Uudet puheenjohtajat: Yliopistojen perusrahoitus kuntoon

Teksti katja alaja kuvat miika kainu

Pohtiessaan tiedeympäristöä ja sen kehittämistä liittojen uudet puheenjohtajat nostavat heti kärkeen yliopistojen rahoituksen. Professoriliiton Teija Laitinen ja Tieteentekijöiden Antti Pajala sanovat, että yliopistojen perusrahoituksen osuuden tulisi olla nykyistä suurempi ja tulosrahoituksen osuuden vastaavasti pienempi. Suomen nykyinen tulosrahoitusorientoitunut lähestymistapa on saanut kansainvälistä kritiikkiä.

”Kun perusrahoitus olisi riittävällä tasolla ja jatkuvaa, tutkimushankkeita voitaisiin suunnitella pidemmälle tulevaisuuteen. Yliopistot voisivat tehdä myös enemmän uusia avauksia, kuten rahoittaa ilman Suomen Akatemian rahoitusta jääviä laadukkaita hankkeita”, Laitinen toteaa. Hän toimii laskentatoimen ja rahoituksen professorina Vaasan yliopistossa.

Pajala lisää, että Suomessa kaikki alat ovat avainaloja ja maa pysyy pystyssä tai kaatuu korkeakoulusektorin myötä. Monitieteisyydelle on tarvetta.

”Kyllä minulla on sellainen unelma, että perusrahoitus ulottuisi vaalikausien yli. Se edistäisi sitä, että professorit ja tieteentekijät voisivat tehdä sitä, missä he ovat parhaita”, Pajala sanoo.

”Ajattelin, että minulla on puheenjohtajana annettavaa, sillä ymmärrän yliopistopolitiikkaa ja olen toiminut luottamusmiehenäkin vuodesta 2010. Uuden oppiminen motivoi.” – Antti Pajala

Pajala toimii oppiainevastaavana ja yliopistonlehtorina valtio-opin oppiaineessa Turun yliopistossa. Hänen mieleensä on jäänyt oman oppiaineensa henkilökuntaan kuuluvan kommentti rahoituksen poukkoilevuudesta, kun jatkuvasta oppimisesta ollaan siirtämässä resursseja avoimeen opetukseen.

”Liittojen vaikutusmahdollisuudet hyvät”

Laitisen ja Pajalan mielestä liitoilla on hyvät vaikutusmahdollisuudet nykyisessä tiedeympäristössä. Pajala luokittelee Tieteentekijät, Professoriliiton ja Yliopistojen opetusalan liiton YLL:n yliopistosektorin merkittävimpien liittojen joukkoon.

”Kyllä meitä kuunnellaan aika herkällä korvalla, koska yliopistot hallitsevat koko koulutusketjua Suomessa”, Pajala sanoo.

Hän kokee, että vaikuttamisessa olennaista on jatkuva yhteiskunnallinen keskustelu eri osapuolten kanssa, vaikka suurin hetki edeltää hallituskautta. Esimerkiksi Pajala on keskustellut opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehen kanssa korkeakouluvisiosta ja Laitinen on ollut tapaamassa tutkimukseen liittyvissä kysymyksissä Business Finlandin ja Suomen Akatemian edustajia. Listalla on muun muassa rahoittajien sekä poliitikkojen, erityisesti sivistysvaliokunnan jäsenten tapaamisia, jotka poikivat lausuntopyyntöjä.

”Mietimme ehdotuksissamme aina sitä, miten meidän jäsentemme ja rahoittajien asema paranisi. Se ei ole vastakkainasettelua, vaan työtä Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi.” – Teija Laitinen

”Mietimme ehdotuksissamme aina sitä, miten meidän jäsentemme ja rahoittajien asema paranisi. Se ei ole vastakkainasettelua, vaan työtä Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi”, Laitinen korostaa.

Monikieliset käytännöt paremmiksi

Pajalan kehitettävien asioiden listalla on myös kansainvälinen henkilökunta ja sen asema. Esimerkiksi Turun yliopistossa kansainvälistä työvoimaa on jo 17 prosenttia.

”Yliopistomme kansainvälistyvät osittain siksi, että ne eivät enää saa suomalaista henkilökuntaa. Meidän diplomi-insinöörimme esimerkiksi menevät teollisuuteen, missä voidaan maksaa parituhatta euroa suurempaa palkkaa. Tähän on nyt alettu herätä”, Pajala korostaa.

Hän lisää, että liittojen tulee jatkaa palkankorotusten tavoittelua, koska palkka on kansainvälisille osaajillekin tärkeä asia.

Tässä kohden Laitinen muistuttaa, että professorienkin kannattaa tarkistaa, että oman työsopimuksen vaativuustaso ja suorituskategoria vastaavat työnkuvaa.

”Tasapainoinen talous mahdollistaa laadukkaan edunvalvontatyön, jota Professoriliitossa tehdään jäsenten eteen henkilökohtaisella, paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.” – Teija Laitinen

Tärkeää on myös luoda yliopistoihin vahvat monikieliset käytänteet, joita Tieteentekijät on pitänyt esillä. Pajala kertoo, että Turun yliopistossa kieliohjeet ovat työn alla – englanniksi tullaan kääntämään hallituksen, kollegion ja tiedekuntaneuvostojen kokousdokumentit.

Liittotasolla Professoriliitto ja Tieteentekijät saavat jatkuvasti uusia kansainvälisiä jäseniä, joten jäsenpalveluiden kehittämiseen tullaan panostamaan jatkossakin. Tieteentekijöiden jäsenistä jo joka neljäs on taustaltaan ulkomaalainen.

”Liitossamme on myös professorin urapolulla olevia, joiden työsuhteeseen liittyvät kysymykset ovat erilaisia kuin full-professoreilla. Tarjoamme räätälöityä neuvontaa ja apua eri tilanteissa oleville jäsenillemme”, Laitinen päättää.