”Ajattelun kuuluu olla hidasta ja kivuliasta”
Tekoälymenetelmät mahdollistavat analyysin, johon ihminen ei kykene. Samaan aikaan maailma hukkuu AI-generoituun roskaan. Miten työ yliopistoissa on jo muuttunut?
Puheenaiheet
-
-
Kuinka tukea kollegaa, jonka kotimaassa on kriisi?
Ei riitä, että yliopisto listaa tahot, joista hakea apua. Myös lähimmän työyhteisön tuki on tärkeää.
-
Kauas katsoja, mahdollistaja ja muutosarkkitehti
Helsingin yliopiston Koulutuksen palveluiden kehitysjohtaja Anu Haapala rakentaa parempaa tulevaisuutta tiedolla, raivaa maastoa mahdollisimman monille näkökulmille ja puntaroi tulevaisuudessa tarvittavia metataitoja. Hän haluaa säilyttää opetussuunnitelman ja tutkimusperustaisuuden ytimessä, kun pohditaan yliopistokoulutuksen uudistustarpeita.
-
Yliopistot tarvitsevat kansainvälisesti parhaat osaajat
Kansainväliset osaajat tekevät Suomessa merkittävän osan työstä sivistysalalla, erityisesti korkeakouluissa. Suomalaisten yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöstä jo lähes kolmannes on ulkomaiden kansalaisia. Heidän osuutensa on suurin Aalto-yliopistossa.
-
Ylhäältä johdettu yliopisto – myös muissa Pohjoismaissa
Rehtorien vallasta ja kollegiaalisuuden heikentymisestä kannetaan huolta muuallakin.
-
Yhtä monta tarinaa kuin on tulijaa
Yliopistojen kansainvälisestä henkilöstöstä ei voi puhua yhtenä ryhmänä. Ihmisillä on hyvin monenlaisia kokemuksia akateemisen uran ja muun elämän järjestymisestä vieraassa maassa.
-
Tiede on yhteisölaji
Median ja viestinnän tutkija Veera Ehrlén uskoo, että tiede syntyy yhdessä. Hän on mukana Nuorten Tiedeakatemiassa rakentamassa tutkijoiden yhteisöä, jossa jaetaan osaamista, vahvistetaan tieteen ääntä ja tehdään tutkimuksesta yhteiskunnallisesti näkyvää.
-
Mihin työaikakokeilu johtaa?
TES-lisäpöytäkirjassa vuonna 2025 sovittu malli herättää huolta opetustyömäärän kasvusta. Tampereen ja Lapin yliopistoissa ollaan menossa kokeiluun.
-
Kuka omistaa tutkimusartikkelini tekijänoikeudet?
Suomessa tutkimusartikkelin tekijänoikeudet kuuluvat lähtökohtaisesti kirjoittajalle tai kirjoittajille.
-
Suomea, englantia vai finglishiä?
Miten yliopistolainen voi vaalia kansalliskieliä tiedeyhteisön arjessa, kahvihuoneissa ja luentosaleissa? Entä voisiko äidinkielen käytöllä torjua tiedevastaisuutta?
-
Tutkimuksen vapaus vai turvallisuus?
Geopoliittiset jännitteet ujuttautuvat myös korkeakoulujen työhön. Tutkimuksen vapautta ei tule turvallisuuden nimissä rajoittaa – sitä on nyt erityisen tärkeää suojella.
-
Vuoden Professori 2026 Jani Erola: Koulutuksen lupaukset ja rajat
Vuoden Professori 2026 Jani Erola on myös yksi viidestätoista äskettäin valitusta Suomen Akatemian akatemiaprofessorista. Hänen uudessa hankkeessaan tutkitaan koulutustason nousun, työmarkkinoiden muutoksen ja uusien teknologioiden välisiä yhteyksiä sosiaalisessa eriarvoistumisessa.
