Työhyvinvointi paranee yhteydestä toisiin
Verkostoituminen lisää työhyvinvointia ja siitä saa monia hyötyjä, mutta joskus se voi olla myös haitaksi. Omaa kykyään verkostoitua voi kehittää.
Teksti marika lehto kuva istock
Verkostoitumisen hyödyt nähdään usein liian yksipuolisesti. Toisten ihmisten tunteminen ja uusiin tutustuminen ei edistä vain työn tuloksia, vaan monin tavoin myös työhyvinvointia. Näin sanoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Maarit Kaartinen.
”Esimerkiksi pelkästään tieto siitä, että ihan kaikkea ei tarvitse osata ja hoksata itse, voi rauhoittaa ja lisätä omaa jaksamista.”
Lähtökohtaisesti verkostoituminen edistää esimerkiksi yliopistoissa jokaisen ammattilaisen hyvinvointia työtehtävästä riippumatta. Verkoston ydin on luottamuksellinen, vastavuoroinen ihmissuhde, jossa molempien osapuolten tarpeet tulevat ymmärretyiksi ja täytetyiksi.
”Kyse on paitsi perusinhimillisestä tarpeesta tulla kuulluksi ja nähdyksi, myös tarpeesta olla itse merkityksellinen. Verkostossa saa käyttää omaa osaamistaan toisten hyväksi”, verkostoja tutkinut kauppatieteiden tohtori Timo Järvensivu sanoo.
Verkostosta on hyötyä muutoksessa ja uuden oppimisessa
Tietyissä työtehtävissä ja tilanteissa verkostot voivat auttaa omaa jaksamista erityisen paljon. Mahdollisuus jakaa toisten kanssa niin iloa, pulmia kuin kritiikkiä on tärkeää esimerkiksi sellaisille tutkijoille ja muille akateemiselle ammattilaiselle, jotka työskentelevät hyvin itsenäisesti tai yksin.
Pandemian jäljiltä moni on etätöissä. Kaartinen vinkkaa, että kotonakin kannattaa pyytää tuttuja esimerkiksi Teams-kahveille. Etätyöläiset tai muuten yksin työskentelevät voivat myös sopia aika ajoin yhteisestä lounaasta tai soitella kuulumisia muuten vain. Hyvinvoinnin kannalta olennaista on muistaa, ettei kohtaamisissa tarvitse aina puhua töistä.
”Voi ihan sopia, että tänään tarjotaan itselle ja toisille tauko. Se on tärkeää työhyvinvoinnin ja palautumisen näkökulmasta”, Kaartinen muistuttaa.
”Kehottaisin löytämään sellaiset suhteet, jotka antavat paljon ja joiden kautta pystyy tekemään merkityksellisiä asioita.”
Kauppatieteiden tohtori Timo Järvensivu
Työpaikalla tai työn kautta solmituista ihmissuhteista voi rakentua tärkeitä harrastus- tai keskusteluporukoita vapaa-ajalle.
”Ryhmät, jotka saavat irrottautumaan työstä ja virkistäytymään, ovat tärkeitä myös työn tekemisen kannalta”, lisää Kaartinen.
Toisissa tilanteissa työhyvinvointia voi edistää nimenomaan töistä puhuminen. Järvensivun mukaan verkostoista on erityistä hyötyä silloin, kun pitää oppia ja kehittää uutta tai eletään keskellä muutosta. Murroksessa ihminen voi saada toisilta paitsi ideoita ja intoa, myös turvaa.
”Muutoksessakin voi löytää turvallisuutta, jos huomaa, ettei ole yksin. Ja jos on paljon erilaisia verkostoja eri suuntiin, ei ole niin riippuvainen vain yhdestä rakenteesta. Jos yksi tuoli alkaa murentua alta, on muitakin”, Järvensivu kuvailee.
Panosta kontaktien laatuun, ei määrään
Mikä tahansa muiden ihmisten kontaktointi ei lisää omaa hyvinvointia. Kaartinen kannustaa pohtimaan juuri omia tarpeita. Tärkeää on myös ajoitus. Jos oma työ- ja elämäntilanne on kovin kiireinen, kuormaa ei kannata lisätä verkostoitumisen paineella.
