Miksi tutkimuseettistä ohjeistusta oli tarpeen uudistaa?
Tiedeyhteisön itsesääntelyyn pohjaavaa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeistusta on ollut tapana päivittää kymmenen vuoden välein.
Teksti eeva ylitalo kuva istock
Miten uudistukset on toteutettu, Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) pääsihteeri Sanna-Kaisa Spoof?
Ohje uudistettiin yhteistyössä tutkimusyhteisön kanssa. TENKin jäsenistä ja sihteeristöstä koostunut ohjetyöryhmä järjesti kolme palautekierrosta tutkimusorganisaatioille ja muille aikaisempaan ohjeeseen sitoutuneille tahoille. Palautetta saatiin runsaasti, ja se voitiin ottaa merkittävin osin huomioon. Käännöksineen ja oheismateriaaleineen urakka oli kuitenkin ennakoitua mittavampi.
Mitkä kohdat uudistuksessa ovat merkittävimpiä?
TENK halusi ohjeen pysyvän yleisellä tasolla ja sen tekstin mahdollisimman ajattomana. Ohjetta sovelletaan aina tapauskohtaisesti. Merkittävin muutos on se, että HTK-prosessin eli vilppiepäilyjen tutkinnan eri vaiheiden kestoa lyhennettiin. Näin toimittiin, koska sekä epäilyn esittäjän, joka on usein myös epäillyn HTK-loukkauksen ”uhri”, että epäillyn tutkijan oikeusturva vaarantui tutkinnan kestäessä kohtuuttoman kauan – usein yli vuoden. Tämä on uudistus, jota tutkijat toivoivat, mutta HTK-prosesseja toteuttavat tahot, kuten monet yliopistot, vastustivat. Eniten lyhennettiin kuitenkin sitä aikaa, jonka kuluessa HTK-prosessin lopputulokseen tyytymättömällä osapuolella on mahdollisuus tehdä lausuntopyyntö TENKille. Ohjeistukseen lisätyt kaaviot helpottavat monimutkaisen prosessin hahmottamista. Tutkijalle, joka joutuu prosessiin osapuoleksi, kokemus on yleensä sekä ainutkertainen että raskas. Hänen luottamuksellisena tukenaan ovat nyt tutkimusetiikan tukihenkilöt, joiden asema on vahvistettu ohjeistuksessa.
Millaisissa käytännön asioissa näistä uudistuksista voi olla apua?
Ohjeessa on täsmennyksiä siihen, millaisia tekoja voidaan pitää HTK-loukkauksina. Esimerkkinä mainittakoon tieteellisen aseman hyödyntämiseen liittyvä vakava piittaamattomuus, kuten merkityksellisten sidonnaisuuksien ilmoittamatta jättäminen, vertaisarviointiprosessin luottamuksellisuuden rikkominen ja vaikutusvallan epäasiallinen käyttö. Jo hyväksyttyjen, pro gradu -tasoisten ja YAMK-opinnäytteiden HTK-loukkausepäilyjen tutkinta on vastuutettu korkeakouluille itselleen, eikä niitä enää tarvitse saattaa raskaaseen HTK-prosessiin.
Miten ohjeistus otetaan käytäntöön?
Ohje astuu voimaan kussakin organisaatiossa johtajan allekirjoitettua sitoumuksen sen noudattamisesta. Vanhan ohjeen mukaan arvioidaan kuitenkin kaikki ne tiedevilppiepäilyt, joihin liittyvät teot ovat tapahtuneet ennen uuteen ohjeeseen siirtymistä. HTK-
prosessi toteutetaan näidenkin osalta uuden ohjeen mukaisesti.
Näin TENK täydentyi
Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeistukseen lisättiin eurooppalainen suositus tiedevilppitutkinnan osapuolten suojelusta. Hyvä tieteellinen käytäntö (HTK) -ohje pysyi perustaltaan samana, mutta sen rakennetta selkeytettiin. Keskeisimmät päivitettyyn ohjeeseen tehdyt muutokset ovat:
- HTK-prosessin kestoa ja TENKin lausunnon pyytämisaikaa on lyhennetty,
- tutkimusetiikan tukihenkilöiden toimenkuva on lisätty
- hyvän tieteellisen käytännön vastaisen toiminnan luokittelua on yhtenäistetty kansainvälisen käytännön kanssa
- HTK-loukkausten tunnistamiseen on liitetty vakavuusasteen arviointi
- eurooppalainen suositus HTK-loukkaustutkinnan osapuolten suojelusta on otettu huomioon
- tutkijoiden merkityksellisten sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuus on lisätty
- pro gradu -tasoisiin opinnäytteisiin kohdistuneiden loukkausepäilyjen käsittely on vastuutettu korkeakouluille
- hyvä tieteellinen käytäntö on käännetty englanniksi research integrity.
