
Tunnistatko rakenteellisen häirinnän?
Paksunahkaiseksi ryhtyminen ei ole ratkaisu, jos akateeminen ammattilainen kokee tulleensa häirityksi tai kiusatuksi. Epäkohdat kannattaa ottaa esiin ja koko organisaatiota kouluttaa.
Paksunahkaiseksi ryhtyminen ei ole ratkaisu, jos akateeminen ammattilainen kokee tulleensa häirityksi tai kiusatuksi. Epäkohdat kannattaa ottaa esiin ja koko organisaatiota kouluttaa.
Yliopistojen esihenkilöt kokevat usein stressiä, ja työ on kuormittavaa. Joihinkin kuormittaviin asioihin työssä voi vaikuttaa itse, mutta myös yhteiskunnallisia muutoksia tarvitaan.
Etätyö tuli jäädäkseen, mutta myös kohtaamisten merkitys ymmärretään entistä paremmin. Kampusten sijaintiin, kokoon, kustannuksiin ja tilojen suunnitteluun liittyy isoja, tärkeitä kysymyksiä.
Pendelöinti on tyypillistä asiantuntijatyössä. Työhyvinvointi ja jaksaminen paranee, kun matkan suunnittelee mieluisaksi ja pendelöijä otetaan työyhteisössä huomioon.
Akateeminen työ kovenee, ja yliopistoyhteisöt muuttuvat. Miten se näkyy tutkijoiden tunteissa? Akateemiset affektit -hankkeessa tutkitaan tiedeyhteisön tunteita.
Tänäkin keväänä yliopistolla avataan tietokoneelta yksi tietty järjestelmä ja aletaan tehdä työsuunnitelmaa vuodeksi eteenpäin.
Tutkimus ja opetus ovat yliopistojen päätehtäviä, mutta mikä on yliopiston asiantuntijahenkilöstön paikka muuttuvassa yliopistossa?