Uusi hallitusohjelma lupaa lisää rahaa ja opetusta
Uusi hallitusohjelma antaisi lisää rahoitusta yliopistoille. Toisaalta myös aloituspaikkojen määrää haluttaisiin kasvattaa.
Teksti juha merimaa kuvat istock
Hallitus sitoutuu toimeenpanemaan parlamentaarisen TKI-työryhmän ehdotukset siitä, miten Suomen T&K-toiminnan rahoitus nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman suurin uutinen on korkeakoulutusta ja tiedettä koskevan osion toisessa kappaleessa. Vaikka hallitus on muuten ryhtymässä julkisen talouden laajoihin sopeutustoimiin, tutkimuksen ja kehityksen rahoitusta lisätään viime vaalikaudella toimineen parlamentaarisen työryhmän linjauksen mukaisesti.
Neljän prosentin tavoitteeseen sisältyy sekä julkista että yksityistä rahoitusta. Julkinen puoli on sitoutunut omaan osaansa riippumatta siitä, lisääntyvätkö yksityisten tahojen panokset odotetusti, vakuuttaa tuore tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.) Acatiimille.
”Jos katsoo hallitusohjelmaa ja parlamentaarisen TKI-työryhmän linjauksia, ne ovat käytännössä yksi yhteen”, Multala huomauttaa.
Myös yliopistoindeksin mukaiset korotukset on ministerin mukaan tarkoitus toteuttaa hallituskauden aikana täysimääräisinä.
Paljonko resursseja perustutkimukselle?
Sitoutuminen työryhmän ehdotuksiin merkitsee TKI-panostuksen kasvattamista noin 700 miljoonalla eurolla vuoteen 2026 mennessä. Hallitusohjelmasta ei kuitenkaan löydy linjausta siitä, miten rahat tullaan jakamaan työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalojen, eli käytännössä yritystukien ja koko korkeakoulusektorin kesken.
Keskustan kansanedustaja, Marinin hallituksen tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen toivoo Multalan pitävän perustutkimuksen puolta. Honkonen kommentoi hallitusohjelman tiede- ja korkeakoululinjauksia Acatiimin pyynnöstä.
Ministeri Multalan mukaan rahanjaosta päätetään vasta budjettiriihessä. Hänen mukaansa osansa tulevat saamaan sekä perustutkimus että soveltava puoli.
”Molempia tarvitaan”, Multala kommentoi.
Yksi tapa jakaa TKI-rahoitusta yliopistoille olisi Multalan mukaan erilaisten lippulaivahankkeiden ja yliopistojen strategisen rahoituksen lisääminen. Tämä edesauttaisi myös hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta tukea korkeakoulujen profiloitumista.
korkeakoulutettujen määrä nousee
Toinen hallitusohjelman suuri korkeakouluihin liittyvä tavoite on suomalaisten koulutustason laskun kääntäminen nousuksi. Ohjelmassa linjataan hallituksen sitoutuvan toimenpiteisiin, joilla korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Osa sitoutumista on korkeakoulujen aloituspaikkojen nosto.
Voisi siis olettaa, että yliopistoillakin on painetta nostaa sisäänottomääriä.
Multala muistuttaa, että yliopistot päättävät aloituspaikkojen määrät itse. Luultavasti ohjauskeinona olisi valmistuneista maksettava rahoitus. Ministeri ei kuitenkaan suoraan sano, miten opiskelupaikkojen määrän kasvu voisi näkyä yliopistojen rahoituksessa.
Koulutustason lisääminen liittyy myös siihen, että entistä suurempi osuus aloituspaikoista pyrittäisiin jatkossa saamaan ensimmäistä korkeakoulututkintoaan tekeville. Tarkkoja keinoja ei ole vielä päätetty. Multalan mukaan esimerkiksi ensikertalaisten kiintiöiden nostaminen voisi olla mahdollinen ratkaisu.
