Sovittelusta apua ristiriitatilanteisiin
Hyvässä työyhteisössä
ongelmat tunnistetaan ja
hoidetaan varhain. Sovittelutoiminta
on leviämässä myös
yliopistoihin. Turun yliopisto
on toiminut edelläkävijänä.
Perinteinen suomalainen malli on kieltää ongelmat
siihen asti kunnes ne kärjistyvät.
Silloin ongelma on usein levinnyt jo organisaation
ulkopuolelle ja selvittelystä on tullut
hyvin vaikeaa.
— Kaikissa yhteisöissä on ongelmia. Hyvässä
työyhteisössä ongelmat tunnistetaan ja
hoidetaan varhaisessa vaiheessa, toteaa Turun
yliopiston henkilöstön kehittämispäällikkö
Ismo Saario.
Suomen Sovittelufoorum otti yhteyttä
vuonna 2008 ja pyysi Turun yliopistoa mukaan
Timo Pehrmanin väitöstutkimukseen
työyhteisökonfliktien hoitamisesta sovittelun
keinoin. Väitöstutkimukseen osallistui myös
muita työyhteisöjä.
— Liikkeelle lähtö oli hidasta, koska kyseessä
oli uuteen kulttuuriin oppiminen. Alkuvuosina
tapauksia oli vain muutamia, mutta
kun julkaisimme vuonna 2012 yliopistomme
varhaisen tuen mallin, sovittelutapaukset
alkoivat selvästi lisääntyä, Ismo Saario kertoo.
— Mallimme mukaan, kun kuka tahansa
työyhteisön jäsen alkaa kokea, että edellytykset
normaalille työnteolle ovat häiriintyneet,
kannattaa asiasta keskustella heti. Pinnan alla
kytevä ongelma voi näkyä työyhteisössä esimerkiksi
työtoverin eristäytymisenä, puhumattomuutena,
poissaolojen lisääntymisenä
tai valta-aseman väärinkäyttönä.
— Ensisijainen vastuu ongelman poistamisessa
on esimiehellä. Oleellista on toimia
mahdollisimman varhain, sillä tilanteen pitkittyessä
sen ratkaiseminen vaikeutuu. Pääsääntöisesti
tämä tarkoittaa sitä, että esimies
ottaa asian puheeksi. Esimies saa tukea mm.
työterveyshuollosta.
Mikäli ongelma ei ratkea henkilöstöjohtamisen
keinoin, voidaan tapausta alkaa sovitella.
Sovitteluprosessissa kaksi sovittelijaa
kohtaa aluksi molemmat konfliktin osapuolet
yksin, niin että ihmiset kokevat tulevansa
kuulluiksi. Yhteisessä tapaamisessa sovittelijoiden
kanssa tavoitteena on yhdessä työstää
ratkaisu, mistä tehdään kirjallinen sopimus.
Myöhemmin pidetään seurantatapaaminen tai
useampia, joissa katsotaan, onko sopimuksesta
pidetty kiinni.
Monet sovittelijoista esimiesasemassa
Turun yliopistossa on yhdeksän yliopiston
palveluksessa olevaa sovittelijaa ja kolme työterveyspsykologi-
sovittelijaa. Sovittelu tapahtuu
pareittain työajalla, eikä siitä makseta
erillistä korvausta.
— Monet sovittelijoista ovat esimiesasemassa.
He kokevat, että sovittelu on myös
sisäistä johtamiskoulutusta. Sovittelutyö on
palkitsevaa — hyvästä työstä tulee hyvä mieli.
— Joissakin tapauksissa yksi seurantatapaaminen
ei ole riittänyt, ja on jouduttu pitämään
toinen ja kolmaskin. Seurantatapaamisen
tukevat muutoksen toteutumista ja niiden
avulla on päästy aina parempaan suuntaan.
— Konfliktit lisäävät sairaslomia, ja siksi kehotamme esimiehiä informoimaan myös
työterveyslääkäreitä konfliktien olemassaolosta
jollakin osastolla. Työterveyslääkäri
kohtaa potilaan arvostuksen hengessä ja kysyy
syytä, miksi potilas kokee olevansa sairasloman
tarpeessa.
Sovittelu säästää Saarion mukaan yliopiston
kuluja, osapuolten aikaa ja terveyttä
sekä myös yhteiskunnan kuluja. Hoitamattomat
konfliktit lisäävät työeläkeyhtiöiden
tutkimuksen mukaan ennenaikaisten eläköitymisten
riskiä.
Ismo Saarion mukaan sovittelutoimintaa
ollaan käynnistämässä tällä hetkellä ainakin
Aalto-yliopistossa, Helsingin yliopistossa,
Åbo Akademissa ja Itä-Suomen yliopistossa.
Johtajuus usein pullonkaulana
Turun yliopiston pääluottamusmies Eero
Kuparinen on ollut mukana yhdessä sovittelutapauksessa.
Riita-asia tuli hoidettua ja
kaikki osapuolet vaikuttivat tyytyväisiltä.
— Suhtaudun sovitteluun positiivisesti.
Sovittelutapauksia yliopistolla tuottaa mielestäni
se, että ihmisten johtaminen on yliopistolla
aika monelle pakkopulla, mihin ei haluta
paneutua, vaikka koulutusta on tarjolla.
— Ennen sovittelua saman johtajan alaisuudessa
saattoi olla useitakin ristiriitatilanteita,
joissa tarvittiin pääluottamusmiestä,
mutta kun johtaja vaihtui, ristiriidat loppuivat.
— Kun sovittelutoiminta on yliopiston
siunaamaa, kaikki konfliktien osapuolet tulevat
sovitteluun.
Timo Pehrmanin väitöskirja ”Paremmin puhumalla”
hyväksyttiin Lapin yliopistossa 2011.
teksti Tuula-Maria Ahonen
- Painetussa lehdessä sivu 46
|