Onko tieteen vapaus uhattuna?
Trumpin hallinto leikkaa tutkimusrahoitusta ja laatii kiellettyjen sanojen listoja. Tieteeseen kohdistuu uhkia Euroopassakin.
Teksti terhi hautamäki kuvitus Anna-Kaisa Jormanainen kuvat Bengt Sigvardsson
Elämme aikaa, jolloin Yhdysvaltain presidentti nimittelee huippuyliopistoa ”vitsiksi”, on evännyt sen rahoitusta, pyrkinyt estämään sitä ottamasta ulkomaisia opiskelijoita ja koettanut puuttua sen opetuskäytäntöihin.
Kansallinen tiedesäätiö NSF on perunut yli miljardin dollarin edestä apurahoja. Suurin osa perutuista hankkeista sisältää monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja inklusiivisuuteen liittyviä avainsanoja.
Huhtikuussa yli 150 yhdysvaltalaista korkeakoulun rehtoria tuomitsi lausunnossaan ”hallituksen ennennäkemättömän ylilyönnin ja poliittisen puuttumisen”.
Muutoin yliopistoilta on nähty huolestuttavaa taipumista hallinnon tahtoon. Rahoitusleikkaukset toimivat tehokkaana pelotteena. American Association for he Advancement of Science AAAS arvioi, että liittovaltion rahoitus perus- ja soveltavaan tutkimukseen laskee ensi vuonna yli kolmanneksella.
Esimerkiksi Columbian yliopisto suostui Trumpin ”diiliin”, jossa yliopisto maksaa 200 miljoonan dollarin korvaukset väitetystä epäonnistumisesta hillitä antisemitismiä. Kampuksella on järjestetty laajoja mielenosoituksia, jotka vastustavat Israelin sotatoimia Gazassa. Yliopisto suostui arvioimaan uudelleen Lähi-idän tutkimuksen koulutusohjelmansa ja tekemään laitoksen johtoon muutoksia.
pitkän ajan kritiikkiä yhdysvalloissa
Hyökkäys tiedettä vastaan on osa Trumpin taustavoimien laajempaa pyrkimystä ajaa presidentille äärimmäistä toimeenpanovaltaa, sanoo Mikko Saikku, joka toimii Yhdysvaltain tutkimuksen McDonnell Douglas -professorina Helsingin yliopistossa.
Taustalla kytee pitkäaikainen eliittiyliopistoihin kohdistuva kritiikki ja viime vuosina polarisoitunut ilmapiiri.
”Tragikoomista on se, että republikaanit olivat hirveän huolissaan sananvapaudesta yliopistoissa Bidenin kaudella – osin syystä, sillä ylilyöntejäkin tapahtui. Vallanvaihdon myötä on kuitenkin tullut kiellettyjen sanojen listoja, jotka sotivat tieteen vapauden perusperiaatteita vastaan.”
”Yhteiskunnan polarisoituminen on ollut hurjaa, eikä keskitien kulkijalle ole oikein ollut tilaa.”
Mikko Saikku, Yhdysvaltain tutkimuksen McDonnell Douglas -professori, Helsingin yliopisto
Saikku huomauttaa, että konservatiivit ovat pitkään olleet kriittisiä Ivy League -yliopistoja kohtaan. Moni kysyy, tarvitseeko verorahoilla tukea näitä hyvin varakkaita instituutioita. Republikaanit ovat pohtineet jo 1950-luvulta lähtien, ovatko yliopistot vasemmalle kallellaan. 1960-luvulta lähtien on käyty keskustelua positiivisesta syrjinnästä, jolla aliedustettuja ryhmiä suositaan opiskelijavalinnoissa, ja korkein oikeus kielsi sen vuonna 2023. Joissakin yliopistoissa on esitetty henkilöstön palkanlisiä etnisen taustan vuoksi.
Keskusteluilmapiiri on mennyt ehdottomaksi. Sananvapauden uhista valittaneet konservatiivit ovat toki itse vieneet sananvapauden tukahduttamisen uusiin ulottuvuuksiin.
”Yhteiskunnan polarisoituminen on ollut hurjaa, eikä keskitien kulkijalle ole oikein ollut tilaa.”
Leikkaukset ja kontrollipyrkimykset ovat pelästyttäneet tutkijat. Saikku sanoo, että aivovuoto Eurooppaan ja Kanadaan on käynnissä. Hän on itsekin saanut yhteydenottoja yhdysvaltalaisilta tutkijoilta.
”Yhdysvaltain tilanne on meillekin varoittava esimerkki, mutta harvassa maassa Euroopassa on yhtä presidenttivetoinen järjestelmä. Toistaiseksi myös kongressin republikaanienemmistö on ollut hiljaa ja antanut presidentin häärätä.”
