Tutkijanuralta perhevapaalle

Vanhemmuus voi olla joskus hankala sovittaa akateemiseen työhön. Yliopistojen uusi työehtosopimus parantaa kuitenkin perheiden ja ei-synnyttävien vanhempien asemaa.

Teksti Mikko Pelttari kuvat Veikko Somerpuro

”Onhan se historiallinen!” sanoo Mia Weckman.

Tieteentekijöiden liiton edunvalvontajohtaja on ollut mukana rakentamassa neuvottelupöydissä yliopistojen uutta työehtosopimusta, joka astuu voimaan kesällä.

Historiallista on se, miten yliopistojen työehdoissa otetaan huomioon vanhemmuus. Yliopistot ovat ensimmäisiä työpaikkoja, jotka huomioivat tuoreen perhevapaauudistuksen täysmääräisenä. Yliopistojen TES suo 32 vanhempainvapaapäivää niin synnyttävälle kuin ei-synnyttävälle vanhemmalle. Aiemmin ”isille” kuului vain kuusi päivää – ja nyt kielikin on siistitty sukupuolineutraaliksi.

Yliopistot ovat ensimmäisiä työpaikkoja, jotka huomioivat tuoreen perhevapaauudistuksen täysmääräisenä.

”Lakiuudistus antaa vanhemmille oikeuden vapaisiin. Työehtosopimuksella sovitaan, maksetaanko siltä ajalta palkkaa”, Weck­man sanoo.

Weckmanin mukaan TES helpottaa vanhemmuutta yliopistoissa. Silti akateemisessa kilpailussa ja työelämässä on myös puolia, joihin perhe voi olla vaikea sovittaa.

perhevapaalla ollut tenure-tutkija voi hakea pidennystä kauteensa

Kasvatustieteen apulaisprofessori Sonja Kosunen on ollut kahden lapsensa kanssa perhevapaalla viimeisten viiden vuoden aikana. Tänä keväänä päättyi myös hänen ensimmäinen viisivuotinen tenure track -kautensa Helsingin yliopistossa.

”Tenure-sopimuksia oli ollut jo vuosia, mutta kukaan ei meillä ollut jäänyt aiemmin kesken kauden perhevapaalle. Tajusin, että minun oli pakko harjoittaa tutkija-aktivismia ja selvittää käytäntöjä”, kasvatussosiologi Kosunen sanoo.

”Tajusin, että minun oli pakko harjoittaa tutkija-aktivismia ja selvittää käytäntöjä.”

Sonja Kosunen, kasvatustieteen apulaisprofessori

Tenure track -sopimuksilla on etunsa. Niillä uransa alkupuolella olevia tutkijoita pyritään nostamaan jatkuvalle uralle pätkien sijaan. Toisaalta tenure-polkuihin voi suhtautua varauksella, koska ne ovat kuin kymmenen vuoden koeaikoja.

Helsingin yliopisto tarkensi käytäntöjään Kosusen perhevapaan alettua. Nyt perhevapaata viettänyt tenure-tutkija voi hakea pidennystä kauteensa. Kosunen itse päätti olla tarttumatta tähän mahdollisuuteen, vaikka puolet viisivuotiskaudesta kului perhevapailla.

”Tähdet olivat kohdillaan. Sain kauden alussa hankerahoituksia ja julkaisuja käyntiin niin, että kriteerit täyttyivät, mutta toisessa tapauksessa olisin ilman muuta hakenut pidennystä”, Kosunen sanoo.

Kosusen mukaan tutkija tarvitsisi tukea päättääkseen, onko pidennys aiheellinen vai ei suhteessa omiin arviointikriteereihinsä.

”Pidennyksen hakemiseen tai hakematta jättämiseen tarvitaan muodollinen keskusteluprosessi työntekijän suojaksi.”

Sonja Kosunen

”Olisi hankalaa, jos arviointi ei menisi läpi siksi, että tarjottua pidennystä ei ole haettu. Siksi pidennyksen hakemiseen tai hakematta jättämiseen tarvitaan muodollinen keskusteluprosessi työntekijän suojaksi. En kannata automaattista pidennystä, koska kriteerit voivat täyttyä vapaasta huolimatta”, hän sanoo.

Sonja Kosunen oli ensimmäinen perhevapaille jäänyt tenure track -tutkija Helsingin yliopistossa.

yliopistoissa Vaihtelevia käytäntöjä

Tutkijatohtori Maria Pietilä Itä-Suomen yliopistosta selvitti taannoin 14 suomalaisen yliopiston käytäntöjä tenure track -tutkijoiden perhevapaiden suhteen. Kymmenessä oli valmiit käytännöt synnyttäviä äitejä varten – toinen vanhempi huomioitiin vielä harvemmin.

Vain neljä yliopistoa tarjosi naistutkijoille ilman erillistä harkintaa pidennystä kauteen, jos perhevapaita oli pidetty.

”Kysymys on tasa-arvonkin näkökulmasta tärkeä. Tenure-kaudet osuvat tutkijanuralla vaiheeseen, jossa moni harkitsee perheen perustamista”, Pietilä sanoo.

