Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola: Tutkimuksen ja liiketoiminnan yhteistyölle on tilausta

Teksti minna hiidensaari kuvat aleksi poutanen

Kansainvälisen listauksen sija 35. Sellaisella ei parane paljon henkseleitä paukutella. Kyseisen listasijoituksen Suomi sai vuoden 2019 tutkimuksessa, kun tarkasteltiin yritysten ja valtion yhteenlaskettua tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen määrää suhteessa brutto­kansantuotteeseen.

”Suomalaiset yritykset eivät innovoi yhtä radikaalisti kuin ulkomaiset verrokkinsa. Yrityksissä tehdään lähinnä inkrementaalisia parannuksia. Tilanne näkyy erityisesti korkea-asteen tutkimuksen ja liiketoiminnan yhteistyön määrän romahtamisena”, Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola toteaa.

Juuri tuota yhteistyötä Kopolan mielestä kuitenkin tarvittaisiin. Hän toi esiin keväällä puheenvuorossaan Professoriliiton Tiedepolitiikka tulevalla vaalikaudella -seminaarissa, että korkea-asteen tutkimuksen tuottama tieto ja tutkijakoulutettavien osaaminen ovat ratkaisevia yhteiskunnan kehittämisen kannalta.

Uutta liiketoimintaa, innovaatioita ja niihin kannustavia verkostoja tarvitaan kestävän talouskasvun ja kilpailukyvyn synnyttämiseen. Tutkimukseen ja kehittämiseen satsaaminen on käytännössä ainoa keino lisätä työn tuottavuutta. Työtunteja lisäämällä se ei tapahdu. Yritysten ja tutkimuslaitosten liitolle on siis ­tilausta.

Kopolalla on pitkä ura ja monipuolinen näkö­alapaikka kansainvälisen elinkeinoelämän tehtävistä. Vuosina 2011–2018 hän toimi pörssiyhtiö Suominen Oyj:n toimitusjohtajana sekä muun muassa Ilmarisen, Konecranesin ja Metson hallituksissa. Vuodesta 2019 hän on toiminut Business Finlandin pääjohtajana.

”Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö toisi niin vaikuttavuutta, uutta tietoa kuin uusia työpaikkoja.”

Säästöt tutkimusrahoituksessa näkyvät viiveellä

Kopola tarkentaa, että yhteistyötä ja tutkimuspanostusta on toki olemassa, määrät vain ovat kutistuneet. Esimerkiksi OECD-maiden tilastoissa näkyy, että tutkimusta oli aiemmin runsaammin.

Vielä vuonna 2009 Suomen julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus bruttokansantuotteesta oli 1,18 prosenttia. Se merkitsi kakkossijaa OECD-maiden listassa. Tällä hetkellä Suomen sijoitus on tuolla listalla kuudes.

Nykytilanteeseen on päädytty monen asian summana. Pääjohtajan mielestä kansalliset poliittiset päätökset olivat yksi iso naula arkussa.

”Sipilän hallitus vähensi TKI-rahoitusta reippaasti vuonna 2016. En sano, oliko se oikein vai väärin. Ei säästöjä kukaan tietenkään halunnut”, hän muotoilee.

Kopola toteaa, että säästöjä oli yksinkertaisesti tehtävä jostakin, ja tutkimusrahoitus oli yksi merkittävä kärsijä. Seuraukset ovat näkyneet viiveellä tutkimusrahoituksen lyhytjänteisyytenä, poukkoiluna ja ennustamattomuutena.

Samalla kun käytettävissä olevien rahojen määrä on vähentynyt, tutkimuksen sisällöllinen varovaisuus on lisääntynyt. Olosuhteet eivät ole olleet otolliset rohkeudesta elävälle, uudelle kasvulle. Tämänhetkinen globaali tilanne heittää lisäkierroksensa liiketoiminnan ja tutkimuksen epävarmuuteen.

”Tuleen ei kuitenkaan auta jäädä makaamaan.”

Poikkeuksellinen laki on laadittu kestämään yli hallituskausien

Vuonna 2021 TKI-lakia valmistelemaan ryhtynyt parlamentaarinen työryhmä päätti, että laista laaditaan yli hallituskausien kestävä työväline, johon sitoutuminen ei ole kiinni valtapuolueiden tahtotilasta.

Uudella hallituksella riittää nyt töitä talouden ja säästökohteiden kanssa, mutta laki velvoittaa. TKI-lakiin kirjattuna tavoitteena on varmistaa valtion tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen tasainen kasvu vuoteen 2030 saakka.

Lajissaan poikkeuksellisella menettelyllä eduskuntapuolueet sitoutuvat tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Julkisen sektorin on tarkoitus kattaa rahoituspanostuksista yksi kolmasosa, yksityisen sektorin loput kaksi kolmannesta.
Kopola iloitsee lain vakautta tuovasta luonteesta.

”Laki antaa viestin siitä, että valtiolla on tahto satsata tutkimukseen. Uusi hallitus on myös viestinyt halukkuutensa sitoutua TKI-lakiin”, Kopola sanoo.

”Laki antaa viestin siitä, että valtiolla on tahto satsata tutkimukseen.”