-
Urapolkujen risteyksessä: tohtorin ura yliopistolla vai sen ulkopuolella?
Moni tohtori työllistyy muualle kuin yliopistolle. Miten tutkijataustaa voi hyödyntää yrityksessä, säilyykö yhteys akatemiaan jaonnistuuko paluu, jos sitä haluaa?
-
Opetuksen vaikeat aiheet: Mitä opettaja saa sanoa?
Yliopiston ilmapiiri määrittelee, mitä opettaja voi opetuksessaan sanoa, mistä taas vaietaan. Myös poliittinen paine voi tulla miltä suunnalta vain.
-
Luottamusmies turvaa liiton jäsenten oikeuksia
Akateemisen maailman työsuhteet ovat melkoinen viidakko. Alaa leimaavat toistuvat määräaikaiset työsopimukset ja eri tehtävien välillä tasapainoilu. Luottamusmies pitää yliopiston työntekijöiden puolta tiukissa tilanteissa.
-
Vuoden tieteentekijä Timo R. Stewart: Tutkijoiden roolista julkisuudessa tarvitaan keskustelua
Tahallisia väärinymmärryksiä, vihapuhetta ja vaientamisyrityksiä. Niitä on Vuoden tieteentekijä, tutkija ja tietokirjailija Timo R. Stewart saanut todistaa urallaan. Julkisilla varoilla tiedettä tekevällä tutkijalla on hänen mielestään tärkeä rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa.
-
Urapolkujen risteyksessä: tohtorin ura yliopistolla vai sen ulkopuolella?
Moni tohtori työllistyy muualle kuin yliopistolle. Miten tutkijataustaa voi hyödyntää yrityksessä, säilyykö yhteys akatemiaan jaonnistuuko paluu, jos sitä haluaa?
-
Tutkija ei saa jäädä häirintätilanteessa yksin
Häirintä ja painostus uhkaavat tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden työtä. Heidän sananvapautensa turvaaminen vaatii tutkimusyhteisöltä koordinoitua yhteistoimintaa, kansallisesti ja kansainvälisesti.
-
Korkeakoulutusasteen nostaminen on tulevaisuuden Suomen valttikortti
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitien tavoitteena on avata korkeakoulujen ovet vähintään joka toiselle nuorelle. Tki-rahoituksen lisäämisen avulla hän haluaa turvata tulevaisuudessa vahvan Suomen kyvyn innovoida. Koulutustason nostamisen ja tutkimusrahoituksen lisäämisen kipukohdat ovat samalla hänen tiedossaan.
-
Miksi liittoon kannattaa kuulua?
Liitot pystyvät neuvottelemaan erilaisista jäsentensä asioista, kun järjestäytymisaste on riittävän korkea. Neuvottelupöydissä käydään läpi muun muassa työehtosopimusten sisältöjä sekä palkankorotuksia.
-
Onko tieteen vapaus uhattuna?
Trumpin hallinto leikkaa tutkimusrahoitusta ja laatii kiellettyjen sanojen listoja. Tieteeseen kohdistuu uhkia Euroopassakin.
-
Varmuus tulevasta saisi jäämään
Suomi haluaa lisää akateemisia asiantuntijoita ulkomailta, mutta moni tänne muuttanut lähtee muutaman vuoden jälkeen. Mitä voisi tehdä toisin?
-
Miksi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio halutaan uudistaa?
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi kahdeksan vuotta sitten vuoteen 2030 ulottuvan vision. Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitien käynnistämässä vision uudistustyössä katse ulottuu vuoteen 2040.
-
Tohtoriksi valmistunut säveltäjä Pasi Lyytikäinen: rajojen hätyyttelijä ja sanattoman sanallistaja
Säveltäjä Pasi Lyytikäisen uralla yhdistyvät yksinäinen ja yhteisöllinen työ, ujous ja esiintymisvietti, kielen rytmi ja sanaton ilmaisu.