Kuopan kautta tavoitteeseen?
Parlamentaarinen TKI-työryhmä sai työnsä valmiiksi ennen joulua. Niin prosessiin kuin tulokseenkin voi olla tyytyväinen: aiemmin yhdessä sovittuun tavoitteeseen pyritään nyt yhdessä tuumin eri toimijoiden roolit TKI-toiminnassa tunnistaen ja niitä kunnioittaen.
Työryhmä kuuli kansainvälisiä asiantuntijoita ja järjesti avoimet, asianmukaiset lausuntokierrokset ja kuulemistilaisuudet. Teknologia- ja innovaationeuvosto pidettiin ajan tasalla. Työssä huomioitiin aiemmin tehtyjä koulutus-, tiede- ja innovaatiopoliittisia linjauksia. Virkamieskunta esitti konkreettisia vaihtoehtoja julkiselle lisärahoitukselle.
Poliitikot valitsivat rahoitusinstrumentiksi erillisen T&K-toimintaa koskevan rahoituslain.
Poliitikot valitsivat rahoitusinstrumentiksi erillisen T&K-toimintaa koskevan rahoituslain. Sen lähtökohtana on nostaa yksityisten ja julkisten T&K-panostusten taso neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Valtion osuus on noin kolmannes, 200 miljoonaa euroa vuosittain.
Poikkeuksellinen menettely on mahdollista vain T&K-toiminnan ratkaisevan tärkeän yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi. Sen tunnustavat kaikki eduskuntaryhmät. Vastaavaa menettelyä on käytetty korkeakoulujen kehittämislaissa.
Toiseksi säädetään kymmentä periaatetta noudattava, budjettikehyskautta pidempi T&K-rahoituksen suunnitelma. Kukin hallitus toteuttaa omaa T&K-linjaansa rahoituslain ja suunnitelman puitteissa ja päättää lain edellyttämästä rahoituksen korotuksesta. Vastaavia suunnitelmia on tehty puolustus- ja liikenneinfrastruktuurin kehittämisessä.
Työryhmä esittää myös pysyvän ja nykyistä laaja-alaisemman T&K-toiminnan verokannustimen käyttöönottoa. Sen arvioidaan lisäävän TKI-toimia erityisesti yksityisissä ja pienissä innovatiivisissa yrityksissä. Teknologiateollisuuden 57 jäsenyritystä ilmoitti sitoutuvansa kolmanneksen rahoittamiseen, kunhan rahoituslaki ja laajaa T&K-lisäverovähennystä koskeva laki hyväksytään eduskunnassa kuluvalla hallituskaudella.
Pudotusta uuden nousun kynnyksellä ei voi hyväksyä.
Rahoituslaki voidaan hyväksyä 1.1.2023 mennessä osana kehysmenettelyä ja TKI-rahoitusta korottaa vuodesta 2024 alkaen. Julkinen TKI-rahoitus tulee kuitenkin vuonna 2023 putoamaan määräaikaisen rahoituksen päättyessä ja kehyspäätösten seurauksena. Pudotusta uuden nousun kynnyksellä ei voi hyväksyä, varsinkaan kun koulutusvastuita on samanaikaisesti lisätty.
