Yliopistojen kansainvälisestä henkilöstöstä ei voi puhua yhtenä ryhmänä. Ihmisillä on hyvin monenlaisia kokemuksia akateemisen uran ja muun elämän järjestymisestä vieraassa maassa.
Median ja viestinnän tutkija Veera Ehrlén uskoo, että tiede syntyy yhdessä. Hän on mukana Nuorten Tiedeakatemiassa rakentamassa tutkijoiden yhteisöä, jossa jaetaan osaamista, vahvistetaan tieteen ääntä ja tehdään tutkimuksesta yhteiskunnallisesti näkyvää.
Vuoden Professori 2026 Jani Erola on myös yksi viidestätoista äskettäin valitusta Suomen Akatemian akatemiaprofessorista. Hänen uudessa hankkeessaan tutkitaan koulutustason nousun, työmarkkinoiden muutoksen ja uusien teknologioiden välisiä yhteyksiä sosiaalisessa eriarvoistumisessa.
Tahallisia väärinymmärryksiä, vihapuhetta ja vaientamisyrityksiä. Niitä on Vuoden tieteentekijä, tutkija ja tietokirjailija Timo R. Stewart saanut todistaa urallaan. Julkisilla varoilla tiedettä tekevällä tutkijalla on hänen mielestään tärkeä rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitien tavoitteena on avata korkeakoulujen ovet vähintään joka toiselle nuorelle. Tki-rahoituksen lisäämisen avulla hän haluaa turvata tulevaisuudessa vahvan Suomen kyvyn innovoida. Koulutustason nostamisen ja tutkimusrahoituksen lisäämisen kipukohdat ovat samalla hänen tiedossaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen on ollut vuosikymmenien ajan mukana kehittämässä suomalaista sivistyskenttää ja kansalaisyhteiskuntaa.
Vuoden Professori 2025 on paikkatietotekniikkaan ja satelliittinavigointiin erikoistunut Vaasan yliopiston tietotekniikan professori Heidi Kuusniemi. Hän haluaa kehittää laajaa yhteistä hyvää palvelevia ratkaisuja ja menetelmiä. Hänen uransa aikana satelliittipaikannuksessa on otettu vallankumouksellisia harppauksia.
Tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksien turvaaminen tulisi olla ykkösprioriteettimme, sanoo tutkimusprofessori Sofia Laine, Vuoden tieteentekijä 2024. Hän näkee,että nuorisotutkimus on välttämättömyyskestävän elämisen edellytystenvarmistamisessa planeetallamme.
Suomalaisen Tiedeakatemian hallituksen puheenjohtaja, professori Tuula Linna uskoo vapaan ja riippumattoman tieteen edistämiseen. Hän iloitsee kestävän kehityksen jalansijasta tutkimuksessa. Tieteen kuuluu totuudelliseen tietoon pyrkimisen rinnalla puolustaa elämää. Samalla moni tieteen tekemisen edellytyksiä nakertava ilmiö herättää hänessä huolta.
President of the Finnish Academy of Science and Letters Tuula Linna believes in the advancement of free and independent science. She is pleased by the foothold gained by sustainable development in research. Along with striving for fact-based information, science must defend life. At the same time, she is concerned by many phenomena whittling away at the resources to allow science to happen.
Korkeakoulujen rahoitusmalliin tehdään nyt hallitusohjelman mukaisia, pieniä muutoksia. Taustalla kytee kuitenkin tarve rahoitusmallin perusteellisemmalle uudistukselle, näkee opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtaja Sirkku Linna.
Vuoden Professori Ursula Schwabin mielestä työ on parhaimmillaan niinä hetkinä, kun saa tutkimuksen päätökseen, ja opettamisessa silloin, kun huomaa opiskelijoiden kehittyvän.
Vuoden tieteentekijä Lotta Kaila on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Tämän ansiosta pölyttäjien altistuminen torjunta-aineille on noussut puheenaiheeksi Suomessa. Se on edellyttänyt Lotta Kailalta itsensä likoon laittamista.
Digitalisaatiolla koulutuksesta tehdään saavutettavaa, mutta koulutuksen kehittämistä ei saa alistaa taloudellisille ja välineellisille intresseille, Minna Maunumäki toteaa. Uuden oppimiseen tarvitaan ohjausta, argumentointia ja reflektointia.
Itseä suurempi päämäärä luo työlle merkityksellisyyden kokemuksen, sanoo filosofian tohtori Suvi-Jonna Martikainen.
University of Helsinki Rector Sari Lindblom and Tampere University Rector Keijo Hämäläinen lead by listening. In addition to presence and ears, you need Teflon and an occasionally activated parrot mode.
Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom ja Tampereen yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen johtavat kuuntelemalla. Läsnäolon ja korvien lisäksi tarvitaan teflonia ja ajoittainen papukaijamoodi.
Nina Kopola iloitsee siitä, että laki tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksesta suo mahdollisuuden panostaa pitkäjänteiseen tutkimukseen. Tämä palvelee koko yhteiskunnan kehitystä ja vahvistaa kansallista jatkuvuutta.
Nina Kopola celebrates the fact the research, development, and innovation funding act offers a chance to invest in long-term research. This serves the development of the whole society and bolsters national continuity.
