Koulutusta ja sivistystä
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi kesäkuussa 2026 uuden visionsa siitä, mihin suuntaan Suomen korkeakoulutusta ja tutkimusta pitäisi kehittää. Vision yllättävin yksityiskohta on sen otsikko: Sivistyksestä suunta Suomelle.
Sivistys on viime aikoina ollut asia, josta puhuminen on (muka) tasa-arvoisessa yhteiskunnassa katsottu vanhanaikaiseksi. Vielä 1900-luvun alkupuolella puhuttiin sivistyssanoista, kun tarkoitettiin muista kielistä lainattuja kulttuurisanoja, mutta nykyään ne ovat vierassanoja. Niiden tuntomerkkinä on vain perinteisestä poikkeava äännerakenne. Termi ei viittaa millään lailla henkisen kehittyneisyyden tasoon.
Visiossa ei määritellä, mitä sivistys on. Se voi tarkoittaa monia asioita, eivätkä niistä kaikki liity koulutukseen. Usein se kyllä tarkoittaa henkisten kykyjen kehittämistä muodollisen koulutuksen avulla, mutta se voi viitata myös ihmisen henkiseen kypsyyteen opillisen sivistyksen vastakohtana.
Sivistyneelle ihmiselle on ominaista kohtelias ja huomaavainen käytös. Missä sitä nykyään opetetaan? Akateemisella urapolulla tarvitaan pikemmin kykyä ja taitoa jyrätä kilpailijat työtehtävien ja apurahojen haussa.
Yliopistojen välisen liikkuvuuden turvaamiseksi on luotu yhteinen opintojen mitoitusjärjestelmä koko Euroopan unionin alueelle. Yhtäläinen mitoitus edellyttäisi yhdenvertaisia sisältöjä ja uskottavaa yhdenvertaista arviointia. Nyt opetuksen laadusta vastaavat opettajat kykyjensä mukaan ja laatua valvovat opiskelijat vaihtelevin perustein.
Opetushallitus on laatinut yksityiskohtaiset kriteerit perusopetuksen päättöarviointiin. Tästä huolimatta opetusministeri Anders Adlercreutz on joutunut ilmaisemaan syvän huolensa siitä, että sama osaaminen tuottaa hyvinkin erilaisia arvosanoja eri kouluissa. Nyt on tavoitteena osaamistakuu: oppilas todella osaa sen, mitä kriteereissä on kuvattu.
Myös yliopistotasolla on perusasioita, jotka pitää opettaa niin, että ne osataan. Se ei kuitenkaan riitä. Uutta tietoa ei tuoteta vanhaa kertaamalla. Todellista näyttöä on vasta se, jos aiemmin saavutetun tiedon pohjalta onnistutaan rakentamaan uusia reittejä eteenpäin.
