Kielenoppiminen on kaikkien yhteinen asia

Teksti jepa viinanen kuvat kielibuusti

Työperäinen maahanmuutto on yksi tämän hetken kuumimmista puheenaiheista, ja erityisesti kor­keakoulutettujen Suomeen hou­­kut­telemiseksi ja maassa pitämiseksi on viime vuo­sina lanseerattu monenlaisia hankkeita.

Yksi niistä on Kielibuusti, jossa kehi­tetään suomen ja ruotsin kielen oppimista ja tukemista vastaamaan korkeakoulutettujen kielitaito­tarpeita. Sen tuottamat ja kokoamat sisällöt ovat kaikille saatavilla samannimisellä verkko­sivustolla.

Kielibuustin tuottamat ja kokoamat sisällöt ovat kaikille saatavilla samannimisellä verkkosivustolla.

Valtioneuvoston linjauksen mukaan uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pyritään kolminkertaistamaan 15  000:een vuoteen 2030 mennessä. Ulkomaalaisista opiskelijoista 75 prosenttia yritetään saada jäämään ja työllistymään Suomeen (Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartta 2035).

Työsarkaa riittää erityisesti pitovoiman lisäämisessä, sillä melkein puolet (47 prosenttia) Suomessa korkeakoulututkintoa opiskelevista kansainvälisistä opiskelijoista pitää muuttoa pois Suomesta opintojen jälkeen todennäköisenä. Yli 60 prosenttia kansainvälisistä osaajista pitää kielimuuria yhtenä suurimmista kotoutumisen haasteista. (Välimäki, Pitkänen, Niemi & ­Veijola 2023.)

Kansallisen Talent Boost -ohjelman osahankkeessa, Kielibuustissa, tuotetaan ja kootaan tutkimukseen perustuvia, käyttövalmiita materiaaleja ja työkaluja, jotka helpottavat kotimaisten kielten oppimista työssä ja arjessa. Sisällöt on koottu Kielibuusti-verkkosivus­tolle, jonka kohderyhmiksi on määritelty suomea ja ruotsia oppivat ja opettavat, opinto- ja uraohjaajat sekä työyhteisöt.

Sisällöt on koottu Kielibuusti-verkkosivus­tolle, jonka kohderyhmiksi on määritelty suomea ja ruotsia oppivat ja opettavat, opinto- ja uraohjaajat sekä työyhteisöt.

Sivuston eri käyttäjäryhmille tehtiin viime syksynä kysely, jolla koottiin tietoa kohderyhmiä palvelevan sivuston rakentamiseksi ja sisällöntuotannon ohjaamiseksi. Kyselyyn vastasi yli 700 ihmistä, ja lisäksi haastateltiin eri kohderyhmien edustajia.

kielenoppimiseen liittyvät monenlaiset tavoitteet

Kyselyyn vastanneet kielenoppijat pitivät kielen opiskelun tärkeimpinä tavoitteina muun muassa yhteiskuntaan integroitumista, suomen käyttämistä opiskelu- tai työkielenä sekä uralla etenemistä. Opettajat kertoivat varsinaisen kielenopetuksen ohella kannustavansa oppijoita tarttumaan kaikkiin ympärillään oleviin oppimisen mahdollisuuksiin.

Monet ura- ja opinto-ohjaajat kertoivat painottavansa ohjattavilleen suomen (tai ruotsin) kielen osaamisen roolia työllistymisessä ja kotoutumisessa, ja jotkut näkivät kieli­kysymyksen tärkeänä myös opiskelijayhteisöön ­integroitumisen kannalta. Työyhteisöjen edustajista 32 prosenttia halusi kehittää työ­yhteisöään sellaiseksi, että kansainväliset työntekijät voisivat oppia ja käyttää kehittyvää suomen tai ruotsin kielitaitoaan työssä.

asenneilmastolliset ongelmat yhteisinä haasteina

Kielenoppimisen ja tukemisen haasteet nähtiin varsin samankaltaisina kohderyhmästä riippumatta, ja erityisesti englanninkielisyyden kuplaa pidettiin isona ongelmana.

