Yliopistojen yleinen työehtosopimus jo valmisteluvaiheessa
Yliopistojen yleinen työehtosopimus päättyy maaliskuun 2025 lopulla. Valmistelut uudesta sopimuksesta ovat jo käynnissä. Onhan monen tahon näkemykset sovitettava yhteen.
Teksti katja alaja kuvat istock
Palkkaus, työaika, lomat ja vapaat, työsuhteen ehdot, työolosuhteet ja työhyvinvointi sekä koulutus ja osaamisen kehittäminen. Kaikki nämä tärkeät työsuhteen asiat määritellään yliopistojen yleisessä työehtosopimuksessa, joka koskee 34 000:ta palkansaajaa. Professoriliiton, Tieteentekijöiden liiton ja Yliopistojen opetusalan liiton YLL:n jäsenet ovat mukana tässä joukossa.
”Työehtosopimusneuvottelujen tavoitteena on saada työehdot sellaisiksi, että yliopisto säilyy vetovoimaisena ja houkuttelevana työpaikkana myös jatkossa”, neuvottelupäällikkö Katja Aho Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOsta sanoo.
Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto ja Yliopistojen opetusalan liitto YLL Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n jäsenenä kuuluvat JUKOon, joka neuvottelee työehtosopimuksen yhdessä muiden pääsopijoiden kanssa. Ne ovat muita yliopistosektorin työntekijöitä edustavat Ammattiliitto Pro ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL sekä kasvatus-, tutkimus- ja koulutusalan yksityisiä työnantajia edustava Sivista.
Yliopistoneuvottelukunta sopii tavoitteista
Käytännössä liitot tekevät tiivistä yhteistyötä työehtosopimuksen valmistelusta neuvotteluihin. Ne toimivat JUKOn yliopistoneuvottelukunnassa, jossa sovitaan valmistelun aikataulusta ja tavoitteista. Neuvottelukunta myös seuraa tulevia neuvotteluja ja antaa evästystä neuvottelijoille pitkin matkaa.
Yliopistoneuvottelukuntaan kuuluu 11 jäsentä ja 11 varajäsentä eri ammattiliitoista ja järjestöistä. Tämän neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Tarja Niemelä, joka on myös Professoriliiton toiminnanjohtaja. Sihteerinä on JUKOn neuvottelupäällikkö Katja Aho, joka koordinoi neuvotteluasioita Ammattiliitto Pron, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n ja Sivistan suuntaan.
Muita jäseniä ovat esimerkiksi neuvottelupäällikkö Reetta Kuosmanen Tieteentekijöiden liitosta sekä OAJ:sta johtava erityisasiantuntija Hanna Tanskanen, joka edustaa Yliopistojen opetusalan liiton YLL:n jäseniä mukaan lukien harjoittelukoulujen henkilöstöä Kaikki nimeltä mainitut kuuluvat Ahon luotsaamaan neuvottelijajoukkoon, kuten myös Petri Toiviainen Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut YKAsta.
Jäsenkunnan näkemykset taustalla
Lokakuun alussa ammattiliitot kertoivat yliopistoneuvottelukunnassa alustavista tavoitteistaan. Kaikilla oli palkkaukseen liittyviä kehittämiskohteita. Tanskanen nosti esiin myös muun muassa työhyvinvointia ja työaika-asioita. Kuosmanen kertoo, että niin ikään työaika-asiat ja myös esimerkiksi määräaikaisuudet olivat Tieteentekijöiden liiton listalla.
”Esimerkiksi sellainen asia, miten määräaikaisen työntekijän kokonaistyöaika määräytyy, jos hän sairastuu”, Kuosmanen toteaa.
Nämä esimerkit alustavista tavoitteista ovat syntyneet kartoittamalla jäsenten ja luottamusmiesten näkemyksiä sekä pohtimalla työnteon ehtoja erilaisissa pienryhmissä. Tieteentekijöiden liitossa tavoitteita perusteluineen työsti pienryhmä, johon kuului konkareita ja uudempia aktiiveja sekä hallinnon jäseniä.
