Millainen merkitys on uusilla tekoälyprofessuureilla?

Teksti terhi hautamäki kuva iStock

Tekoälytutkimukseen tulee nyt niin julkista kuin yksityistä rahaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee suomalaisten yliopistojen yhteisen ELLIS-instituutin perustamista 40 miljoonalla eurolla. Tekoäly-yhtiö Silo AI:n toimitusjohtajan Peter Sarlinin Foundation PS -säätiö lahjoitti 10 miljoonaa euroa uusiin professuureihin.

Suomen ELLIS-instituutti toimii osana kansainvälistä tekoälytutkimuksen verkostoa. Ensimmäinen ryhmänjohtajahaku on meneillään. Haussa on 25 professuuria 13 yliopistoon, ja osa näistä käynnistetään lahjoitusrahoituksella. ELLIS-instituutti koordinoi rekrytointia yhdessä yliopistojen kanssa.

ELLIS-instituutin johtaja, Aalto-yliopiston professori Samuel Kaski, millainen vaikutus uusilla professuureilla on? Millainen panostus tämä on verrattuna nykytilanteeseen?

Tekoälytutkimuksen nykytilanne on Suomessa vahva, mutta säilyttääksemme asemamme kovassa kilpailussa meidän on investoitava nopeasti ja huomattavasti lisää. 13 yliopistoon sijoittuvat uudet professuurit ovat iso lisäys nykyisiin resursseihin ja poikkeuksellinen panostus Suomen mittakaavassa. Yhdessä muiden investointien kanssa ne kasvattavat tutkimuskapasiteettia merkittävästi.

ELLIS-instituutin toiminta ja professuurit mahdollistavat huipputasoisen tekoälytutki­muksen ja laajemman vaikuttavuuden eri aloilla. Tämä vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja näkyvyyttä, mikä houkuttelee kansainvälisiä lahjakkuuksia.

Osaajamäärän kasvu taas avaa uusia mahdollisuuksia: tiedemaailmassa tekoäly­tutkimuksen lisäksi edelläkäyvää soveltamista eri aloilla ja firmoissa uusia avauksia. Tekoälyosaajien ja huipputason koulutukseen kykenevien määrä kasvaa merkittävästi. Seuraavaksi Suomen pitää hyödyntää tämä osaaminen fiksusti.

Mitkä ovat suomalaisen tekoälytutkimuksen vahvuuksia?

Suomessa on vahva perusta koneoppimisessa, kuten dataa tehokkaasti hyödyntävässä todennäköisyyspohjaisessa koneoppimisessa, interaktiivisessa koneoppimisessa sekä monitieteisessä yhteistyössä. Näitä pyritään vahvistamaan edelleen. Uusien professuurien myötä syntyy myös uusia painopisteitä.

Mille aloille professuurit tulevat?

Yliopistot määrittelevät alat oman tutkimusprofiilinsa ja strategisten painopisteidensä perusteella. Tekoälyn ja koneoppimisen menetelmätutkimuksen lisäksi professuureja perustetaan vahvistamaan esimerkiksi tekoälyä liiketoiminnassa, oikeustieteessä, materiaalitieteessä, kemiallisissa prosesseissa, tietoliikennetekniikassa, terveydenhuollossa, luovuudessa, energiajärjestelmissä ja avaruussovelluksissa.

Millä houkutellaan osaajia näihin pesteihin?

Kaikkein tärkeintä on nykyisen tutkimuksen ja tutkimusympäristön laatu ja maine ja huipputasoiset kollegat. Ilman niitä rekrytointi jää yritykseksi. Laadun ja maineen olemme saaneet aikaan aiemman pienikokoisemman ELLIS-yksikön ja Suomen Akatemian teko­älyn lippulaivan, FCAI:n, avulla, supertieto­kone LUMIa unohtamatta.

Tärkeää on mahdollisuus perustaa oma huipputasoinen tutkimusryhmä ja tarjolla oleva yhteistyö muiden alojen ja firmojen kanssa. Eikä Suomen yhteiskunnan toimivuudesta ja erinomaisista opiskelijoistakaan missään tapauksessa ole haittaa.