Saikun mukaan on mielenkiintoista nähdä reaktio etenkin republikaanivaltaisissa osavaltioissa, kun leikkaukset alkavat vaikuttaa. Leikkaukset kohdistuvat myös tavallisiin julkisiin yliopistoihin, jotka ovat osavaltioissa tärkeitä työllistäjiä.
Heijastuksia Eurooppaan
Yhdysvaltain tiedemaailman kuohunta heijastuu eurooppalaiseen korkeakoulutoimintaan.
Tampereen yliopiston englantilaisen filologian professori Päivi Pahta kuuluu eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöjärjestö ALLEAn hallitukseen. ALLEA julkaisi helmikuussa kannanoton, jossa se ilmaisi vakavan huolensa akateemisen vapauden lisääntyvistä uhkista Yhdysvalloissa ja muualla.
”Tuolloin ennakoitiin, että yliopistojen yhteistyö sekä opiskelija- ja tutkijavaihto Yhdysvaltoihin vaikeutuvat. Joidenkin maiden tutkijoilta on jo evätty pääsy Yhdysvaltoihin tai heitä on käännytetty takaisin”, Pahta sanoo.
”Joidenkin maiden tutkijoilta on jo evätty pääsy Yhdysvaltoihin tai heitä on käännytetty takaisin.”
Päivi Pahta, englantilaisen filologian professori, Tampereen yliopisto
Näkyvä esimerkki on Fulbright-stipendiohjelma, jota on ajettu rajusti alas. STT uutisoi, että väitöskirjatutkija Saara Loukolalta evättiin apuraha aineistonkeruumatkaan, jossa tarkoitus oli tutkia yhdysvaltalaisen opettajankoulutuksen keinoja rasismin kohtaamiseen.
Hufvudstadsbladet kertoi, että Trumpin hallinto yritti painostaa Helsingin yliopistoa poistamaan sanoja tiedotteista, jotka koskivat Yhdysvaltain osin rahoittamia stipendejä.
Euroopassa on myös herätty tilaisuuteen: sekä komissio että jäsenmaat ovat käynnistäneet ohjelmia tutkijoiden houkuttelemiseksi Yhdysvalloista.
”Halu hakeutua muualle koskee ehkä etenkin Yhdysvaltain maahanmuuttajataustaista tutkijakuntaa, joka ei koe akateemista uraansa turvatuksi”, sanoo Pahta.
Suomen Akatemialla on käynnissä 50 miljoonan euron rahoitushaku kansainvälisten tutkijoiden rekrytointiin. Vaikka rahoitusta ei ole tarkoitettu nimenomaisesti rekrytointiin Yhdysvalloista, Akatemia mainitsi tiedotteessaan erikseen tämän mahdollisuuden.
”Rahoitushaku on osa Akatemian säännöllisessä paletissa olevaa profi-rahoitusta, ja haku olisi joka tapauksessa ollut tänä vuonna. Tietysti kansainvälinen tilanne vaikutti siihen, millä lailla rahoitusta päätettiin suunnata”, kertoo Päivi Tikka, Suomen Akatemian ohjelma- ja tutkimusinfrastruktuurihakujen päällikkö.
Suomi putosi akateemisen vapauden indeksissä
Tieteen tila huolestuttaa muuallakin kuin Yhdysvalloissa. Academic Freedom Index 2025:n mukaan vapaus on heikentynyt merkittävästi 34 maassa. Näiden maiden joukossa on useita Euroopan maita, kuten Kreikka, Portugali, Saksa, Itävalta – ja Suomi.
Toissa vuonna Suomi oli indeksissä sijalla 9, nyt sijalla 47. Tieteen poliittinen ohjaus on EU-maista tiukinta Unkarissa. Italiassakin on oikeistopopulistinen hallitus, mutta siellä ei ole raportoitu erityisiä muutoksia tieteen tilaan, ja Italia on sijalla 24.
Pahta sanoo, että eri Euroopan maissa on samankaltaisia ongelmia: pyrkimystä poliittiseen ohjaukseen ja halua suitsia tutkimusta.
”Autoritaarinen, äärikonservatiivinen ja ylipäätään kaikki ’ääri’politiikka pyrkii rajoittamaan tiedettä. Toki meilläkin on esimerkkejä ainakin yrityksestä vaikuttaa poliittisella tasolla”, Pahta sanoo. Hän mainitsee strategisen tutkimuksen maahanmuuttoteeman lykkäämisen.
”Autoritaarinen, äärikonservatiivinen ja ylipäätään kaikki ’ääri’politiikka pyrkii rajoittamaan tiedettä. Toki meilläkin on esimerkkejä ainakin yrityksestä vaikuttaa poliittisella tasolla.”
