Sirkku Linna: Paine korkeakoulujen rahoitusmallin uudistamiselle kasvaa
Korkeakoulujen rahoitusmalliin tehdään nyt hallitusohjelman mukaisia, pieniä muutoksia. Taustalla kytee kuitenkin tarve rahoitusmallin perusteellisemmalle uudistukselle, näkee opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtaja Sirkku Linna.
Teksti minna hiidensaari kuvat miika kainu
”Tällä sektorilla kvartaali voi olla kaksikymmentäviisi vuotta. Pikavoittoja ei ole”, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtaja Sirkku Linna. Hän aloitti nykyisessä tehtävässään ylijohtajana viime vuoden joulukuussa.
Määräaikainen virkasuhde kestää marraskuun 2028 loppuun saakka. Osaston tehtäviin kuuluu korkeakoulu- ja tiedekentän strateginen kehittäminen, lainsäädäntö, rahoitus, ohjaus sekä toimialan kansainvälinen yhteistyö.
”Tavoitteenani on tehdä oma pieni osani siinä, että laadukasta tutkimusta ja opetusta viedään Suomessa eteenpäin.”
Pikavoittoja ei ole luvassa, mutta agendalla kangastelee kaksi erilaista muutostarvetta. Lyhyemmän aikavälin tavoitteet koskevat huhtikuun alkupuolella valtioneuvoston hyväksymiä, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleja koskevia muutoksia. Ne tukevat hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita. Suurempi muutos, jossa on tarkoitus määrittää ja uudistaa rahoitusmalli kokonaan uudelta pohjalta, odottelee taustalla.
Takamatkalla riittää vielä kirittävää
”Hallitusohjelman kaksi prosenttilukua ohjaavat osaston toimintaa”, Linna kiteyttää.
Ensimmäinen prosenttiluku on marssitettu silmiemme eteen säännöllisesti myös mediassa. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä viidelläkymmenellä prosentilla suomalaisista nuorista aikuisista olisi korkeakoulututkinto. Tällä hetkellä luku on neljäkymmentä prosenttia.
”Vaikka korkeakoulusektori on kehittynyt valtavasti, olemme myös kansainvälisesti katsoen takamatkalla.”
Toinen keskeinen tavoitteita määrittävä prosenttiluku on neljä. Se liittyy hallitusohjelman linjaukseen tutkimus- ja kehitystoiminnan kasvattamisesta. Tavoite on saada tutkimus- ja kehitysmenot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Tällä hetkellä tuo prosenttiosuus kiikkuu kolmen tuntumassa. Neljän prosentin tavoite on kirjattu TKI-rahoituslakiin, jota Linna luonnehtii historialliseksi.
”TKI-rahoituslaki on upea selkänoja. Silti moni verrokkimaa on meitä edellä. Vaikuttavuutta tarvitaan lisää. Tekemistä ja petrattavaa on paljon, jotta saamme lisää osaamista ja tieteellistä tietoa hyödynnettäväksi.”
Tavoitteisiin pääsemiseksi Linna pitää tärkeänä, että koulutusputki toimii. Korkeakouluille annetaan rahoitusmallissa kannustimia läpäisyprosessien nopeuttamisesta. Korkeakoulututkintojen prosenttimäärää pyritään kasvattamaan myös purkamalla tutkintojen kasautumista samoille henkilöille.
”On huolehdittava siitä, että nuoret saavat ajoissa opiskelupaikan ja pääsevät myös työelämään ajoissa.”
TKI-rahoituslakiin kirjattuun neljän prosentin tavoitteeseen pääsemistä tuetaan muun muassa ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen liittyvillä kannustimilla.
Hallitusohjelmassa on maininta tohtoritutkintojen painoarvon nostamisesta. Mitä se käytännössä tarkoittaa, ja mihin esimerkiksi tuhannen tohtorin ohjelmalla pyritään?
”Jos T&K halutaan nostaa neljään prosenttiin, on oltava tutkimukseen ja sen tason nostamiseen kykenevää henkilöstöä. Tarvitsemme ihmisiä, jotka osaavat sekä tutkia että johtaa tutkimustoimintaa.”
”Jos T&K halutaan nostaa neljään prosenttiin, on oltava tutkimukseen ja sen tason nostamiseen kykenevää henkilöstöä. Tarvitsemme ihmisiä, jotka osaavat sekä tutkia että johtaa tutkimustoimintaa.”
Linna kertoo pohtineensa, saadaanko kolmen vuoden rahoituksen sisältäviin tohtoriohjelmaan riittävästi hakijoita, ja yllättyneensä myönteisesti kuullessaan ennakkotietoja hakemusten määristä.
Rahoitusmalli ei tee laatua, korkeakoulut tekevät
Sana ”laatu” vilahtaa säännöllisesti Linnan puheissa. Se on volyymejä tärkeämpää. Laatu syntyy Linnan mukaan muun muassa profiloitumalla ja keskittymällä.
”Laatu tehdään korkeakouluissa. Rahoitusmalli ei tee laatua”, hän huomauttaa.
Laadukas koulutus on yhteydessä myös siihen, että opetusta ja tutkimusta ei eroteta.
”Toista ei ole olemassa ilman toista. Niiden on kuljettava käsi kädessä.”
Linna ei lähde nimeämään aloja, joihin tohtorikoulutuksessa olisi erityisesti keskityttävä. Tohtoreita tarvitaan ylipäätään enemmän.
”Luomme mahdollisimman hyvän toimintaympäristön. Tuemme profiloitumista ja viemme prosesseja eteenpäin, mutta emme määrittele sisältöjä.”
Yhden selkeän juonteen hän nimeää.
