Miten valintakokeita tulisi uudistaa?
Yliopistojen nykyisten yli 130 valintakokeen tilalle kaavaillaan yhdeksää valtakunnallista valintakoetta.
Puheenaiheet
-
-
Millaista on Euroopan unionin korkeakoulupolitiikka?
Euroopan unioni näkyy monin tavoin yliopistojen arjessa. Miten suomalaiset vaikuttavat unionin korkeakoulupolitiikkaan?
-
Milloin pääluottamusmieheen kannattaa olla yhteydessä?
Pääluottamusmiehen työlistalla ovat esimerkiksi monet työsuhteisiin liittyvät kysymykset. Myös määräaikaisiin työsopimuksiin liittyvät asiat ovat usein luottamusmiesten agendalla.
-
The Academic Union
The European Union can be seen in many ways in daily university life. How are Finns influencing the Union’s higher education policy?
-
Sirkku Linna: Paine korkeakoulujen rahoitusmallin uudistamiselle kasvaa
Korkeakoulujen rahoitusmalliin tehdään nyt hallitusohjelman mukaisia, pieniä muutoksia. Taustalla kytee kuitenkin tarve rahoitusmallin perusteellisemmalle uudistukselle, näkee opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtaja Sirkku Linna.
-
Quality is created in higher education institutions
The funding model for higher education institutions is currently undergoing minor modifications in accordance with the government programme. However, the need for a more fundamental change in the model is brewing in the background, according to the Ministry of Education and Culture’s Director General of the Department for Higher Education and Science Policy, Sirkku Linna.
-
Toimiva hybridityöskentely – miten säilytetään korkeakoulujen tehtävän ydin?
Etä- ja hybridityö vaikuttaa työhyvinvointiin monin tavoin. Työyhteisöissä käydään nyt vilkasta keskustelua siitä, mikä on riittävä määrä kasvokkaista vuorovaikutusta.
-
Fixed term contracts keeping University of Helsinki chief shop steward busy
Tiina Niklander is one of the University of Helsinki’s chief shop stewards. In an academic community comprising thousand of people, fixed-term employment contract issues are frequently on the agenda for shop stewards.
-
Is the crux of higher education institutions’ goal forgotten in the zest for remote work?
Remote and hybrid work affects well-being at work in many ways. Spirited discussion about the sufficient amount of face-to-face interaction is now ongoing in work communities.
-
Tenure track -tuki kannattaa
Jyväskylän yliopistossa panostetaan professorin urapolulla oleviin: on mentorointia, verkostoitumista, starttipaketteja ja HR-partnereita.
-
Sukupuolistunut väkivalta rehottaa akateemisessa maailmassa
Jopa 62 prosenttia yliopistojen ja tutkimuslaitosten työntekijöistä ja opiskelijoista 15:ssä Euroopan maassa on kokenut sukupuolesta johtuvaa väkivaltaa.
-
Tekoäly valloittaa yliopistot
Tekoäly arkipäiväistyy ja etenee harppauksin, joita on vaikea ennakoida. Yliopistot kannustavat tekoälysovellusten käyttöön, mutta avoimesti ja vastuullisesti.
-
Veroliite 2023
Tässä artikkelissa kerrotaan Acatiimin julkaisijaliittojen jäsenten kannalta keskeisempiä veroilmoitusta tarkistettaessa huomioon otettavia kysymyksiä. Lähtökohtana ovat tieteenharjoittajien ja yliopisto-opettajien erityiskysymykset verotuksessa.
-
Saamelaisilla on perusoikeus kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämiseen
Alkuperäiskansojen tutkiminen on tärkeää, jotta historia ei toistaisi itseään,sanoo Giellagas-instituutin johtaja Sigga-Marja Magga.
-
Gendered violence rampant in the world of academia
As many as 62 percent of university and research centre employees and students in fifteen European countries have experienced violence based on their gender.
-
Not just ChatGPT
Artificial intelligence is becoming more and more common in daily life and progresses by leaps and bounds that are difficult to predict. Universities encourage the use of AI applications, but in an open and responsible manner.
-
The Sámi people have a basic right to retain their language and culture
Studying indigenous peoples is important for ensuring history does not repeat itself, says Giellagas Institute Director Sigga-Marja Magga.
-
Miten nimettömiin kanteluihin tulisi suhtautua?
Kantelut opetushenkilöstöstä ovat lisääntyneet. Tyypillisesti kantelut ovat nimettömiä ja kantelun tekijä jää jatkoselvittelyssäkin vain työnantajan tietoon.
-
Miten verotus ja sosiaaliturva hoituvat etätyössä ulkomailla?
Kiinnostus tehdä ulkomailla etätöitä on lisääntynyt. Mitä EU-maahan etätöihin lähtevän kannattaa huomioida sosiaaliturvan ja verotuksen osalta?
-
Rasismiin ja syrjintään yliopistoilla on puututtava
Yliopistot ja korkeakoulut eivät ole rasismivapaita vyöhykkeitä. Ilmiön tunnistaminen edellyttää tiedostamista kaikilta. Tasapuolisen kohtelun lisäämisessä on kyse myös työelämätaidoista. Rasismiin ja syrjintään puuttuminen on kaikkien asia.
-
Vuoden Professori 2024 Ursula Schwab: geeniperimän ja ravitsemuksen salojen jäljillä
Vuoden Professori Ursula Schwabin mielestä työ on parhaimmillaan niinä hetkinä, kun saa tutkimuksen päätökseen, ja opettamisessa silloin, kun huomaa opiskelijoiden kehittyvän.
-
Vuoden tieteentekijä Lotta Kaila: ”Yhteiskunnallinen keskustelu on sitkeyslaji”
Vuoden tieteentekijä Lotta Kaila on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Tämän ansiosta pölyttäjien altistuminen torjunta-aineille on noussut puheenaiheeksi Suomessa. Se on edellyttänyt Lotta Kailalta itsensä likoon laittamista.
-
Urille tenuren ulkopuolelle
Yliopistot haluavat tarjota selkeitä uramalleja myös muun kuin tenure trackin urapolun valitseville. Esimerkiksi Vaasan yliopistossa on kolme urapolkua, Aalto-yliopistossa kaksi. Joskus eteneminen onnistuu silti vain avoimen haun kautta.
-
Chasing the secrets of genetics and nutrition
“My work is at its best when I finish a research project, as well as when I notice my students improving while I am teaching”, summarises Professor of Nutrition Therapy Ursula Schwab, the 2024 Professor of the Year.