Neuvottelut työhyvinvoinnin parantamisesta

Kevään työehtosopimusneuvotteluissa ongelmana oli lopulta vain yksi asia. Työnantajan tärkein tavoite oli kontaktiopetuksen tunti­kattojen poistaminen työehtosopimuksesta.

Svensk översättning: Leena-Maija Åberg-Reinke

Työnantajan mukaan työehtosopimus tulisi opetuksen osalta päivittää. Mitä päivittäminen käytännössä tarkoitti, jäi kevään neuvotteluissa aukeamatta ainakin minulle. Pääasia tuntui olevan ainoan opetus- ja tutkimushenkilökunnan työaikaa rajaavan klausuulin poistaminen työ­ehtosopimuksesta.

Valtakunnansovittelijan sovintoesitys paikallisine kokeilumahdollisuuksineen lienee hänen paras tulkintansa yliopistotyönantajan ajatuksista. Ainakin esitys kelpasi molemmille neuvotteluosapuolille.

Syksyn myötä sovintoesityksen mahdollistamat paikalliset neuvottelut ovatkin yliopistoilla tarpeen mukaan hiljakseen käynnistyneet. Tähän mennessä kuulemani perusteella ääripäät ovat löytymässä.

Eräässä yliopistossa tarjottiin jossain vaiheessa suoraan sovintoesityksen mallia. Toisessa on esitetty, ettei tehdä mitään. Lopulta kuitenkin erilaisia neuvotteluesityksiä tuodaan parhaillaan paikallisiin neuvottelupöytiin.

Rakentaakseen tulevaa pitää tuntea nykyinen. Kokonaistyöajassa työskentelevien tärkein työaikaa ohjaava dokumentti on järjestelmän alusta alkaen ollut vuotuinen työsuunnitelma.

Työsuunnitelmista selviää opetus-, tutkimus- ja muihin tehtäviin käytetty työaika yksiköissä ja yliopistoilla. Työsuunnitelma on yksi esimiestyön ja johtamisen välineistä yliopistoilla. Huolellisesti laadittu 1 612 tunnin työsuunnitelma on työntekijän etu ja suoja.

Paikallisten neuvotteluesitysten on vahvasti perustuttava olemassa oleviin työsuunnitelmiin. Myös valtakunnansovittelijan hahmottelemalla esityksellä lienee vaikutuksensa. Erityisesti siinä mielessä, että kaiken tavoite on parantaa työntekijöiden työhyvinvointia.

Syksyllä alkavien neuvottelujen loppu­tuloksina nähtäneen paikallisia sopimuksia. Yhtä hyvin joissain paikoissa voidaan todeta jatkettavan nykyiseen malliin. Etenkin, jos työsuunnitelmat tehdään jatkossa hyvin ja niitä käytetään tehokkaasti yliopistojen esimiestyössä ja johtamisessa.

Luitko jo nämä?

  • Maksaa ken jaksaa

    Perinteisesti koulutuksen maksuttomuus on nähty pohjoismaisen yhteiskuntamallin kulmakivenä, joka tasaa eri yhteiskuntaluokkien varallisuuseroja ja mahdollistaa myös korkeakoulutuksen opiskelijan taustasta riippumatta.

  • Paying the price

    Traditionally, education provided free of charge has been considered a cornerstone of the Nordic societal model, an equaliser of wealth differences between social classes that also allows pursuing higher education regardless of the student’s background.