Korkeakoulutuksen visio: Paljon tavoitteita– mihin on varaa?
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi uuden korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision. Korkeakoulutukseen ja tutkimukseen halutaan laatua, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?
Puheenaiheet
-
-
Työ Suomessa mahdollistaa luovuuden ja yhteistyön
Juan José Quispella on kokemusta monen maan akateemisista kulttuureista. Nyt hän viihtyy Suomessa Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa, mutta haluaisi joskus tulevaisuudessa nostaa korkeakoulutuksen laatua kotimaassaan Ecuadorissa.
-
Maksullinen tutkintoväylä herättää huolta tasa-arvosta
Hallitus valmistelee mallia, jossa korkeakoulututkinnon voisi suorittaa maksullisesti avoimen korkeakoulun kautta. Ehdotus saa laajaa kritiikkiä korkeakoulukentältä: sen pelätään lisäävän eriarvoisuutta, kasvattavan hallintoa ja heikentävän maksuttoman koulutuksen periaatetta.
-
Väitöskirjaohjaajille tulee tarjota perehdytystä
Ohjauksessa on paljon hyvää ja myös kehittämisen varaa, selvittivät pohjoismaiset nuorten tutkijoiden järjestöt.
-
Doctoral thesis advisors require orientation
There are plenty of positives about thesis guidance along with room for improvement, according to Nordic young researcher organisations.
-
Work in Finland enables creativity and cooperation
Juan José Quispe has experience of the academic cultures in several countries. He is now enjoying life in Finland at the University of Helsinki’s Faculty of Pharmacy, but in the future he wishes to improve the quality of higher education in his home country of Ecuador.
-
Vision for Higher Education and Research: Many objectives – what can we afford?
The Ministry of Education and Culture published the new Vision for Higher Education and Research. Quality for higher education and research is desired, but what does that mean in practice?
-
A paid degree path raises equality concerns
The government is preparing a model in which a higher education degree could be obtained through a paid programme at an open higher education institution. This proposal is facing extensive criticism from the higher education field – it threatens to increase inequality and administration while weakening the principle of free-of-charge education.
-
”Ajattelun kuuluu olla hidasta ja kivuliasta”
Tekoälymenetelmät mahdollistavat analyysin, johon ihminen ei kykene. Samaan aikaan maailma hukkuu AI-generoituun roskaan. Miten työ yliopistoissa on jo muuttunut?
-
Kuinka tukea kollegaa, jonka kotimaassa on kriisi?
Ei riitä, että yliopisto listaa tahot, joista hakea apua. Myös lähimmän työyhteisön tuki on tärkeää.
-
Kauas katsoja, mahdollistaja ja muutosarkkitehti
Helsingin yliopiston Koulutuksen palveluiden kehitysjohtaja Anu Haapala rakentaa parempaa tulevaisuutta tiedolla, raivaa maastoa mahdollisimman monille näkökulmille ja puntaroi tulevaisuudessa tarvittavia metataitoja. Hän haluaa säilyttää opetussuunnitelman ja tutkimusperustaisuuden ytimessä, kun pohditaan yliopistokoulutuksen uudistustarpeita.
-
Yliopistot tarvitsevat kansainvälisesti parhaat osaajat
Kansainväliset osaajat tekevät Suomessa merkittävän osan työstä sivistysalalla, erityisesti korkeakouluissa. Suomalaisten yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöstä jo lähes kolmannes on ulkomaiden kansalaisia. Heidän osuutensa on suurin Aalto-yliopistossa.
-
Ylhäältä johdettu yliopisto – myös muissa Pohjoismaissa
Rehtorien vallasta ja kollegiaalisuuden heikentymisestä kannetaan huolta muuallakin.
-
Yhtä monta tarinaa kuin on tulijaa
Yliopistojen kansainvälisestä henkilöstöstä ei voi puhua yhtenä ryhmänä. Ihmisillä on hyvin monenlaisia kokemuksia akateemisen uran ja muun elämän järjestymisestä vieraassa maassa.
-
Tiede on yhteisölaji
Median ja viestinnän tutkija Veera Ehrlén uskoo, että tiede syntyy yhdessä. Hän on mukana Nuorten Tiedeakatemiassa rakentamassa tutkijoiden yhteisöä, jossa jaetaan osaamista, vahvistetaan tieteen ääntä ja tehdään tutkimuksesta yhteiskunnallisesti näkyvää.
-
Mihin työaikakokeilu johtaa?
TES-lisäpöytäkirjassa vuonna 2025 sovittu malli herättää huolta opetustyömäärän kasvusta. Tampereen ja Lapin yliopistoissa ollaan menossa kokeiluun.
-
Kuka omistaa tutkimusartikkelini tekijänoikeudet?
Suomessa tutkimusartikkelin tekijänoikeudet kuuluvat lähtökohtaisesti kirjoittajalle tai kirjoittajille.
-
Suomea, englantia vai finglishiä?
Miten yliopistolainen voi vaalia kansalliskieliä tiedeyhteisön arjessa, kahvihuoneissa ja luentosaleissa? Entä voisiko äidinkielen käytöllä torjua tiedevastaisuutta?
-
Tutkimuksen vapaus vai turvallisuus?
Geopoliittiset jännitteet ujuttautuvat myös korkeakoulujen työhön. Tutkimuksen vapautta ei tule turvallisuuden nimissä rajoittaa – sitä on nyt erityisen tärkeää suojella.
-
Vuoden Professori 2026 Jani Erola: Koulutuksen lupaukset ja rajat
Vuoden Professori 2026 Jani Erola on myös yksi viidestätoista äskettäin valitusta Suomen Akatemian akatemiaprofessorista. Hänen uudessa hankkeessaan tutkitaan koulutustason nousun, työmarkkinoiden muutoksen ja uusien teknologioiden välisiä yhteyksiä sosiaalisessa eriarvoistumisessa.
-
Urapolkujen risteyksessä: tohtorin ura yliopistolla vai sen ulkopuolella?
Moni tohtori työllistyy muualle kuin yliopistolle. Miten tutkijataustaa voi hyödyntää yrityksessä, säilyykö yhteys akatemiaan jaonnistuuko paluu, jos sitä haluaa?
-
Opetuksen vaikeat aiheet: Mitä opettaja saa sanoa?
Yliopiston ilmapiiri määrittelee, mitä opettaja voi opetuksessaan sanoa, mistä taas vaietaan. Myös poliittinen paine voi tulla miltä suunnalta vain.
-
Luottamusmies turvaa liiton jäsenten oikeuksia
Akateemisen maailman työsuhteet ovat melkoinen viidakko. Alaa leimaavat toistuvat määräaikaiset työsopimukset ja eri tehtävien välillä tasapainoilu. Luottamusmies pitää yliopiston työntekijöiden puolta tiukissa tilanteissa.
-
Vuoden tieteentekijä Timo R. Stewart: Tutkijoiden roolista julkisuudessa tarvitaan keskustelua
Tahallisia väärinymmärryksiä, vihapuhetta ja vaientamisyrityksiä. Niitä on Vuoden tieteentekijä, tutkija ja tietokirjailija Timo R. Stewart saanut todistaa urallaan. Julkisilla varoilla tiedettä tekevällä tutkijalla on hänen mielestään tärkeä rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa.