Yliopistojen perhemyönteisyys kasvaa
Uusi työehtosopimus pidentää merkittävästi ei-synnyttävän vanhemman oikeutta palkalliseen vanhempainvapaaseen.
Teksti anna-kaisa asuja kuva istockphoto
Perhevapaita koskeva lainsäädäntöuudistus tuli voimaan elokuun alussa. Kevään työehtosopimusneuvotteluissa yliopistot pääsivät historialliseen sopimukseen perhevapaauudistuksesta. Työehtosopimuksessa sovitaan muun muassa siitä, miltä ajalta työnantaja maksaa palkkaa synnyttävälle ja ei-synnyttävälle vanhemmalle.
”Sopimuksesta täytyy antaa kiitosta yliopistotyönantajille. Tämä on ensimmäinen työehtosopimus, jossa perhevapaauudistuksesta on sovittu täysimääräisesti”, Professoriliiton toiminnanjohtaja Tarja Niemelä sanoo.
”Tämä on ensimmäinen työehtosopimus, jossa perhevapaauudistuksesta on sovittu täysimääräisesti.”
Professoriliiton toiminnanjohtaja Tarja Niemelä
Raskausrahaan oikeutetulle työntekijälle maksetaan palkkaa raskausrahakauden alusta lukien 40 päivän osalta. Ei-synnyttävälle vanhemmalle maksetaan perhemuodosta riippumatta palkkaa vanhempainvapaan 32 arkipäivän osalta.
Ennen palkkaa maksettiin ei-synnyttävälle vanhemmalle kuudelta arkipäivältä. Raskaus- ja vanhempainvapaan palkallisuuden edellytyksenä on, että työntekijän työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kolme kuukautta välittömästi ennen vapaan alkamista.
Uudistuksen myötä yliopistojen perhemyönteisyys työnantajana kasvaa. Professori-
liitto ennakoi, että perhevapaita käytetään entistä enemmän. Perhevapaat tulee jatkossa huomioida paremmin työjärjestelyissä.
Uudistuksen myötä yliopistojen perhemyönteisyys työnantajana kasvaa.
”Professoreista suurin osa työskentelee esihenkilötehtävissä. Kun perhevapaat ovat tiedossa, esihenkilöiden on mahdollista kiinnittää niihin huomiota työsuunnitelmia laadittaessa. Synnyttävien osalta perhevapaat ovat paremmin ennakoitavissa, mutta uudistuksen myötä myös ei-synnyttävien poissaolot tulee huomioida työsuunnitelmissa,” Tarja Niemelä sanoo.
Perhevapaauudistus on ulkomailta Suomeen tuleville akateemisille kuitenkin vain yksi vetovoimatekijä. Tärkeää on huolehtia myös suuremmasta kokonaisuudesta. Suomen yliopistojen houkuttelevuuteen vaikuttavat laajemmin työn sisältö ja työsuhteen ehdot.
”Erityisesti määräaikaisissa työsuhteissa työsuhteen pituus on ensisijainen. Mitä pidempiä työsuhteet ovat, sitä turvatumpaa Suomeen on tulla joko perheen kanssa tai vaiheessa, jossa perhettä ollaan perustamassa,” Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n erityisasiantuntija Hanna Tanskanen sanoo.
”Suomi haluaa näyttäytyä perheystävällisenä maana ja yliopisto perheystävällisenä työnantajana.”
Tieteentekijöiden liiton edunvalvontajohtaja Mia Weckman
Suomessa työntekijöillä on työehtosopimuksissa hyvät edut. Niissä on sovittu palkallisista poissaoloista, vuosilomista ja sairauslomista, jotka ovat pidempiä kuin monissa muissa maissa.
”Perhevapaauudistuksella halutaan lisätä tasa-arvoa. Suomi haluaa näyttäytyä perheystävällisenä maana ja yliopisto perheystävällisenä työnantajana”, Tieteentekijöiden liiton edunvalvontajohtaja Mia Weckman sanoo.
Tämän vuoksi yliopistojen yleisessä työehtosopimuksessa päästiin sopimaan täysimääräisistä palkallisista perhevapaista. Weckman arvioikin, että ajan mittaan perhevapaita tullaan hyödyntämään enenevissä määrin.
”Tasa-arvon lisääntyminen perheissä on ollut myös lainsäätäjän tahto.”