Miten Suomen tutkimuspolitiikkaa linjataan?
Tutkimus- ja innovaationeuvosto tekee strategisia valintoja, jotka ohjaavat Suomen TKI-politiikkaa. Myös tieteentekijät korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista ovat päässeet osallistumaan.
tiede- ja korkeakoulupolitiikka
-
-
Valtion TKI-lisärahoituksesta kilpailevat monet tahot
Lisärahoitus tutkimukseen ja kehitykseen kanavoituu vahvasti Business Finlandin kautta ja yrityksille. Yliopistojen vapaan tutkimuksen rahoitus ei toistaiseksi kohene.
-
Yliopistojen tilat – kuluerä vai mahdollisuus?
Yliopistot koettavat hillitä kulujaan muokkaamalla tiloja ja luopumalla kiinteistöistä. Tilat eivät kuitenkaan ole vain kuluerä: ne joko tukevat tai haittaavat akateemista työtä.
-
Miten valintakokeita tulisi uudistaa?
Yliopistojen nykyisten yli 130 valintakokeen tilalle kaavaillaan yhdeksää valtakunnallista valintakoetta.
-
Millaista on Euroopan unionin korkeakoulupolitiikka?
Euroopan unioni näkyy monin tavoin yliopistojen arjessa. Miten suomalaiset vaikuttavat unionin korkeakoulupolitiikkaan?
-
Rasismiin ja syrjintään yliopistoilla on puututtava
Yliopistot ja korkeakoulut eivät ole rasismivapaita vyöhykkeitä. Ilmiön tunnistaminen edellyttää tiedostamista kaikilta. Tasapuolisen kohtelun lisäämisessä on kyse myös työelämätaidoista. Rasismiin ja syrjintään puuttuminen on kaikkien asia.
-
Urille tenuren ulkopuolelle
Yliopistot haluavat tarjota selkeitä uramalleja myös muun kuin tenure trackin urapolun valitseville. Esimerkiksi Vaasan yliopistossa on kolme urapolkua, Aalto-yliopistossa kaksi. Joskus eteneminen onnistuu silti vain avoimen haun kautta.
-
Tohtorikoulutuspilotti sai lisärahoituksen
Vuonna 2024 käynnistyvä tohtorikoulutuspilotti tähtää koulutuksen laajaan kehittämiseen. Maan hallitus lupasi syyskuussa 2023 tohtorikoulutukseen tuntuvan lisärahoituksen.
-
For once!
An educational pilot focused on doctoral training, slated to begin next year, aims to develop education on a wide scope. In September, the Finnish government promised significant extra funding for doctoral training..
-
Uusi hallitusohjelma lupaa lisää rahaa ja opetusta
Uusi hallitusohjelma antaisi lisää rahoitusta yliopistoille. Toisaalta myös aloituspaikkojen määrää haluttaisiin kasvattaa.
-
Kielten asema yliopistoissa: Kenen kielellä yliopisto toimii?
Suomalaisten yliopistojen maisteriohjelmista iso osa on englanninkielisiä, ja pro gradu -tutkielmista tehdään englanniksi liki 40 prosenttia. Jos kehitys jatkuu, suomalaisen tieteen kieli on pian englanti, pelkää ministeriön asettama selvityshenkilö.
-
Miksi tutkimuseettistä ohjeistusta oli tarpeen uudistaa?
Tiedeyhteisön itsesääntelyyn pohjaavaa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeistusta on ollut tapana päivittää kymmenen vuoden välein.
-
Akateeminen keskijohto on viestinvälittäjä
Keskijohto on yliopistoissa tärkeä solmukohta henkilöstön ja ylimmän johdon välillä. Pystyykö keskijohto viemään henkilöstön viestiä keskusjohdolle vai jääkö keskijohto ylimmän johdon sanansaattajaksi?
-
-
Millaisissa asioissa luottamusmies auttaa?
Luottamusmies on neutraali välikäsi työnantajan ja työntekijän sekä liiton juristin välillä.
-
Millaista tiedepolitiikkaa odotat hallitukselta?
Kysyimme eduskuntapuolueiden kantoja tulevalta hallitukselta vaadittavaan tiedepolitiikkaan.
-
Mahdollisuuksia vaikuttaa
Suomen kieli sekä verkostojen ja rahoituksen puute haastavat ulkomaisia tutkijoita Suomessa.
-
-
-
-
Ammattina rehtori
Onko rehtori ensimmäinen professorien joukossa vai yliopiston toimitusjohtaja? Kysyimme viideltä entiseltä tai nykyiseltä rehtorilta, miltä yliopiston johtopaikalla näyttää.
-
Miten tutkijanura pidetään houkuttelevana?
Tutkijanuraa täytyy kehittää niin, että tohtoreiden on mahdollista tehdä koukkauksia myös yrityselämään, sanoo tuore tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen.
-
-
