Sivistys kannattelee

Olisinko helmikuun alussa kysyttäessä osannut vastata, missä tilanteessa kirjoitan tätä tekstiä muutamaa viikkoa myöhemmin? Olisiko kukaan osannut edes muodostaa kysymystä, joka jotenkin vastaisi nykyistä maailmaa? Sota Euroopassa on yllättänyt meidät kaikki. Emme olleet varautuneet, että turvallisuudentunne järkkyy ja asioiden mittasuhteet muuttuvat.

Sivistys on keskiössä, kun rakennamme tulevaisuutta ja korjaamme virheitä. Sivistyksen juuret ovat tiedossa. Tieto ja avoimuus kasvattavat ymmärrystä, jossa on vapaus etsiä uutta tietoa. Tämä sivistyksen kehä voi rikkoutua, mutta on välttämätöntä, että se korjataan.Tulevaisuutemme riippuu siitä.

Sivistys on keskiössä, kun rakennamme tulevaisuutta ja korjaamme virheitä.

Tutkitun tiedon tuominen kaikkien saataville edesauttaa sitä, että päätökset ja näkemykset muotoutuvat kestävälle pohjalle. Erityisen kiitoksen ansaitsevat ne, jotka uutterasti tarjoavat asiantuntemustaan meidän kaikkien avuksi: analysoivat maailmaa monipuolisesti, järjestelmällisesti ja luotettavasti.

Meillä tieteentekijöillä on nyt suuri vastuu siitä, että osallistumme keskusteluun ja siten olemme turvaamassa ja rakentamassa tietoon pohjautuvaa ymmärrystä.

Osaamista ei saa menettää. Meidän on pidettävä hyvää huolta sivistyksestä ja tiedosta. Ihmiset tekevät tieteen, tutkimuksen ja koulutuksen. Yhteinen tehtävämme onkin, että annamme kansainvälisille tutkijoillemme mahdollisuuden olla osa yhteiskuntaamme. Tämä on ollut totta jo aiemminkin, mutta asian tärkeys korostuu nykyisessä tilanteessa.

Osaamista ei saa menettää. Meidän on pidettävä hyvää huolta sivistyksestä ja tiedosta.

On sekä kansallinen ongelma että inhimillinen tragedia, jos Suomeen saapuva osaaja ei yrityksistään huolimatta löydä paikkaansa meidän rakentamastamme lokerikosta. Jos yhteinen kieli puuttuu, tilanne pitää korjata. Jos oleskelulupahakemukset kuormittavat niin, ettei muuhun ehdi paneutua, prosessit on muutettava. Jos yhteyksiä yliopistoja ympäröivään yhteiskuntaan ei löydy, ne täytyy luoda.

Me olemme itse luoneet lokerikkomme, me voimme sitä siis myös muuttaa.

Luitko jo nämä?

  • Maksaa ken jaksaa

    Perinteisesti koulutuksen maksuttomuus on nähty pohjoismaisen yhteiskuntamallin kulmakivenä, joka tasaa eri yhteiskuntaluokkien varallisuuseroja ja mahdollistaa myös korkeakoulutuksen opiskelijan taustasta riippumatta.

  • Paying the price

    Traditionally, education provided free of charge has been considered a cornerstone of the Nordic societal model, an equaliser of wealth differences between social classes that also allows pursuing higher education regardless of the student’s background.