Kielitietoisempi työyhteisö on kaikkien etu
Jos työyhteisössä puhutaan useampaa kuin yhtä kieltä, tulee kielten käyttöä suunnitella ja kehittää tietoisesti. Tätä kutsutaan kielitietoisuudeksi. Muun muassa Tieteentekijät on laatinut sen kehittämiseksi konkreettiset suositukset.
Teksti Anne Ventelä kuva istock
Miksi kielitietoisuus on työelämässä tärkeää?
Työpaikoilla käytetään suomen ja ruotsin kielien rinnalla entistä enemmän englantia. Sitä on pitkään pidetty toimivana yhteisenä työkielenä, koska oletus on, että kaikki osaavat sitä ainakin jonkin verran. Kuitenkaan asia ei ole ihan näin yksinkertainen.
Englannin ja kotimaisten kielten käyttöä tulee suunnitella ja kansanvälisten osaajien suomen tai ruotsin kielen oppimista tukea. Jos näin ei tehdä, voi tämä heikentää kansainvälisten työntekijöiden osallisuuden kokemusta, kotiutumista ja työllistymistä etenkin tiedeyhteisön ulkopuolelle.
Asia vaikuttaa myös töiden jakautumiseen työyhteisössä. Helposti käy niin, että suomen- ja ruotsinkielisille työntekijöille kertyy hallinnollisia ja opetustehtäviä, ja kansainvälisten osaajien työaika painottuu tutkimustehtäviin.
Englannin ja kotimaisten kielten käyttöä tulee suunnitella ja kansainvälisten osaajien suomen tai ruotsin kielen oppimista tukea.
Miten kielitietoisuutta kehitetään?
Eri kielten käyttöä eri tilanteissa tulee suunnitella koko työyhteisön tasolla. Mitä kieliä käytetään kokouksissa, materiaaleissa ja erilaisissa tapahtumissa, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja tulla kuulluksi? Näistä valinnoista tulee viestiä aktiivisesti etukäteen, ja käytäntöjä tulee myös ajan myötä päivittää.
Kielten käyttöä ja oppimista tulee tukea henkilötasolla. Ideaalitilanteessa kansainväliset osaajat voisivat opiskella suomea tai ruotsia työajallaan. Lisäksi kehityskeskusteluissa voidaan puhua siitä, millaisia toiveita ja haasteita heillä on kielten käyttämiseen ja oppimiseen liittyen työssään. Käytäntöjä tulee myös kehittää, kun kielitaito karttuu.
Millainen on ideaalitilanne, jossa monikielisyys on huomioitu?
Jo rekrytoinnissa mietitään, minkä tasoista kotimaisten kielten osaamista tehtävä aidosti vaatii. Myös toimenkuvissa huomioidaan työntekijöiden kielelliset vahvuudet ja motivaatio, jotta työtehtävät ja kuormitus jakautuvat reilusti. Monikielisyyden toteuttamiseen ja siitä viestimiseen täytyy myös varata tarpeeksi aikaa ja rahaa, joskus myös esimerkiksi tulkkauspalveluita.
Konkreettisesti esimerkiksi isomman kokouksen ilmoittautumisvaiheessa voidaan kysyä, millä kielellä henkilö pystyy seuraamaan esityksiä ja millä kielellä hän mieluiten itse osallistuu. Esitysmateriaaleja voidaan tarpeen mukaan tuottaa niin, että eri kieliversiot ovat samalla dialla rinnakkain. Tiimin kanssa voidaan erikseen sopia säännöllisistä iltapäiväkahveista, jotka pidetään suomeksi tai ruotsiksi kielitaidosta huolimatta.
Kysymyksiin vastasi vanhempi yliopistonlehtori Johanna Komppa Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaiselta ja pohjoismaiselta osastolta. Komppaa on kuultu yhtenä asiantuntijana Tieteentekijöiden kielilinjausten ja -suositusten laatimisessa.
Tutustu Tieteentekijöiden laatimiin kielitietoisuuden ja monikielisten käytänteiden suosituksiin.