”Yhteiskunnalliset haasteet ovat ratkaistavissa monitieteisesti. Meillä on siis oltava ihmisiä, jotka pystyvät monitieteiseen ongelmanratkaisuun.”
”Yhteiskunnalliset haasteet ovat ratkaistavissa monitieteisesti. Meillä on siis oltava ihmisiä, jotka pystyvät monitieteiseen ongelmanratkaisuun.”
Korkeakoulujen autonomia huolettaa kentällä. Kavennetaanko sitä? Mikä on Linnan johtaman osaston rooli?
Linna kertoo tunnistavansa kysymykseen sisältyvän jännitteen. Hänellä on monivuotinen kokemus Aalto-yliopiston Johtamisen tukipalvelut -yksikön johtamisesta, joten hän näkee asiat myös korkeakoulutoimijan kulmasta. Linna arvioi, että suomalaiset korkeakoulut ovat sangen autonomisia.
”Näin on jo, ja kuuluu olla myös tulevaisuudessa.”
Hän muistuttaa, että hallitusohjelman strategiarahoituksen uudistus lisää korkeakoulujen itsenäisyyttä.
”Strategiarahoitus oli aiemmin jaettu kahteen osaan, koulujen omiin strategioihin ja ohjelmarahoitukseen, johon liittyi ministeriön asettamia tavoitteita tai hankekokonaisuuksia. Nyt ohjelmarahoitus poistuu kokonaan. Sen tilalle allokoidaan rahaa kehittämistoimiin, joista koulut tekevät itse ehdotuksia.”
Paine rahoitusmallin uudistukselle kasvaa
Korkeakoulujen nykyinen rahoitusmalli on pitkälti tulosperusteinen. Laskennalliseen malliin on nyt tehty muutamia prosenttiyksikköjen muutoksia.
”Oma näkemykseni on, että rahoitusmallin isommalle uudistukselle on valtava tarve.”
Viesti kentältä on kuultu. Rahoitusmallia valmistelleessa työryhmässä arvioitiin, että yhdessä olisi luotava kokonaan uusi visio.
”Sektorilla on hyvä strategiapaperi, joka on luotu vuonna 2017. Korkeakoulut pitävät vision linjauksia edelleen relevantteina, ja niihin palataan tuon tuosta korkeakoulupolitiikan linjasta keskusteltaessa.”
”Oma näkemykseni on, että rahoitusmallin isommalle uudistukselle on valtava tarve.”
Maailmassa on kuitenkin tapahtunut paljon.
”Olisi arvioitava monen muutoksen vaikutusta sektoriin. Digitalisaatio, maailmanpolitiikan tilanteen muuttuminen, muuttoliike, kansainvälisyyden merkityksen lisääntyminen”, Linna luettelee.
Hänen mielestään olisi pohdittava myös sitä, miten toteutetaan jatkuvan oppimisen tavoite ja mikä on tutkintojen rooli ylipäätään. Uusi visio olisi ensin luotava yhdessä. Sen jälkeen palattaisiin rahoitukseen ja ohjaukseen.
”Keskinäisen ymmärryksen lisääminen on tärkeää. Yhteisen näkemyksen luomiseen tarvitaan keskustelua.”
Kehitysehdotukset pöydällä tulossopimusneuvotteluissa
Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston työpöydällä on tänä vuonna myös tulossopimusneuvotteluiden prosessi. Niihin liittyvistä, yhteisistä tavoitteista on sovittu viime vuonna, ja tutkintotavoiteluvuista on käyty vuoropuhelua. Linna kertoo, että ministeriö on neuvotellut ammattikorkeakoulujen kanssa keväällä, ja yliopistot ovat vuorossa syys-lokakuussa.
”Neuvotteluissa keskustellaan korkeakoulujen itse määrittämistä tavoitteista, niiden indikaattoreista sekä rahoituksesta. Korkeakouluilta on pyydetty ehdotuksia siitä, mihin ne tarvitsevat kehittämistyyppistä rahoitusta.”
Linna kertoo tutustuneensa äskettäin ammattikorkeakoulujen ehdotuksiin. Niissä erottui selkeästi kolme ryhmää: uusia yhteistyörakenteita korkeakoulujen välillä koskevat, tutkimus- ja kehitystoiminnan ekosysteemeihin liittyvät ja kolmantena erityyppiset kansainvälisyyteen liittyvät aloitteet.
”Etenkin korkeakoulujen yhteistyötä koskevista ehdotuksista olin kovin iloinen”, hän kiittelee.
Vaikka kirittävää riittää, Linna tietää myös kentän vahvuudet. Myönteisiä signaaleja on.
”Suomalaisissa korkeakouluissa on vahvaa, itsenäistä tekemistä. Pohja on kunnossa. Korkeakoulujen henkilöstö on sitoutunutta ja määrätietoista. Ihmisillä on yleinen pyrkimys saada aikaan hyvää.”
Sirkku Linna
yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden maisteri
Syntynyt: 1975 Virroilla
Työ: Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan ylijohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö
Perhe: 17-vuotias Oliver ja amerikankarvattomatterrierit Jussi ja Pedro
Harrastukset: Kaikki mahdollinen liikkuminen, päälajina katutanssi.
”Hiphopissa kisaan edelleen, tällä hetkellä VTKY:n riveissä Rare Batch -muodostelmajoukkueessa.”
Mistä tunnetaan työyhteisössä? Naurusta
Mistä ei tunneta? ”Käsityöhommat remonteista sukankutomiseen kaikkinensa periytyneet perheeltä, varmaankin asia, joka ei niin kovasti työn puolella näy.”
