Vuoden tieteentekijä Lotta Kaila: ”Yhteiskunnallinen keskustelu on sitkeyslaji”
Vuoden tieteentekijä Lotta Kaila on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Tämän ansiosta pölyttäjien altistuminen torjunta-aineille on noussut puheenaiheeksi Suomessa. Se on edellyttänyt Lotta Kailalta itsensä likoon laittamista.
Teksti katja alaja kuvat milla talassalo
Ihanalta! Siltä tuntui Lotta Kailasta, kun hän tuli palkituksi Vuoden tieteentekijänä. Palkitsemisen taustalla oli hänen tavoitteellinen, aktiivinen ja konkreettinen tapansa viestiä tieteen tekemisestä. Torjunta-aineiden vaikutuksia pölyttäjäkantoihin Suomessa tutkinut Kaila väitteli Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisessä tiedekunnassa marraskuussa 2023.
”Palkinto tuntuu hyvältä, sillä olen miettinyt paljon, toimiiko viestintäni ja tavoitanko haluamiani kohderyhmiä. Olenhan viestinyt ja keskustellut tutkimuksestani eri tavoin kuin mihin perinteisessä tiedeviestinnässä on totuttu”, Kaila pohtii.
Perinteisten väitöskirjan aloitus- ja valmistumistiedotteiden lisäksi hän on viestinyt ja vuorovaikuttanut koko tutkimusprosessin ajan sosiaalisessa mediassa, erityisesti Twitterissä, eli nykyisessä viestipalvelu X:ssä. Hän on halunnut herätellä muita tutkijoita, viranomaisia, maanviljelijöitä, torjunta-alan yrityksiä sekä kansalaisia keskustelemaan torjunta-aineista ja luontokadon torjumisesta.
Mieleen on voinut jäädä esimerkiksi Kailan video kimalaisesta, joka osaa pyörittää keltaista palloa ja samalla jättää punaisen rauhaan. Värinäkö ohjaa kimalaisia pölyttämättömien kukkien luo.
Erehtyväisyyden näyttäminen vaivaannutti
Someviestinnän lisäksi Kaila on kirjoittanut kolumneja ja artikkeleita eri medioihin, jutellut ihmisten kanssa tilaisuuksissa – ja jopa esiintynyt dokumentissa.
Riikka Kaihovaaran ohjaamassa ja Ylen tuottamassa Kuningattaren kuolema -dokumentissa hän sai tilaisuuden kertoa työstään naurua ja itkua myöten. Suomalaiset pääsivät näkemään, että tieteen tekeminen on prosessi, johon kuuluu epävarmuus: kimalaiset eivät toimineet pellolla ja laboratoriossa kuten Kaila oli ennakoinut, ja hänen piti kehittää uudenlaisia tutkimusmenetelmiä.
”Dokumentti näytti uuden tutkimisen inhimillistä erehtyväisyyttä ja uudelleen oivaltamista. Vaikka se tuntui itsestä aluksi vaivaannuttavalta, se on myös ollut arvokasta tutkijakollegoiden samastumisterveisten perusteella”, Kaila sanoo.
Mehiläisten joukkokuolema vei tieteentekijäksi
Hmm, onpa tämä mehiläisten joukkokuolema erikoinen tapaus, mietti Kaila työssään Tukesin ylitarkastajana vuonna 2015. Hän oivalsi, että tietoa torjunta-aineiden ympäristöjäämistä ja vaikutuksista pölyttäjiin ei ollut riittävästi. Se toimi kipinänä väitöskirjatutkimuksen tekemiselle.
”Suomessa on ollut ajatus siitä, että suomalainen ruoka on puhdasta. Suomalaisessa ruoassa on vähän torjunta-aineita verrattuna moneen muuhun EU-maahan, mutta se ei tarkoita, että suomalainen luonto olisi puhdas”, Kaila painottaa.
Esimerkki osoittaa, että hän on taitava yhdistämään tuttua ja uutta sanomisissaan mieleenpainuvalla tavalla.
”Koen, että on todella tärkeää viestiä ja saada aikaan muutosta. Meillä ei ole aikaa jupista, miksi kukaan ei tee mitään.”
Lotta Kaila, Vuoden tieteentekijä
Kailalle oli alusta asti selvää, että hän haluaa edistää luonnon monimuotoisuutta tieteen avulla. Siksi hän haki rahoitusta Maj ja Tor Nesslingin säätiöltä, joka edellyttää osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun.
