Vaalilupaukset ­jättivät monta asiaa auki

Kevään eduskuntavaalit olivat pitkälti talousvaalit. Vastakkain asettuivat palvelujen turvaamisen ja julkisten menojen rajoittamisen kaltaiset, vasemmisto–oikeisto-jakoa heijastaneet teemat.

Kevään eduskuntavaalit olivat pitkälti talousvaalit. Vastakkain asettuivat palvelujen turvaamisen ja julkisten menojen rajoittamisen kaltaiset, vasemmisto–oikeisto-jakoa heijastaneet teemat.


Vaikka vaalikeskusteluissa otettiin välillä kiivaasti yhteen, politiikan yksityiskohtiin päästiin melko harvoin. Tiede ja korkeakoulutus eivät nousseet näkyvimpien vaalilupausten ­aiheiksi. Silloin kun ne olivat esillä, konkreettiset toimenpide-ehdotukset jäivät taka-alalle.


Kun jotakin luvataan, luodaan odotus myönteisestä lop­pu­­­­tuloksesta.
Jos sanan pitämisen seuraukset ovat kielteisiä, kyseessä on pikemminkin uhkaus. Jos vaalilupauksia ei saatu paljoa, niin myös suorilta vaali­uhkauksilta enimmäkseen vältyttiin.


Tämä on oleellista, koska puolueet pitävät sanansa paremmin kuin usein ajatellaan. Vaaliohjelmien sisällöistä osa siirtyy aina hallitusohjelmaan. Jos puolue päätyy hallitukseen, on tavallista, että suuri osa sen ohjelmissa asetetuista tavoitteista saavutetaan ainakin osittain.


Sitä, että lähes kaikki puolueet sitoutuivat ohjelmissaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatio­rahoituksen kasvattamiseen, ei ole syytä väheksyä. Sama pätee siihen, että koulutus­tason nostoon sitouduttiin eri puolilla poliittista kenttää.

Monipuoluejärjestelmässä puolueiden yksi­tuumaisuus on usein edellytys suuren luokan uudistuksille, jotka eivät ole toteutettavissa ­yhdellä nelivuotiskaudella.


Epäsuoran vaaliuhkauksen merkkejä on korkeakoulukentällä nähty siinä, että julkisen talouden tasapainottaminen nousi vaali­kevään ykkösaiheeksi. Koulutus ja tutkimus mainittiin vaalikeskusteluissa kohteina, joista säästäminen tulee lopulta kalliiksi.


Kansanedustajilta vaaditaankin päättäväisyyttä, jos tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- sekä koulutustavoitteet aiotaan saavuttaa. Julkiselle rahalle riittää ottajia, joilla on painavat perusteet vaatimustensa tueksi.


Suorien vaaliuhkausten puuttumisesta huolimatta tieteen ja koulutuksen edustajien on syytä yhä valmistautua perustelemaan, miksi näistä ei ole varaa säästää.

Luitko jo nämä?

  • Koulutusta ja sivistystä

    Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi kesäkuussa 2026 uuden visionsa siitä, mihin suuntaan Suomen korkeakoulutusta ja tutkimusta pitäisi kehittää. Vision yllättävin yksityiskohta on sen otsikko: Sivistyksestä suunta Suomelle.

  • Education and sivistys

    In June 2026, the Ministry of Education and Culture unveiled their new vision of the direction Finnish higher education and research should be developed towards. The most surprising detail of this vision is its title: “Sivistyksestä suunta Suomelle” – or, as the English abstract calls it, “Bildung as a Way Forward for Finland”.*