Päivi Pahta, englantilaisen filologian professori, Tampereen yliopisto
Pahdan mukaan tieteen vapautta voivat kaventaa myös tiedeorganisaatioiden johdon toimet, kuten erityisesti tiettyjen humanistis- yhteiskuntatieteellisten alojen alasajo, jota nähdään eri puolilla Eurooppaa, sekä tieteen välitöntä hyötyä korostava ajattelu, joka vaikuttaa rahoituksen suuntaamiseen. Näitä voidaan yksittäisessä yliopistossa perustella strategisina valintoina, mutta kun sama kehityskulku etenee kaikkialla, se kaventaa tutkimusta.
”Lisäksi eri maissa näkyy hiljentämisen kulttuuri: sosiaalisessa mediassa hyökätään voimakkaasti tiettyjä tutkijoita tai turhina pidettyjä aiheita kohtaan.”
Friedrich-Alexander-yliopiston professori Katrin Kinzelbach on yksi Academic Freedom Index 2025 -raportin kirjoittajista. Hän kertoo, että Suomen pudotus ei johdu mistään tietystä syystä vaan laskua on eri osa-alueilla. Suomi kuuluu silti ”A-ryhmään”, eli tieteen katsotaan olevan täysin vapaata.
Esimerkiksi Alankomaat on tipahtanut ryhmään B: tieteen katsotaan olevan ”enimmäkseen vapaata”. Akateemista vapautta pudottavat kampusten levottomuudet ja mielenilmausten tukahduttaminen. Poliisi on hajottanut voimaa käyttäen opiskelijoiden Palestiina-mielenosoituksia. Kuninkaallinen tiedeakatemia KNAW on myös kritisoinut hallituksen aikeita puuttua yliopistojen opetuskielen valintaan ja aikeita seuloa henkilöstöä ja opiskelijoita, jotka työskentelevät ”sensitiivisen tiedon” parissa.
Serbian yliopistojen kaaos
Serbia on yksi maa, jossa hallituksen ja yliopistojen välit ovat kiristyneet äärimmilleen. Opiskelijat ovat protestoineet viime vuoden lopulta lähtien hallintoa vastaan. Vuodesta 2012 hallinnut Edistyspuolue SNS on tiukentanut otettaan valtion instituutioista ja mediasta, ja korruptio on lisääntynyt.
marraskuusta 2024 lähtien.
Protestien sytykkeenä toimi marraskuinen, 16 henkeä vaatinut onnettomuus, jossa vastaremontoidun rautatieaseman katto romahti Novi Sadin kaupungissa. Onnettomuuden uskotaan johtuneen korruptiosta ja huonosta valvonnasta. Opiskelijat ovat vallanneet tiedekuntia ja opetus on keskeytynyt. Yliopistojen henkilöstö tukee protesteja laajasti.
”Opiskelijat ovat hyvin organisoituneita ja vahvoja, minkä vuoksi he ovat vaikea kohde hallitukselle. Tämän vuoksi se on viime aikoina ottanut kohteekseen yliopistojen professorit”, Novi Sadin taideakatemian professori Vladan Joler sanoo haastattelussa, jonka hän antoi 19. toukokuuta ruotsalaiselle toimittajalle Bengt Sigvardssonille.
Hallitus on puuttunut yliopistohenkilöstön työhön: se määräsi maaliskuussa viikkotyöajan, joka sisältää viisi tuntia tutkimusta ja 35 tuntia opetusta.
Novi Sadissa ei ole tämän vuoden aikana voinut välttyä kohtaamasta mielenosoitusta tai katusulkua. Yliopiston ovilla opiskelijat tarkastavat jokaisen sisään pyrkijän. Suurin mielenosoitus pidettiin Belgradissa maaliskuussa noin 300 000 osallistujan voimin.
Belgradin yliopiston oikeustieteen professorin Vanja Bajovićin mukaan hallitus on nimittänyt puolueelle uskollisia ihmisiä tiedekuntaneuvostoihin ja opiskelijajärjestöihin. Merkittävä määrä yliopistolaisia kuitenkin vastustaa hallituksen politiikkaa. Bajović kuului yliopistoon perustettuun komissioon, jonka tehtävänä oli tutkia, oliko opiskelijoiden vaatimuksiin vastattu. Komissio teki selvityksensä lahjomattomasti ja sai vihat niskaansa.
”Hallitus oletti meidän valehtelevan, mutta meillä on integriteettiä. Emme voi väittää, että on julkisia dokumentteja, joita ei ole, tai rikosprosesseja on käynnistetty, ellei ole”, Bajović kertoi haastattelussaan toimittaja Sigvardssonille.
Bajović pelkää, että jos protestit sammuvat, hallinto menee yhä pidemmälle, ja yliopistolaisia saatetaan irtisanoa poliittisista syistä. Osa hänen kollegoistaan miettii jo muuta työtä.
