Varmuus tulevasta saisi jäämään
Suomi haluaa lisää akateemisia asiantuntijoita ulkomailta, mutta moni tänne muuttanut lähtee muutaman vuoden jälkeen. Mitä voisi tehdä toisin?
Puheenaiheet
-
-
Miksi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio halutaan uudistaa?
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi kahdeksan vuotta sitten vuoteen 2030 ulottuvan vision. Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitien käynnistämässä vision uudistustyössä katse ulottuu vuoteen 2040.
-
Tohtoriksi valmistunut säveltäjä Pasi Lyytikäinen: rajojen hätyyttelijä ja sanattoman sanallistaja
Säveltäjä Pasi Lyytikäisen uralla yhdistyvät yksinäinen ja yhteisöllinen työ, ujous ja esiintymisvietti, kielen rytmi ja sanaton ilmaisu.
-
Meitä on kuunneltava!
Tampereen yliopisto antoi kasvot 35 000:lle Suomen yliopistoissa työskentelevälle. Lakkopäivän viesti oli yksituumainen: Meitä on kuultava. Meidät on otettava vakavasti.
-
Tutkijat luupin alla
Tutkijoiden työtä arvioidaan jatkuvasti heidän urapolkunsa eri vaiheissa. Tiedeyhteisön parissa pyritään kehittämään vastuullista tutkijanarviointia. Millä perusteilla tutkijoita tulisi arvioida?
-
Tohtoripilotin ripeä alku
Tohtorikoulutuspilotti etenee: artikkeleita on jo julkaistu ja yhteyksiä työelämään luotu. Kolmen vuoden tavoite vaatii yliopistoilta uusia käytäntöjä ja asettaa rajoja sille, mitä on mahdollista saada aikaan.
-
Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen: päämäärätietoinen uudistaja
Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen on ollut vuosikymmenien ajan mukana kehittämässä suomalaista sivistyskenttää ja kansalaisyhteiskuntaa.
-
Johtosääntö määrää valtasuhteet yliopiston sisällä
Johtosääntö on yliopiston ”perustuslaki”, jossa määritellään, kuinka yliopistoa johdetaan. Viime aikoina yliopistoissa on huolestuttanut keskusjohtoisuuden korostuminen yliopistodemokratian kustannuksella.
-
Uudet puheenjohtajat: Yliopistojen perusrahoitus kuntoon
Professoriliiton ja Tieteentekijöiden uudet puheenjohtajat haluavat yliopistoille lisää perusrahoitusta. Myös kansainvälinen henkilökunta tulee ottaa mukaan toimintaan täysipainoisesti. Tämä vaikuttaa liittojen omiinkin palveluihin.
-
Kielitietoisempi työyhteisö on kaikkien etu
Jos työyhteisössä puhutaan useampaa kuin yhtä kieltä, tulee kielten käyttöä suunnitella ja kehittää tietoisesti. Tätä kutsutaan kielitietoisuudeksi. Muun muassa Tieteentekijät on laatinut sen kehittämiseksi konkreettiset suositukset.
-
Millainen merkitys on uusilla tekoälyprofessuureilla?
Suomeen on perustettu ELLIS-instituutti vahvistamaan tekoälyn tutkimusta, ja Silo AI:n toimitusjohtajan Peter Sarlinin säätiö teki ison lahjoituksen uusiin professuureihin.
-
Veroliite 2024
Tässä artikkelissa kerrotaan Acatiimin julkaisijaliittojen jäsenten kannalta keskeisempiä veroilmoitusta tarkistettaessa huomioon otettavia kysymyksiä. Lähtökohtana ovat tieteenharjoittajien ja yliopisto-opettajien erityiskysymykset verotuksessa.
-
Ajattelun aika
Tieteelliset oivallukset vaativat rauhaa, ja lopputulos ei silti ole ennalta varmaa. Onko tieteessä yhä aikaa ja tilaa oivaltamiselle ja varaa ottaa riskejä?
-
Heidi Kuusniemi: Ajan, paikan ja avaruuden professori
Vuoden Professori 2025 on paikkatietotekniikkaan ja satelliittinavigointiin erikoistunut Vaasan yliopiston tietotekniikan professori Heidi Kuusniemi. Hän haluaa kehittää laajaa yhteistä hyvää palvelevia ratkaisuja ja menetelmiä. Hänen uransa aikana satelliittipaikannuksessa on otettu vallankumouksellisia harppauksia.
-
Miten Suomen tutkimuspolitiikkaa linjataan?
Tutkimus- ja innovaationeuvosto tekee strategisia valintoja, jotka ohjaavat Suomen TKI-politiikkaa. Myös tieteentekijät korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista ovat päässeet osallistumaan.
-
Heidi Kuusniemi: Professor of time, place, and space
Vuoden Professori 2025 on paikkatietotekniikkaan ja satelliittinavigointiin erikoistunut Vaasan yliopiston tietotekniikan professori Heidi Kuusniemi. Hän haluaa kehittää laajaa yhteistä hyvää palvelevia ratkaisuja ja menetelmiä. Hänen uransa aikana satelliittipaikannuksessa on otettu vallankumouksellisia harppauksia.
-
How is Finnish research policymaking guided?
The Research and Innovation Council makes strategic choices to guide RDI policymaking in Finland. Academics from higher education institutions and research institutes have also been allowed to participate.
-
Time to think
Scientific insights require peace and quiet, and the end result is still not a foregone conclusion. Does science still have enough time and space for insight or taking risks?
-
Science (completely) without people?
Artificial intelligence autonomously formulates a research question and wades trough relevant literature. It analyses the data, writes an article, and undergoes peer review.
-
Valtion TKI-lisärahoituksesta kilpailevat monet tahot
Lisärahoitus tutkimukseen ja kehitykseen kanavoituu vahvasti Business Finlandin kautta ja yrityksille. Yliopistojen vapaan tutkimuksen rahoitus ei toistaiseksi kohene.
-
Vuoden tieteentekijä 2024: Sofia Laine
Tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksien turvaaminen tulisi olla ykkösprioriteettimme, sanoo tutkimusprofessori Sofia Laine, Vuoden tieteentekijä 2024. Hän näkee,että nuorisotutkimus on välttämättömyyskestävän elämisen edellytystenvarmistamisessa planeetallamme.
-
Yliopistojen yleinen työehtosopimus jo valmisteluvaiheessa
Yliopistojen yleinen työehtosopimus päättyy maaliskuun 2025 lopulla. Valmistelut uudesta sopimuksesta ovat jo käynnissä. Onhan monen tahon näkemykset sovitettava yhteen.
-
Tekoäly tieteen tekijänä?
Tekoäly muotoilee itsenäisesti tutkimuskysymyksen ja kahlaa läpi relevantin kirjallisuuden. Se analysoi datan, kirjoittaa artikkelin ja suorittaa vertaisarvioinnin. Tarvitaanko tieteeseen enää lainkaan ihmistä?
-
Sofia Laine, Youth researcher with wild visions
Securing life opportunities for future generations should be our number one priority, says the Academic of the Year 2024, Research Professor Sofia Laine. She finds youth research essential for securing the conditions for sustainable life on our planet.