Ajattelun aika
Tieteelliset oivallukset vaativat rauhaa, ja lopputulos ei silti ole ennalta varmaa. Onko tieteessä yhä aikaa ja tilaa oivaltamiselle ja varaa ottaa riskejä?
työhyvinvointi
-
-
Toimiva hybridityöskentely – miten säilytetään korkeakoulujen tehtävän ydin?
Etä- ja hybridityö vaikuttaa työhyvinvointiin monin tavoin. Työyhteisöissä käydään nyt vilkasta keskustelua siitä, mikä on riittävä määrä kasvokkaista vuorovaikutusta.
-
Tenure track -tuki kannattaa
Jyväskylän yliopistossa panostetaan professorin urapolulla oleviin: on mentorointia, verkostoitumista, starttipaketteja ja HR-partnereita.
-
Miten nimettömiin kanteluihin tulisi suhtautua?
Kantelut opetushenkilöstöstä ovat lisääntyneet. Tyypillisesti kantelut ovat nimettömiä ja kantelun tekijä jää jatkoselvittelyssäkin vain työnantajan tietoon.
-
Rasismiin ja syrjintään yliopistoilla on puututtava
Yliopistot ja korkeakoulut eivät ole rasismivapaita vyöhykkeitä. Ilmiön tunnistaminen edellyttää tiedostamista kaikilta. Tasapuolisen kohtelun lisäämisessä on kyse myös työelämätaidoista. Rasismiin ja syrjintään puuttuminen on kaikkien asia.
-
Benefits from mentoring
New ideas, wellbeing at work, connecting to a multidisciplinary research community. The refreshing effect of academic mentoring is evident not only in individuals but also in one’s work community and academic networks.
-
Hyödyllinen mentorointi
Uusia ajatuksia, työhyvinvointia, kiinnittymistä monitieteiseen tutkimusyhteisöön. Akateeminen mentorointi uudistaa ja vaikuttaa, paitsi yksilöissä myös omassa työyhteisössä ja akateemisissa verkostoissa.
-
Akateeminen yksinäisyys uhkaa tutkimuksen ja tutkijoiden kukoistusta
Ammatillisen jakamisen ja kanssakäymisen vähyys tuntuu tutkijoiden hyvinvoinnissa.
-
Miten toimia, jos joutuu maalitetuksi?
Ahdistavien kokemusten kanssa ei tule jäädä yksin. Yliopiston kuuluu tukea työntekijää häirintätilanteissa. Lähin apu on oma esihenkilö.
-
Työhyvinvointi paranee yhteydestä toisiin
Verkostoituminen lisää työhyvinvointia ja siitä saa monia hyötyjä, mutta joskus se voi olla myös haitaksi. Omaa kykyään verkostoitua voi kehittää.
-
Tunnistatko rakenteellisen häirinnän?
Paksunahkaiseksi ryhtyminen ei ole ratkaisu, jos akateeminen ammattilainen kokee tulleensa häirityksi tai kiusatuksi. Epäkohdat kannattaa ottaa esiin ja koko organisaatiota kouluttaa.
-
Hallinnan tunne ehkäisee esihenkilön stressiä
Yliopistojen esihenkilöt kokevat usein stressiä, ja työ on kuormittavaa. Joihinkin kuormittaviin asioihin työssä voi vaikuttaa itse, mutta myös yhteiskunnallisia muutoksia tarvitaan.
-
Millainen kampus palvelee tulevaisuudessa?
Etätyö tuli jäädäkseen, mutta myös kohtaamisten merkitys ymmärretään entistä paremmin. Kampusten sijaintiin, kokoon, kustannuksiin ja tilojen suunnitteluun liittyy isoja, tärkeitä kysymyksiä.
-
Kuormittava pendelöinti
Pendelöinti on tyypillistä asiantuntijatyössä. Työhyvinvointi ja jaksaminen paranee, kun matkan suunnittelee mieluisaksi ja pendelöijä otetaan työyhteisössä huomioon.
-
Miltä tuntuu tutkia?
Akateeminen työ kovenee, ja yliopistoyhteisöt muuttuvat. Miten se näkyy tutkijoiden tunteissa? Akateemiset affektit -hankkeessa tutkitaan tiedeyhteisön tunteita.
-
-
Yliopisto tarvitsee asiantuntijoitaan
Tutkimus ja opetus ovat yliopistojen päätehtäviä, mutta mikä on yliopiston asiantuntijahenkilöstön paikka muuttuvassa yliopistossa?
-
Mitä aiot tehdä työsuunnitelmallasi?
Tänäkin keväänä yliopistolla avataan tietokoneelta yksi tietty järjestelmä ja aletaan tehdä työsuunnitelmaa vuodeksi eteenpäin.