Tutkitun tiedon rooli heikkenee
Suomessakin on aika keskustella kunnolla tieteen vapaudesta, eikä sitä voi pitää itsestäänselvyytenä, sanoo viestinnän professori emeritus Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta. Hänen mukaansa Suomen tieteen tila eroaa muista Pohjoismaista.
Hallitus on heikentänyt asiantuntijatiedon käyttöä päätöksenteossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta VNTEAS lakkautetaan. Hallitus on suunnitellut erillisten ilmasto- ja luontopaneelien lakkauttamista, tiedepaneelien yhdistämistä ja alistamista valtioneuvoston kanslian ohjaukseen. Hallitus esitti aiemmin lakiin kirjausta, jonka mukaan Suomen Akatemian toiminta ei saa olla ristiriidassa ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa.
”Ruotsissa oikeistohallitus käynnisti hankkeen, jolla pyritään vahvistamaan tieteen vapautta. Suomessa hallitus on enemmänkin pyrkinyt lisäämään poliittista ohjausta.”
Väliverrosen mukaan tieteen vapautta heikentävät myös vapaan tutkimusrahoituksen leikkaaminen, tiedeyhteisön autonomian väheneminen ja tutkijoiden uhkailu ja häirintä.
”Vaikka häirintä ei välttämättä vaikuta suoraan tutkimukseen, se vaikuttaa siihen, uskaltavatko tutkijat ottaa kantaa ja esiintyä asiantuntijoina julkisuudessa.”
Väliverrosen mukaan tieteen vapauden vahvistamiseen pitää etsiä keinoja organisaatioiden yhteistyönä. Kansainväliseen tilanteeseen on syytä suhtautua vakavasti.
”Olen itse spekuloinut, onko toisen maailmansodan jälkeinen Big Science -aikakausi päättymässä. Tähän asti on ollut yhteiskuntasopimus, että valtio rahoittaa tiedettä ja antaa yliopistojen itse päättää, mitä ne tutkivat ja miten, ja tämä hyödyttää kaikkia.”
Lähde:
Serbian tilannetta koskevat tiedot: Ruotsalaisen toimittajan Bengt Sigvardssonin toteuttamat haastattelut Serbiassa ja hänen kirjoittamansa artikkeli.
Muokattu 18.9.2025. Lisätty kuvaajan nimi
Leikkaukset haittaavat korkeakoulujen työtä
Laadukkaan, vapaan tutkimuksen takaa riittävä rahoitus. Suomessa rahoitus on poukkoilevaa: tutkimus- ja kehittämismenoja kasvatetaan parlamentaarisella päätöksellä, mutta samalla perusrahoituksesta leikataan.
Hallitus kohdensi puoliväliriihessä korkeakouluihin yhteensä lähes 120 miljoonan euron leikkaukset vuoteen 2028 mennessä. Yliopistojen perusrahoitusta leikataan ensi vuonna 56,2 miljoonaa euroa. Toisin kuin etukäteen pelättiin, syksyn budjettineuvotteluissa ei päätetty enää lisäleikkauksista. Yliopistojen tutkimustoimintaan tulee 20 miljoonaa euroa lisää ja aloituspaikkoihin 2,6 miljoonaa euroa. Näin yliopistojen perusrahoitus laskee 33,6 miljoonaa euroa vuonna 2026.
Hallitus sitoutuu yhä T&K-menojen kasvattamiseen 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Julkisen rahoituksen osuus on 1,2 prosenttia. Koska rahoitus on sidottu bkt:hen ja bkt ei ole kehittynyt toivotusti, hallitus leikkaa T&K-rahoituksen kasvattamista ensi ja seuraavana vuonna.
Kehysriihen tiedotustilaisuudessa luvattiin lisäaloituspaikkoihin 100 miljoonan euron panostus, ja hallitus toisti lupauksen syyskuussa, mutta tietoa toteutuksesta odotellaan vielä.
Yliopistojen rehtorineuvosto Unifi lausui keväällä, että perusrahoituksen leikkaukset syövät t&k-rahoituksen vaikuttavuutta, sillä yliopistot toimivat kokonaisuutena: opetus perustuu tutkimukseen, henkilöstö sekä tutkii että opettaa. Opiskelijamääriin suhteutettuna rahoitus on jo nyt 20–30 prosenttia matalampi kuin Ruotsissa, Tanskassa tai Norjassa.
Helsingin yliopiston hallintojohtaja Esa Hämäläinen kirjoitti yliopiston nettisivuilla, että lisäykset t&k-rahoitukseen eivät paikkaa leikkauksia perusrahoitukseen. Vaikka Suomen Akatemian ja Business Finlandin myöntämä rahoitus kasvaa, hankerahoituksella ei voida pyörittää yliopistojen perustoimintaa.