Pahimmillaan kansainvälisiä opiskelijoita ja henkilökuntaa houkutellaan markkinoimalla Suomea lähes englanninkielisenä ympäristönä, vaikka tutkimukset osoittavat, että työllistyminen ja/tai integroituminen ei käytännössä usein onnistu ilman paikallisen kielen taitoa (ks. esim. Välimäki ym. 2023).

Yhtenä syynä englanninkielisyyden pönkitykseen on suomen kielen vaikeuden myytti, jonka murtamiseen tarvitaan asenne- ja mieli­kuvamuutos. Suomen oppimisen tulisi näyttäytyä mahdollisuutena ja mahdollisena tavoitteena kaikille kielenoppijoille. Jotta oppijat pääsisivät harjoittelemaan kehittyvää suomen tai ruotsin kielen taitoaan, natiivipuhujien pitäisi myös luopua taipumuksestaan vaihtaa kieli englanniksi heti, kun kieltä vasta oppiva vähänkin takeltelee.

Suomen oppimisen tulisi näyttäytyä mahdollisuutena ja mahdollisena tavoitteena kaikille kielenoppijoille.

kielenoppimisen suunnitteluun kaivataan ohjausta ja tukea

Samoilla linjoilla oltiin myös kielenoppimisen ehkä suurimmasta ongelmasta: oppijat tarvitsisivat kielenoppimiseen sekä neuvontaa että kielenoppimissuunnitelman. Nykytilanteessa esimerkiksi kansainväliset opiskelijat eivät ­tavallisesti saa lainkaan neuvontaa kielenoppimisen suunnitteluun.

Kyselyn vastauksissa erityisesti opinto- ja uraohjaajat kuvasivat osuvasti muna vai kana -ilmiötä, jossa opiskelija ajattelee ­opiskelevansa suomea vasta, kun päättää, aikooko jäädä Suomeen. Jollei hän osaa kieltä, hän ei välttämättä voi jäädä Suomeen. Tavoitteena pitäisi siis olla, että kansainväliset opiskelijat saataisiin opiskelemaan paikallista kieltä jo opintojen alusta asti.

Jotta kansainvälisillä opiskelijoilla olisi ­aidosti mahdollisuus oppia suomen tai ruotsin kieli opintojensa aikana tai henkilöstö voisi oppia kieltä työssään, myös opiskelu- tai työyhteisön täytyy kantaa vastuunsa oppimisen tukemisessa.

myös muutoksia rakenteisiin tarvitaan

Myös hallinnollisia ja rakenteellisia uudistuksia tarvitaan, jotta korkeakouluilla olisi mahdollisuus tarjota riittävästi kaiken tasoisia kieliopintoja. Opettajat toivat kyselyssä ilmi huolensa siitä, että erityisesti edistyneen tason kursseja ei aina saada järjestettyä opiskelijoiden vähyyden takia. Tähän on pyrittävä vaikuttamaan ­lisäämällä koulujen yhteistyötä ja helpottamalla ristiinopiskelua.

Kieliopintojen suunnitelmallisuuden puute on osittain myös tutkintojen rakenteissa oleva ongelma. Erityisesti ohjaajat nostivat kyselyssä esille, että tutkinnot ovat usein niin täyteen ­ahdettuja, ettei opiskelija saa kieliopintoja sisällytetyksi tutkintoonsa, muttei toisaalta myöskään ehdi tai pysty opiskelemaan kieltä muiden opintojen ohella. Tämä on luonnollisesti haaste, jota ratkaisematta opiskelijoiden kielen oppimattomuuden ongelma ei katoa.

Kysymys on siis lopulta korkeakoulujen ­arvoista ja valinnoista, myös yhteiskunta­vastuusta. Haluammeko kouluttaa asian­tuntijoita, jotka osaavat myös kielen ja työllistyvät Suomeen koulutustaan vastaaviin tehtäviin? Entä haluammeko pitää suomalaisiin korkeakouluihin rekrytoimamme kansainväliset osaajat?

Haluatko saada Kielibuustin uutiskirjeen noin viisi kertaa vuodessa? Liity tästä Kielibuustin opettaja-, korkeakoulu- tai sidosryhmäverkostoon.

Jepa Viinanen on suomen kielen ja kirjoitus­viestinnän yliopisto-opettaja sekä suomen kielen ja viestinnän tiiminvetäjä Aalto-­yliopistossa. Hän työskentelee Kielibuusti-­hankkeessa.