Miten toimia, jos joutuu maalitetuksi?
Ahdistavien kokemusten kanssa ei tule jäädä yksin. Yliopiston kuuluu tukea työntekijää häirintätilanteissa. Lähin apu on oma esihenkilö.
Teksti terhi hautamäki kuva istock
Katri Hartikainen, toimit työsuojelupäällikkönä Itä-Suomen yliopistossa. Millaista häirintää yliopistolaiset kohtaavat?
Usein taustalla on arka, yhteiskunnallisesti kiinnostava tutkimusaihe. Tutkimuksen otsikko voi riittää syyksi. Yleinen häirinnän muoto on, että hyökätään somekanavilla sanallisesti ihmisen kimppuun. Aiheita on myös käsitelty epäasiallisesti esimerkiksi Ylilaudalla. Tutkijat ovat yleensä varautuneet siihen, että joistakin aiheista nousee herkästi somekeskustelua, mutta yhtä inhottavalta häirintä silti tuntuu sen kohteeksi joutuneista.
Milloin kritiikkiryöppyä voi pitää maalittamisena?
Tutkimukseen ja sen menetelmiin kohdistuva kritiikki on yliopistomaailmassa normaalia, ja sellaista kritiikkiä pitää kestää. Maalittamisessa aletaan levittää perätöntä tietoa usealla kanavalla, yleensä valeidentiteettien takaa, ja mukaan lähtee enemmän porukkaa. Aletaan kaivaa epäolennaisia ja henkilökohtaisia asioita, ja keskustelussa hukkuu se, mistä lähdettiin liikkeelle. Usein aihetta ei oikeasti tunneta tai ymmärretä. Ihminen, joka on otettu maaliksi, yritetään vaientaa pelottelemalla. Hänelle voi tulla myös sähköpostia, jossa uhataan perhettä tai jopa henkeä.
Miten yliopisto toimii, jos työntekijää maalitetaan?
Ensin tulisi keskustella oman esihenkilön tai lähijohtajan kanssa ja miettiä yhdessä, vaatiiko tilanne toimenpiteitä. Yliopiston lakimiehiltä saa juridisia neuvoja: voiko kyse olla yksityisyydensuojan rikkomisesta tai kunnianloukkauksesta tai onko uhkaus niin vakava, että pitäisi kääntyä poliisin puoleen? Me työsuojelussa olemme tarvittaessa keskusteluapuna. Olen itse saattanut soittaa työntekijälle ja kysyä, miten hän voi. Työterveyshuollosta saa työterveyspsykologin apua.
Mitä somehäirinnän kohteeksi joutunut voi itse tehdä?
Joskus on hyvä suojella itseään, ettei lue ihan kaikkea. Neuvomme, että ei kannata lähteä epäolennaisuuksiin ja henkilökohtaisuuksiin menevään keskusteluun mukaan. Somessa vastaajana voi olla myös yliopiston viestintä, joka hyvin tarkkaan seuraa keskusteluja ja auttaa tarvittaessa. Kannattaa ottaa kuvakaappaukset keskusteluista ja epäasiallisista viesteistä todisteeksi.
Miten työkaverit voivat tukea maalitettua kollegaa?
He voivat tukea ihan normaalisti olemalla läsnä. Ihmisillä on aika korkea kynnys lähteä tukemaan maalittamisen kohdetta julkisesti: siinä on pelko, että joutuu itse samaan. Emme neuvo, ettei saisi lähteä puolustamaan kollegaa. Totta kai saa, ja moni Twitterissä näin tekeekin. Kannattaa harkita, mihin keskusteluun ja mille alustalle lähteä. Usein puolustamisella ei saada sen kummempaa aikaan. Onneksi somemyrskyillä on tapana myös laantua nopeasti.