Nina Kopola, pääjohtaja, Business Finland

Tämän viestin välittäminen on Kopolan mukaan välttämätöntä, jotta sekä yrityksissä että tutkimuslaitoksissa syntyisi luottamus jatkuvuuteen. Sitä kautta nousee myös rohkeus satsata tutkimukseen ja yhteishankkeisiin. Hän toivoo lain vahvistavan korkeakouluissa ­kokemusta siitä, että akateemista tutkimusta saa tehdä laadukkaasti ja itsenäisesti.

Isojen ja pienten yhteen laskettu vahvuus

Suomessa TKI-euroja on absoluuttisesti mitattuna yksinkertaisesti vähemmän käytettävissä kuin vaikkapa Saksan tai Ranskan kokoisissa maissa, Yhdysvalloista puhumattakaan. Kopola toteaa, että keskittymällä saadaan varmemmin aikaan kasvua.

”Muutama teema olisi hyvä olla sen vuoksi, että Suomi on pieni maa. Keihäänkärkiä voisivat olla esimerkiksi vihreä siirtymä ja digitalisaatio. Niiden lisäksi voitaisiin myöntää rahoitusta ad hoc -pohjalta.”

”Keihäänkärkiä voisivat olla esimerkiksi vihreä siirtymä ja digitalisaatio. Niiden lisäksi voitaisiin myöntää rahoitusta ad hoc -pohjalta.”

Kopola korostaa, että vaikka Suomi on maana­ ja markkinana pieni, maan koko, tiiviit verkostot ja yhteen hiileen puhaltamisen kulttuuri­ tekevät innovaatioekosysteemeistä vahvoja. Bisneksillä ja tutkimuslaitoksilla on enemmän yhteistyötä, kun suuremmissa maissa keskinäinen nokittelu on tavallisempaa.

”Meillä on luottamusta toisiimme.”

Kopolan mukaan useampia, niin suuria kuin pieniä pelaajia, sisältävät ekosysteemit tiedetään hedelmällisiksi kasvualustoiksi ja kiinnostaviksi myös ulkomaisten sijoittajien silmissä.

”Teemme tiivistä yhteistyötä Suomen Akatemian kanssa, jotta rahoitusinstrumenttimme olisivat toisiaan täydentäviä. Esimerkiksi ­Business Finlandin myöntämästä rahoituksesta suuri osa menee usean toimijan yhteishankkeisiin”, Kopola tähdentää.

Business Finlandin rahoitusmallissa painotetaan vaikuttavuutta. Myönnetyille euroille halutaan tuottoa.

”Esimerkiksi ­Business Finlandin myöntämästä rahoituksesta suuri osa menee usean toimijan yhteishankkeisiin.”

”Siitä huolimatta kaikki tukea saavat yritykset eivät suinkaan ole skaalautuvaa kasvua tavoittelevia startup-yrityksiä tai suuryrityksiä.”

Esimerkiksi vuonna 2022 Business Finlandin myöntämästä innovaatiorahoituksesta noin viidennes meni pienille ja keskisuurille yrityksille.

Tällä hetkellä Business Finlandin vastaanottamissa rahoitushakemuksissa näkyy pk-yritysten pienentynyt osuus aiempaan verrattuna. Pandemian ja sodan tuomat kerrannaisvaikutukset ovat tuottaneet kassakriisin moneen yritykseen. Tämänkin vuoksi uskoa tulevaisuuteen tarvitaan.

Yhdistävän ongelmanratkaisun äärelle

Business Finlandin pääjohtaja kiinnittää huomiota myös siihen, että korkealuokkaisella tutkimuksella ja siihen liittyvän jatkuvuuden varmistamisella on sekin ulottuvuus, että se houkuttelee Suomeen ulkomaisia osaajia. Suomen vakaudessa ja turvallisuudessa on vetovoimaa.

”Olemme myös perheille helppo, stabiili ja luotettava maa.”

Yhtenä pulmana Suomessa on, että tohtorikoulutettavat eivät työllisty yrityksiin. Kopola toivoo, että yrityksissä olisi ymmärrystä sille, ettei tieteellisen tiedon tuottaminen ole pois liiketoiminnasta. Pikemminkin päinvastoin. Tutkijan esiin tuomista syvällisistä tarkastelukulmista ja löydöksistä saattaa osua kohdalle uusia keksintöjä tuovia ituja.

Tutkijan esiin tuomista syvällisistä tarkastelukulmista ja löydöksistä saattaa osua kohdalle uusia keksintöjä tuovia ituja.

Hän muistuttaa, että raha yksin ei riitä. Aloitteiden, tekemisen ja keskustelun kulttuuria on pidettävä yllä aktiivisesti. Tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua.

Kopola kannustaa korkeakoulutoimijoita hakeutumaan dialogiin yritysten kanssa ja tunnistamaan yhteisiä teemoja ja kysymyksenasetteluita. Molemmille osapuolille tärkeistä teemoista saattaa löytyä esimerkiksi väitöskirjan aiheita.

”Rohkeasti vain liikkeelle, keskustelemaan ja tutkimaan, josko yrityksellä on ratkaistavana ongelmia, joissa tutkijat voisivat auttaa.”