Joillekin enemmän vai kaikille jotain?
Seuraavaksi JUKOn Aho työsti alustavista tavoitteista muutaman sivun listan. Sen jälkeen liitoilla oli vajaa kuukausi aikaa priorisoida ja kommentoida niitä.
Marraskuussa järjestettävässä yliopistoneuvottelukunnan seminaarissa tavoitteita käsitellään yksityiskohtaisemmin.
”Minun tehtäväni on yhteensovittaa liittojen eri suuntaisia ja osittain eroavia tavoitteita. Haastan liittoja, haluavatko ne tällä kierroksella nostaa esiin jonkin ryhmän tavoitteita ja seuraavalla kierroksella puolestaan jonkin toisen ryhmän vai hakevatko ne tasaisesti etuja kaikille. Käsittely tapahtuu rakentavasti ja keskustelemalla”, Aho kertoo.
Aho lisää, että tavoitteet elävät neuvotteluihin asti monestakin syystä. JUKOn hallitukselta voi tulla kaikille JUKOon kuuluville yhteisiä tavoitteita yhteensovitettavaksi. Jos niin sanottu vientimalli viedään lainsäädäntöön, se voi naulata palkankorotusten tason eri aloilla. Sitten on tietysti Sivista omine tavoitteineen: sen kanssa istutaan alas muutamaksi päiväksi joulukuussa.
JUKO on Sivistan kanssa tiiviisti tekemisissä ympäri vuoden yhteisen ymmärryksen lisäämiseksi. Hyviä esimerkkejä yhteistyöstä ovat määräaikaisuuksia ja palkkausta kehittävät pienryhmät. Jälkimmäinen on toteuttanut palkkausjärjestelmäkyselyn yliopistojen henkilöstöhallinnolle ja luottamusmiehille.
”Annan kiitosta Sivistalle siitä, että jatkuvan neuvottelun periaate toteutuu käytännössä”, yliopistoneuvottelukunnan puheenjohtaja Tarja Niemelä toteaa.
Rakentavaa neuvottelua tammikuussa
Tammikuussa 2025 alkaa muutaman kuukauden mittainen neuvottelurupeama, johon JUKOn vetämä neuvottelijajoukko sekä Ammattiliitto Pron, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n ja Sivistan edustajat osallistuvat. Aho kertoo esimerkinomaisesti, että listalla voi olla kolme molempien osapuolten esiin nostamaa asiaa, kaksi palkansaajapuolen asiaa ja yksi työnantajapuolen asia.
”Työnantajapuoli voi kysyä, että jos haluatte tämän verran palkankorotusta, oletteko valmiit joustamaan tässä toisessa asiassa”, Aho toteaa.
Hän muistuttaa, että neuvotteluissa lähdetään aina nollasta. Kaikki nykyiseen työehtosopimukseen kuuluva on siis neuvoteltava uudelleen.
Yliopistoneuvottelukunnan jäsenet suhtautuvatkin neuvotteluihin realistisesti – yleensä muutama asia menee läpi.
”Kuusi vuotta sitten kehitettiin palkkausjärjestelmää ja kaksi vuotta sitten toteutuivat perhevapaat. Viime vuonna neuvoteltiin ainoastaan palkankorotuksista”, OAJ:n erityisasiantuntija Hanna Tanskanen muistelee.
Tanskanen korostaa, että neuvotellessa rakentava ote ja osapuolten näkemysten ymmärtäminen on tärkeää. Kuosmanen puolestaan pitää loppua kohden tiivistyviä neuvotteluja elämänsä parhaana aikana, jossa neuvotteleminen ja taktiikan hiominen liittojen kesken vuorottelevat.
”Kaikkien tulee kokea saaneensa työehtosopimukseen itselle tärkeitä asioita, vaikka kukaan ei ehkä ole täysin tyytyväinen”, Kuosmanen päättää.
Jos Yliopistojen yleinen työehtosopimus ei jostakin syystä syntyisi määräajassa, aiemman työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan siihen asti, että uusi työehtosopimus tulee voimaan.