”Tenure-kaudet osuvat tutkijanuralla vaiheeseen, jossa moni harkitsee perheen perustamista.”

Maria Pietilä, tutkijatohtori

Pietilä on aiemmin vertaillut suomalaisten yliopistojen tasa-arvotoimia pohjoismaisiin vertaisiin nähden. Hänen mukaansa sukupuolineutraalit toimet saattavat tahattomasti karkottaa naistutkijoita.

Pietilän mukaan esimerkiksi liikkuvuusvaatimukset saattavat suosia miehiä rahoitusten ja tutkijanpaikkojen saajina. Tämän voi havaita muun muassa kansainvälisissä rekrytoinneissa ja tenure-poluilla.

Esimerkiksi liikkuvuusvaatimukset saattavat suosia miehiä rahoitusten ja tutkijanpaikkojen saajina.

Ongelmaa valotti Sonja Kosusen ja kollegansa Mikael Kivelän artikkeli Tiedepolitiikka-lehdessä vuonna 2017. He haastattelivat muun muassa tutkijoita, jotka eivät olleet hakeneet Suomen Akatemian rahoitusta kansainvälisten liikkuvuusvaatimusten vuoksi.

Kävi ilmi, että mielletty kehotus muuttaa ulkomaille vaikutti esimerkiksi lapsiperheiden ja eronneiden vanhempien hakuaikeisiin ja esti käytännössä työllistymistä omalle alalle.

TES-neuvottelut olivat tiukat

Yliopistojen uusi työehtosopimus astuu kokonaisuudessaan voimaan elokuun alussa. Ensimmäisen vuoden palkankorotukset ovat yhteensä 1,9 prosenttia, ja jatkosta neuvotellaan myöhemmin.

”Neuvottelut olivat tiukat”, sanoo Jukon pääneuvottelija Katja Aho.

Perhevapaat olivat liittojen tärkeä tavoite, eikä niitä saatu ilmaiseksi. Työntekijälle isoin muutos koskee lomarahojen leikkausta puoleen niiltä, jotka irtisanoutuvat itse tai irtisanotaan henkilösyistä.

”Irtisanoutumista harkitsevan on siis syytä miettiä, minä kuukautena irtisanoutuminen kannattaa tehdä”, Aho sanoo. Jukolaisten luottamusmiehet ja juristit auttavat arvioinnissa.

”Irtisanoutumista harkitsevan on syytä miettiä, minä kuukautena irtisanoutuminen kannattaa tehdä.”

Katja Aho, Jukon pääneuvottelija

Aho ja Mia Weckman muistuttavat, että lomarahoja ei siis leikata kaikilta: ei määräaikaisuuksien päättyessä, eläköityviltä tai tuotannollis-taloudellisista syistä irtisanottavilta.

Tutkijan työn ei pidä täyttää koko elämää

Perhevapaalain uudistus tekee vanhemmuudesta tutkijanuralla näkyvämpää. Ehkä samalla luodaan sovittuja ja aiempaa selkeämpiä käytäntöjä.

”Voitaisiin miettiä yhtenäisiä tapoja myös siinä, miten tenure trackilla olevien lisäksi väitöskirjatutkijat ja muissa määräaikaisissa pesteissä olevat saavat myös pidennystä sopimuksiinsa”, pohtii Maria Pietilä.

”Selkeät ja tukevat perhevapaakäytännöt voisivat olla suomalaisille yliopistoille kansainvälinen rekrytointivaltti”, sanoo Sonja Kosunen.

Pietilä ja Kosunen kaipaavat kumpikin tarkennusta myös sijaiskäytäntöihin. Joskus hankerahoitus mahdollistaa sijaisen palkkaamisen, mutta käytännöt vaihtelevat.

”Usein tenure-tutkija voi tarvita eri sijaiset esimerkiksi johtamaan tutkimushanketta ja hoitamaan opetustaan”, Kosunen sanoo.

”Usein tenure-tutkija voi tarvita eri sijaiset esimerkiksi johtamaan tutkimushanketta ja hoitamaan opetustaan.”

Sonja Kosunen

Kosunen ajattelee, että tutkijan työn ei pitäisi täyttää koko elämää ja että tenureillakin on oikeus perhevapaisiin, jonka aikana ei työskennellä.

”Tutkimus voi olla kutsumus, mutta yliopisto on kuitenkin työpaikka. Teen tällaista ’ihmiskoetta’, että koetan suoriutua töistäni työaikojen puitteissa. Se on tapa rakentaa sosiaalisesti kestävää työkulttuuria yliopistoihin.”

Luitko jo nämä?

Ammattina rehtori

Onko rehtori ensimmäinen professorien joukossa vai yliopiston toimitusjohtaja? Kysyimme viideltä entiseltä tai nykyiseltä rehtorilta, miltä yliopiston johtopaikalla näyttää.

Miltä tuntuu tutkia?

Akateeminen työ kovenee, ja yliopistoyhteisöt muuttuvat. Miten se näkyy tutkijoiden tunteissa? Akateemiset affektit -hankkeessa tutkitaan tiedeyhteisön tunteita.