Millaista tiedepolitiikkaa odotat hallitukselta?
Kysyimme eduskuntapuolueiden kantoja tulevalta hallitukselta vaadittavaan tiedepolitiikkaan.
Teksti juha merimaa kuvat samuli skuntsi, jonne räsänen, pekka mustonen, kimmo brandt, Pekka nieminen
Matias Mäkynen, 3. varapuheenjohtaja Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue
”Poliitikkojen tehtävä ei ole tehdä päätöksiä siitä, mitä Suomessa tutkitaan. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikan (TKI) painopisteet on päätettävä laajapohjaisessa ja avoimessa yhteistyössä päättäjien, akateemisen maailman ja elinkeinoelämän kesken.
Korkeakoulutuksen rakenteita on hyvä tarkastella kriittisesti, mutta muutosten kanssa on oltava varovainen. Vahvat yliopistomme ja maantieteellisesti kattava ammattikorkeakouluverkosto tukevat koulutustavoitetta, jossa 2030-luvulla saavuttaisimme 60 prosentin korkeakoulutettujen osuuden nuorissa ikäluokissa. TKI-rahoituksen nostaminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta (BKT) on välttämätöntä. Kasvavat panostukset vaativat myös enemmän osaajia.”
Riikka Purra, puheenjohtaja, perussuomalaiset
”Vierastan tutkimuksen ohjailua poliittisesti. Sen sijaan valtiovallan tulisi tinkimättä kannustaa yliopistoinstituutiota itseään ylläpitämään akateemisia ihanteita, valvomaan tieteen kriteereitä ja kyseenalaistamaan valtaa.
Korkeakoulukentän ja monialaisten yliopistoja kohdalla miettisin, miten ne saataisiin syvempään vuorovaikutukseen toimintaympäristönsä kanssa, ja miten voitaisiin edistää yliopistojen profiloitumista omille vahvuusalueilleen. Toki tämä on rahoituskysymyskin.
Tavoite nostaa tutkimusmenojen osuus neljään prosenttiin on kannatettava, mutta erittäin vaikea. Se voidaan toteuttaa ainoastaan suuntaamalla resursseja jostain muualta. Myös yliopistojen kykyä hankkia lisärahoitusta pitäisi kehittää ja tukea.”
Petteri Orpo, puheenjohtaja, kansallinen kokoomus
”Seuraavan hallituksen on tehtävä määrätietoista tiedepolitiikkaa. Kokoomus on sitoutunut Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 -tavoitteisiin. TKI-rahoitus on nostettava neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Kokoomus on sitoutunut nostamaan korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuuden 50 prosenttiin ikäluokasta. Tämä edellyttää aloituspaikkojen lisäämistä ja tutkintojen läpäisyn varmistamista.
Julkinen valta tukee tutkimus- ja osaamiskeskusten syntyä vakaalla ja ennakoitavalla tutkimusrahoituksella ja tutkimuksen Lippulaiva-toiminnan jatkamisella. Tieteen integriteettiä suojellaan varmistamalla riittävä perusrahoituksen taso ja korkeakoulujen mahdollisuus tutkia ja luoda uutta.”
Annika Saarikko, puheenjohtaja, suomen keskusta
”Keskusta uskoo vapaaseen tieteeseen ja tutkimukseen. Painopisteitä toki syntyy erilaisten kärkihankkeiden ja niihin liittyvän tutkimusrahoituksen myötä. Tällä vaalikaudella on keskustan johdolla pidetty huolta siitä, että vahvaa korkeakoulutusta on koko maassa.
Tulevaisuudessakin jokaisessa maakunnassa pitää olla vähintään yksi korkeakoulu.
Korkeakoulut itse saavat pohtia kehityssuuntia.
Keskusta on sitoutunut neljän prosentin TKI-rahoitukseen. Tavoite on kunnianhimoinen, etenkin vallitsevat talouden näkymät huomioiden. Järkevästi suunnattuna ja pidemmällä aikajänteellä investoinnit tuottavat kasvua ja elinvoimaa myös alueille. Rahoituskokonaisuuden tasapainoinen rakentaminen edellyttää sitä, että korkeakoulut saavat osansa kasvusta.”
Maria Ohisalo, puheenjohtaja, vihreä liitto
”Yliopistojen kvartaali ei ole neljännesvuosi vaan neljännesvuosisata.
Lyhyen tähtäimen taloudellisia tai poliittisia intressejä painottava tutkimuksen ja korkeakoulukentän ohjaus ei tue korkeakoulutuksen autonomiaa ja tieteen vapautta. Lyhytjänteinen rahoituskilpailu on heikentänyt edellytyksiä keskittyä pitkäjänteiseen tieteelliseen työhön, erityisesti perustutkimukseen.