”Koen, että on todella tärkeää viestiä ja saada aikaan muutosta. Meillä ei ole aikaa jupista, miksi kukaan ei tee mitään.”
Vinkkejä uuden ajan tiedeviestintään
Kaila on pohtinut paljon sitä, miten tieteellä voi muuttaa maailmaa. Hänellä onkin antaa monia hyviä vinkkejä. Viestien muotoilussa saarnaaminen on ehdottomalla kieltolistalla, koska se ei aktivoi kuulijoita. Lisäksi on hyvä miettiä, mikä kutakin kohderyhmää kiinnostaa ja motivoi.
”Varoittelun ja kieltojen sijaan yritin saada viljelijät miettimään maatilaa pölyttäjien näkökulmasta. Muistutin, etteivät luonnonvaraiset kasvit, kuten ohdakkeet ja voikukat, ole pelkästään rikkakasveja, vaan myös tärkeitä ravintokasveja pölyttäjille. Kehotin viljelijöitä miettimään, ovatko pölyttäjien lentomatkat kukalta kukalle omalla tilalla riittävän lyhyitä pölyttäjille, ja onko siellä kukkia varhaisesta keväästä loppusyksyyn?”, Kaila kertoo.
Hän muistelee hetkeä, kun eräs viljelijä tuli hänen puheenvuoronsa jälkeen kertomaan, ettei ehkä aiokaan tulevaisuudessa torjua voikukkia niin ahkerasti kuin tähän asti.
”On myös lohdullista, ettei viestintä ole luonteesta kiinni – sitä kyllä oppii, kunhan on valmis näkemään vaivaa.”
Lotta Kaila, Vuoden tieteentekijä
Kaila uskoo myös viestien huolelliseen muotoilemiseen ja visuaaliseen viestintään, kuten graafeihin. Hän pystyi tilaamaan Maj ja Tor Nesslingin säätiöltä saamansa apurahan avulla tällaista apua.
”Luetutan twiittejäni ja tekstejäni eritaustaisilla ihmisillä, kuten työkavereilla, puolisolla ja äidillä. Yhden huolellisesti laaditun viestin tekemisessä on paljon työtä, joten en viesti joka päivä. Minulle on sanottu, että viestintä käy minulta luonnostaan. Se ei ole totta, vaan se vaatii paljon valmistelua ja opettelua. On myös lohdullista, ettei viestintä ole luonteesta kiinni – sitä kyllä oppii, kunhan on valmis näkemään vaivaa”, Kaila kuittaa.
Tarve lainsäädännön perusteluille
Tämän vuoden alussa Kaila palasi Tukesiin kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön pariin – lainsäädännön ja tutkimuksen rajapintaan, kuten hän itse sanoo. Ylitarkastajana hän edistää näiden kemikaalien käyttöä EU:n säädösten mukaisesti.
”Tiedämme jo paljon torjunta-aineiden vaikutuksista pölyttäjiin, mutta paljon tietoa myös puuttuu etenkin Suomen olosuhteista. Tutkijoiden ja viranomaisten pitää tuottaa tätä tietoa yhdessä, jotta tulokset saadaan palvelemaan lainsäädännön kehittämistä. ”
Jossakin vaiheessa Kaila aikoo palata tutkijaksi.
Lotta Kaila
Koulutus: Maatalous- ja metsätieteiden tohtori vuodelta 2023. Sai selville väitöskirjassaan muun muassa, että EU:n tutkimia tappavia annoksia pienemmät torjunta-ainepitoisuudet voivat heikentää pölyttäjäkantoja pitkällä aikavälillä. Väitöskirja on luettavissa Heldassa.
Työ: Ylitarkastaja. Edistää Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön ohjelman jalkauttamista Suomessa.
Mistä sinut tunnetaan työyhteisössäsi Tukesissa?
Valmistin itse olutta Tukesin pikkujouluihin ja nimesin sen viraston arvoja mukaillen #rohkeastikokeillen. Kieltämättä resepti oli melko rohkeasti kokeileva, ja lopputuloksesta pitäneillä oli aavistukseen vinoon kehittynyt makuaisti.
Mistä sinua ei tunneta?
Kärsivällisyys ei ehkä ole hyveistäni suurin.