Lisää maksullista opiskelua
Vaikka yliopistoilta ei leikata uudessa hallitusohjelmassa, valtiontalouden sopeutusohjelma näkyy pyrkimyksinä kasvattaa yliopistokoulutuksen maksullisuutta. Perusopetus pysyisi edelleen ilmaisena, mutta EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden opintojen hintaa olisi tarkoitus nostaa kohti tilannetta, jossa perityt maksut kattaisivat opetuksen kustannukset. Myös nimellistä hakemusmaksua on tarkoitus selvittää.
Vastapainoksi hallitusohjelmassa mainitaan apurahajärjestelmien kehittäminen sekä erityiset kannustimet, jotka innostaisivat tutkinnon täällä suorittaneita jäämään maahan. Hallitusohjelmassa ei eritellä keinoja tarkemmin, mutta Multalan mukaan niitä voisivat olla pysyvien oleskelupien myöntäminen maisterin tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille sekä mahdolliset verohelpotukset.
”Voisi ajatella, että maahan töihin jäävät saisivat verotuksessa hyvitystä tutkinnosta maksamastaan hinnasta.”
Maksullisuuden lisäämisestä puhutaan myös avoimen yliopiston opetuksen kohdalla. Siinäkin perusteena sanotaan maksujen suhteuttaminen koulutuksen järjestämisen kustannuksiin.
Tutkimuksen vapaus turvassa
Periaatteen tasolla melko tärkeänä voi toki pitää myös hallitusohjelman kohtaa, jossa yliopistoja luvataan kehittää sivistysyliopistomallin perusteella. Yliopistojen keskeiseksi tehtäväksi mainitaan kasvatus kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun. Hallitusohjelmassa todetaan, että myös pienillä tieteenaloilla on paikkansa, ja akateemisella tutkimuksella on itseisarvo.
Hallituspuolueista perussuomalaisten tiedetään käyttäneen tutkijoista kovaakin kieltä ja syyttäneen esimerkiksi perustuslakiasiantuntijoita politisoituneiksi. Ministeri Multala vakuuttaa kuitenkin, että hallituksella ei ole halua puuttua tieteen vapauteen tai siihen, miten tutkijat valitsevat tutkimuskohteensa.
”Olemme kiinnostuneempia kehittämään tutkimuksen tasoa kuin sitä, mitä aiheita tutkimus koskee.”
Kokonaisuutena hallitusohjelman tiedettä ja korkeakouluja koskeva osuus saa varovaisen myönteiset kommentit myös opposition Honkoselta.
”En nyt ainakaan vielä lähtisi ryöpyttämään, annetaan nyt ensin tilaisuus”, Petri Honkonen kommentoi.
Tieteentekijät: Toivomme vastuullisuutta
Tieteentekijät peräänkuuluttaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen vastuullista lisäämistä: tutkimusrahoitukseen tarvitaan vakautta ja pitkäjänteisyyttä, jota pelkkä hankerahoitus ei tuo.
Esimerkiksi korkeakoulujen perusrahoitusta, tutkimuslaitosten määrärahoja ja Suomen Akatemian resursseja voisi liiton mukaan nostaa. Tieteentekijöiden mukaan kohdentamisessa tulisi välttää tutkimusjärjestelmän pirstaloitumista ja lisärahoitusinstrumentteja. Liitto toivoo myös, että tieteen laatu ja vaikuttavuus paranevat, kun jatkuva rahoituksen hakemisen paine vähenee.
Tieteentekijät huomauttaa, että koulutuksen ja tutkimuksen pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää myös vakinaisia työsuhteita. Edellisellä hallituskaudella uudistettiin ulkomaisten perustutkinto-opiskelijoiden oleskelulupia niin, että oleskeluluvan saa jatkossa koko tutkinnon ajaksi. Tieteentekijät toivoo, että uudistuksen piiriin saataisiin myös jatkotutkintoa suorittavat tutkijat.
Ulkomaalaistaustaisen väitöskirjatutkijan tulisi liiton mukaan saada oleskelulupa kerralla koko tutkinnon suorittamisen ajaksi.
