Über Geld spricht man nicht, Geld hat man

Otsikon saksankielinen, perinteinen sananlasku ”Rahasta ei puhuta, rahaa omistetaan” pätee suomalaisissa yliopistoissa harvinaisen heikosti. Rahasta puhutaan auliisti. Yleensä puhe on ennen kaikkea sen vähyydestä, uhkaavasta tulevasta vähyydestä tai sen käytön byrokraattisesta vaikeudesta.

Tunnelin päässä on säkkipimeä mieron tie, jos ei tehdä sitä kuuluisaa jotain. Tähän kohtaan voi syöttää kunkin yliopiston, tiedekunnan, laitoksen tai yksikön taika­sanan, joka mielellään on rahaa tuottavaa tulosta ja joka korjaa vajeen.

Tulosorientoitunut rahoi­tusmalli on suomalainen erikoisuus kansainvälisessä katsannossa. Merkittävä osa yliopistojen ­rahoituksesta tulee suoritetuista tutkinnoista, tutkimuksen tuotoksista ja strategisten painopisteiden toimenpiteistä.
Uusi rahoitusmalli kaudelle 2025–2028 on parhaillaan valmisteilla. Muuttuvatko indikaattorit jälleen?

Tulos eli valmistunut tutkinto tai artikkeli ei vielä itsessään kerro laadusta tai vaikuttavuudesta. Tutkintohan on yliopiston leimaama paperi (tai, no, nykyään digitaalinen sertifikaatti) siitä, että määrätyt opinnot on suoritettu. Suorituksen laadusta määrällinen indikaattori ei kerro.

Tuntuu, että ”opetuksen laatu” on keskustelu, joka on jäänyt toissa vuosikymmenelle. Viime vuosikymmenen tehokkuusmittarit (55 opintopistettä vuodessa suorittaneet opiskelijat, tulosneuvotteluissa sovitut alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen määrät ym.) ovat korvanneet keskustelun laadukkaasta koulutuksesta. Implisiittisesti taustalla on ajatus, että opetus on laadukasta, jos kiintiön mukainen määrä opiskelijoita valmistuu.


Maailma on muuttunut siinäkin, että yliopisto-opetuksessakin laatu ja pedagogiikka ovat enemmän keskiössä kuin hyvän aikaa sitten päättyneellä vuosisadalla. Pedagogisesti mielekkäillä perusteilla annetun opetuksen arvostus on kasvamassa aiempaan verrattuna. Maailma muuttuu hitaasti, ja yliopistoyhteisössä on varmasti edelleen jäseniä, jotka eivät koe syvällistä yhteyttä korkeimman opetuksen antamiseen. Nyt yliopistoilla onkin paikka lähteä aktiivisesti tukemaan opetus- ja tutkimushenkilökunnan pedagogista kouluttautumista.

Luitko jo nämä?

  • Maksaa ken jaksaa

    Perinteisesti koulutuksen maksuttomuus on nähty pohjoismaisen yhteiskuntamallin kulmakivenä, joka tasaa eri yhteiskuntaluokkien varallisuuseroja ja mahdollistaa myös korkeakoulutuksen opiskelijan taustasta riippumatta.

  • Koulutusta ja sivistystä

    Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi kesäkuussa 2026 uuden visionsa siitä, mihin suuntaan Suomen korkeakoulutusta ja tutkimusta pitäisi kehittää. Vision yllättävin yksityiskohta on sen otsikko: Sivistyksestä suunta Suomelle.