”Mieluummin kannattaa miettiä, miten käyttäisin vaativassa tilanteessa hyväkseni minulla jo olevaa verkostoa”, Kaartinen vinkkaa.
Myös Järvensivu kehottaa satsaamaan mieluummin kontaktien laatuun kuin määrään. Yksi tai kaksi vastavuoroista, luottamuksellista suhdetta kollegaan on yleensä parempi kuin sadat pinnallisemmat kontaktit.
”Kehottaisin löytämään sellaiset suhteet, jotka antavat paljon ja joiden kautta pystyy tekemään merkityksellisiä asioita.”
Työstä ja ihmisestä riippuen myös sosiaalisessa mediassa ja sen runsaissa kontakteissa voi olla puolensa. Kiireisessä elämäntilanteessa esimerkiksi someryhmässä keskusteleminen voi olla helppo ja nopea tapa jakaa ja inspiroitua.
”Ryhmät, jotka saavat irrottautumaan työstä ja virkistäytymään, ovat tärkeitä myös työn tekemisen kannalta.”
Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Maarit Kaartinen
Työhyvinvoinnin kannalta digitaalisessa verkostoitumisessa on myös vaaransa. Järvensivu muistuttaa, että somen algoritmit rakastavat paitsi samanmielisten kuplautumista, myös vastakkainasettelua. Somekeskusteluiden väärinymmärrykset ja kärjistetty kritiikki voi tuntua pahalta.
Kaartinen puolestaan muistuttaa, että vaikka somessa olevat ammatilliset verkostot tuntuisivat mielekkäiltä, kenenkään ei ole hyvä elää koko aikaa kännykkä kädessä.
”On hyvä pohtia, millä tavalla pystyy irrottautumaan työstä, jos puhelin kilkattaa viesteistä myös iltaisin.”
Verkostoitumista voi opetella
- Jos ajatus vieraista ahdistaa, katso lähelle. Voisitko syventää jo olemassa olevia suhteitasi?
- Tartu sattumiin. Jos joku pudottaa hansikkaan käytävällä, käy juttusille. Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus, eikä se vie aikaa.
- Massatilaisuudet eivät ole ainoa vaihtoehto. Pyydä yhtä ihmistä kerrallaan kahville tai avaa tutussa kahviseurassa erilainen keskustelu kuin yleensä.
- Etätyöntekijä tai muuten yksin työskentelevä voi hakeutua yhteisiin työskentelytiloihin.
- Verkostoitumista on myös perustaa someryhmä tai kommentoida ja keskustella aktiivisesti somessa.
- Tarkkaile muita. Millä tavalla he käyvät juttusille tai ottavat kontaktia?
- Vahvista itsessäsi tunnetta siitä, että vieras ei ole pelottava. Jos uusiin ihmisiin tutustuminen arveluttaa, muistele elämästäsi edes yhtä ihmissuhdetta, josta olet saanut paljon. Voisiko nytkin olla mahdollista rakentaa edes yksi uusi suhde?
- Näe toinen kiinnostavana ihmisenä, älä välineenä. Jokaisella on jokin asia, mikä on hänelle merkityksellinen. Yritä löytää itsestäsi aito kiinnostus toisen asiaa kohtaan riippumatta siitä, jaatko saman kiinnostuksenkohteen itse.
- Syvennä keskusteluja kysymällä toisen ammatillisista unelmista ja tarpeista. Kysy, mistä hän haaveilee ja innostuu, ja missä hän on hyvä.
- Rakenna luottamusta jakamalla osaamistasi ja kertomalla avoimesti myös haaveistasi ja epäonnistumisistasi.
- Hyvässä verkostoitumisessa ei voi etukäteen tietää, mikä siinä on hyvää ja arvokasta.
- Mikään suhde ei pysy kunnossa yhdellä tapaamisella, vaan sitä pitää pitää yllä.
