Kuormittava pendelöinti
Pendelöinti on tyypillistä asiantuntijatyössä. Työhyvinvointi ja jaksaminen paranee, kun matkan suunnittelee mieluisaksi ja pendelöijä otetaan työyhteisössä huomioon.
Teksti pi mäkilä kuvat sami heiskanen
Pendelöintiä on tutkittu varsin vähän, vaikka yhä useampi asiantuntijatyötä tekevä käy työssään asuinpaikkansa ulkopuolella. Pitkät työmatkat voivat olla kuitenkin varsin kuormittava kokemus. Näin uskoo Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Barbara Bergbom, joka on tutkinut muun muassa ulkomaanmatkojen vaikutusta työhyvinvointiin ja työterveyteen.
”Pitkät matkat kuormittavat paitsi työmatkalaista itseään myös tämän puolisoa ja perhettä. Matkojen määrän on esimerkiksi osoitettu olevan yhteydessä työmatkoja tekevän puolison terveyteen ja sairastamiseen. Erityisen raskaaksi arki voi muuttua, jos puolison työ on vaativaa ja siihenkin sisältyy matkustamista tai pendelöintiä”, Bergbom kertoo.
Teki työmatkalla sitten töitä tai ei, aika kannattaa käyttää tavalla tai toisella hyödyksi.
Pendelöinnin haasteet eivät kuitenkaan koske kaikkia. Jos työmatkan aikana pystyy työskentelemään, pendelöinti ei itsessään kasvata työpäivien pituutta.
Teki työmatkalla sitten töitä tai ei, Bergbomin mukaan aika kannattaa käyttää tavalla tai toisella hyödyksi.
”Matkustaminen itsessään kuormittaa, ja matka-aika on erityisen kuluttavaa, jos sitä ei pysty hyödyntämään. Monet käyttävät siirtymän työntekoon. Matkasta kannattaa myös tehdä mahdollisimman miellyttävä. Perille pääsyn odottamisen sijaan matkan aikana voi rentoutua esimerkiksi lukemalla, äänikirjaa kuuntelemalla tai vaikka meditoimalla. Tästä kannattaa tehdä rutiini.”
Palautuminen lisää työhyvinvointia
Pendelöijälle on tärkeää pitää palautumisestaan huolta. Moni työskentelee toisella paikkakunnalla pari kolme päivää viikossa ja tekee silloin varsin pitkää päivää.
”Se voi säästää aikaa kotipaikkakunnalla muiden kuin työasioiden tekemiseen. Tällöin on kuitenkin erityisen tärkeää pitää huoli siitä, että työpäivän jälkeen myös palautuu. Palautua pitäisi joka päivä, ja sitä edistävistä rutiineista on hyvä pitää kiinni, vaikka osan viikosta asuisikin muualla.”
Bergbomin mukaan päivittäinen työstä irtautuminen on tärkeää myös unen laadun kannalta.
”Jos työpäivät venyvät jatkuvasti liian pitkiksi, unen laatu alkaa nopeasti heikentyä.”
”Jos työpäivät venyvät jatkuvasti liian pitkiksi, unen laatu alkaa nopeasti heikentyä.”
Pendelöijällä on riski jäädä työyhteisön ulkopuolelle. Siksi työpaikan yhteisiä tilaisuuksia suunniteltaessa on hyvä muistaa, että ne sovitaan ajankohtiin, jolloin pitkän matkan takaa saapuvat pääsevät varmasti paikalle.
”Työyhteisöön kuulumisen tunne on erittäin tärkeä työhyvinvointiin vaikuttava tekijä, ja se vaikuttaa työhön ja työpaikkaan sitoutumiseen. Hiljainen tieto kulkeutuu usein epämuodollisissa tilanteissa kahvihuoneissa ja käytävillä. Siksi työyhteisöissä, joissa osa työntekijöistä ei ole aina fyysisesti paikalla, on erityisen tärkeää muistaa tiedottaa asioista kaikille.”
Pendelöinti kuluu töitä tehden tai palautuen
Helsingissä asuva Tommi Kokkonen työskentelee Jyväskylän yliopiston yliopisto-opettajana ja pendelöi viikoittain pääkaupunkiseudulta työpaikalleen. Päätös pendelöinnistä oli helppo, sillä Kokkosen puoliso asuu Helsingissä pariskunnan yhteisessä kodissa.
”Kyseessä on vuoden määräaikainen työsuhde, joten asunnon hankkiminen olisi tullut kalliiksi. Osa opetuksesta on ollut etänä, joten olen reissannut vain osan lukuvuodesta”, hän kertoo.
Kokkonen kulkee työmatkansa junalla. Junassa työskentelyn helppous on yllättänyt positiivisesti, ja matka-aika onkin usein helpointa käyttää töiden tekemiseen. Siitä huolimatta pendelöinnin rankkuus yllätti.
”Olen kulkenut töihin keskiviikkona ja palannut myöhään perjantai-iltaisin. Työskentely on ollut välillä aika intensiivistä”, hän kertoo.
Kokkosen onkin täytynyt opetella rytmittämään työskentelyä uudella tavalla.
”Koska etenkin perjantait ovat venyneet välillä pitkiksi, olen pyrkinyt tekemään maanantaisin lyhyempää päivää. Ajatustapaa on pitänyt muuttaa, jotta jalat on välillä maanantaisin voinut nostaa pöydälle.”
Työyhteisöön solahtamista pendelöinti ei ole helpottanut. Korona-ajalla ja etätöilläkin tosin lienee ollut siihen vaikutusta.
”Tunsin onneksi osan työkavereistani etukäteen, mutta muuten verkostoituminen on ollut haastavaa, koska olemme harvoin samassa paikassa yhtä aikaa. Olen myös joutunut kulkemaan juna-aikataulujen mukaan, joten päiviin on jäänyt harvoin aikaa vapaammalle oleskelulle.”