On aika aidosti panostaa perusrahoitukseen, -tutkimukseen ja -opetukseen, eli palata perusasioiden äärelle. Tutkimusmenojen osuus on nostettava neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. On lisättävä korkeakoulujen aloituspaikkoja ja parannettava kansainvälistä liikkuvuutta. Näin on mahdollista saavuttaa kukoistava osaamisen ja uuden luomisen kierre.”
“On aika aidosti panostaa perusrahoitukseen, -tutkimukseen ja -opetukseen, eli palata perusasioiden äärelle. ”
Maria Ohisalo, Vihreä liitto
Li Andersson, puheenjohtaja, vasemmistoliitto
”Vapaa tiede on tärkeä osa demokraattista yhteiskuntaa. On iso riski, että perustutkimusta ei painoteta riittävästi, jos tutkimus on poliittisen ohjauksen alaista.
Valtion tutkimusrahoituksen painopistettä tulisi siirtää merkittävästi enemmän korkeakoulujen perusrahoitukseen. Kilpailutetun ja ohjatun rahoituksen tulisi olla vain tätä täydentävää.
Keskeisimmät kehittämistarpeet liittyvät rahoitustason kasvattamiseen ja yliopistodemokratian vahvistamiseen. Tavoite nostaa tutkimusrahoitus neljään prosenttiin on paitsi realistinen myös välttämätön. Yksi lähivuosien tärkeimmistä kysymyksistä on, miten investoinnit jakautuvat TKI-toiminnan kesken. Me vasemmistossa haluamme, että perustutkimus ja koulutus ovat pitkäjänteisesti kasvavien panostuksien keskiössä.”
Anna-Maja Henriksson, puheenjohtaja, suomen ruotsalainen kansanpuolue
”Innovaatioita ei synny poliittisen ohjauksen avulla, vaan tuomalla yhteen eri alojen huippuosaajia. Joskus voi kuitenkin olla tarkoituksenmukaista, että hallitus nostaa esiin tutkimusalueita, jotka ovat yhteiskuntakehityksen kannalta siinä hetkessä tärkeitä.
Korkeakoulujen väliseen yhteistyöhön tulee kannustaa. Tarvitsemme entistä parempaa yhteistyötä elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja kasvuyritysympäristöjen välillä.
TKI-panostusten nostaminen neljään prosenttiin BKT:stä on tärkeä tavoite. Tästä julkisen osuuden tulee olla vähintään 1,3 prosenttia.
TKI-toiminnan yksityistä rahoitusta tulee kehittää esimerkiksi verokannustimien avulla, ja yksityishenkilöiden sekä yritysten lahjoitukset yliopistoille tulee olla vähennyskelpoisia verotuksessa.”
Sari Essayah, puheenjohtaja, suomen kristillisdemokraatit
”Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on edellytykset tuoda Suomeen monenlaista kasvua, kunhan sekä perustutkimuksen että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan edellytyksistä huolehditaan. Tavoite tutkimusmenojen nostamisesta neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä on haastava etenkin julkisen vallan suorien TKI-panosten ja tukien osalta, mutta sitä voidaan edistää myös keinoin, jotka kannustavat yksityisen sektorin TKI-toimintaa, kuten TKI-verovähennys.
Korkeakoulutuskentän organisaatio on varsin hyvä. Kannatamme nykyisen hajautetun korkeakouluverkon säilyttämistä. Yliopistojen autonomiasta on pidettävä kiinni – tutkimuksen painopisteiden ohjaaminen ei ole hallituksen ja poliitikkojen tehtävä.”
“Yliopistojen autonomiasta on pidettävä kiinni – tutkimuksen painopisteiden ohjaaminen ei ole hallituksen ja poliitikkojen tehtävä.”
Sari Essayah, puheenjohtaja, Suomen Kristillisdemokraatit
Harry Harkimo, puheenjohtaja, liike nyt
”Tilanteessa, jossa budjetti on alijäämäinen ja priorisointia tarvitaan, hallituksen tulisi ohjata tutkimuksen painopisteitä siten, että tutkimus vastaa tarpeisiin. Tarvitaan parempaa yhteistyötä yritysten ja korkeakoulujen välillä.
Tutkimusrahaa pitää sijoittaa vihreään siirtymään ja digitalisaatioon. Turhaa tutkimuksen ohjaamista tulee kuitenkin välttää, jotta akateeminen vapaus säilyy.
Tavoite nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta on nykyisessä taloustilanteessa kova, mutta pidän sen toteutumista tärkeänä.
Tutkittua tietoa tarvitaan, jotta Suomi säilyy kilpailukykyisenä. On myös tärkeää, että suomalainen korkeakoulutus pysyy maailmalla arvossaan, ja tässä tutkimuksella on iso rooli.
