Korkeakoulujen rahoitusmalleja uudistetaan parhaillaan vuosille 2025–2028. Suomalainen malli perustuu poikkeuksellisen vahvasti mitattaviin tuloksiin. Yliopistolaisten liitot toivovat vakaampaa rahoitusta.
Uusi hallitusohjelma antaisi lisää rahoitusta yliopistoille. Toisaalta myös aloituspaikkojen määrää haluttaisiin kasvattaa.
Yliopistopedagogiikan tärkeys tunnustetaan yleisesti. Silti panostukset opetukseen ja opintojen laajuus vaihtelevat yliopistosta toiseen.
Nina Kopola iloitsee siitä, että laki tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksesta suo mahdollisuuden panostaa pitkäjänteiseen tutkimukseen. Tämä palvelee koko yhteiskunnan kehitystä ja vahvistaa kansallista jatkuvuutta.
Tieteentekijöiden erityisasiantuntija Nina Hahtela: Hyvinvoiva henkilöstö saa aikaan tuloksia ja vetää puoleensa uusia osaajia.
Higher education funding models will see an update this autumn. The Finnish model is exceptionally focused on quantifiable results. University worker unions are hoping for more stable funding.
New ideas, wellbeing at work, connecting to a multidisciplinary research community. The refreshing effect of academic mentoring is evident not only in individuals but also in one’s work community and academic networks.
Uusia ajatuksia, työhyvinvointia, kiinnittymistä monitieteiseen tutkimusyhteisöön. Akateeminen mentorointi uudistaa ja vaikuttaa, paitsi yksilöissä myös omassa työyhteisössä ja akateemisissa verkostoissa.
Nina Kopola celebrates the fact the research, development, and innovation funding act offers a chance to invest in long-term research. This serves the development of the whole society and bolsters national continuity.
The importance of university pedagogy is widely recognised. Yet, the investment in teaching and the scope of studies vary from one university to another.
Yliopiston maine rakentuu päivittäisissä kohtaamisissa. Opetuksen ja tutkimuksen laatu, julkaisut ja hankekonsortiot, yhteistyösuhteet ja tapahtumat sekä arjen välähdykset rakentavat kaikki ihmisten mielikuvaa tietystä yliopistosta. kirjoittaa Elina Mattila-Niemi.
Suomalaisten yliopistojen maisteriohjelmista iso osa on englanninkielisiä, ja pro gradu -tutkielmista tehdään englanniksi liki 40 prosenttia. Jos kehitys jatkuu, suomalaisen tieteen kieli on pian englanti, pelkää ministeriön asettama selvityshenkilö.
Painetilanteiden kohtaamiseen erikoistunut työpsykologian tohtori Helena Åhman luottaa erimielisyyksien ja vaihtoehtojen rikastavaan luonteeseen.
Ammatillisen jakamisen ja kanssakäymisen vähyys tuntuu tutkijoiden hyvinvoinnissa.
Tiedeyhteisön itsesääntelyyn pohjaavaa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeistusta on ollut tapana päivittää kymmenen vuoden välein.
A significant part of master’s degree programmes at the Finnish universities are in English, and nearly 40 percent of master’s theses are also written in English. If this trend continues, English will soon be the language of Finnish science, fears a Ministry-appointed evaluator.
Korkeakoulutettujen kansainvälisten osaajien kielenoppimiseen on tarjolla työkaluja. Kielibuusti-verkkosivuston oppimismallit tukevat suomen ja ruotsin kielen oppimista.
Doctor of Work Psychology Helena Åhman specialises in facing high-pressure situations and trusts the enriching nature of disagreements and options.
Ahdistavien kokemusten kanssa ei tule jäädä yksin. Yliopiston kuuluu tukea työntekijää häirintätilanteissa. Lähin apu on oma esihenkilö.
Tässä artikkelissa kerrotaan Acatiimin julkaisijaliittojen jäsenten kannalta keskeisempiä veroilmoitusta tarkistettaessa huomioon otettavia kysymyksiä. Lähtökohtana ovat tieteenharjoittajien ja yliopisto-opettajien erityiskysymykset verotuksessa.
Keskijohto on yliopistoissa tärkeä solmukohta henkilöstön ja ylimmän johdon välillä. Pystyykö keskijohto viemään henkilöstön viestiä keskusjohdolle vai jääkö keskijohto ylimmän johdon sanansaattajaksi?
Tieteentekijöiden liiton uuden puheenjohtajan Tero Karjalaisen agendalla on tieteen tekemisen työrauhan ja hyvinvoinnin rakentaminen. Hän kannustaa yliopistoja hyvällä henkilöstöpolitiikalla kilvoitteluun.
