Kun naiset sijoittavat, hyvinvointivaltio voi perääntyä?

Teksti armi mustosmäki kuva claudia cieplinska

Toimittajat ja sosiaalisen median vaikuttajat tuottavat monikanavaista sisältöä, kuten podcasteja, verkkokursseja, opaskirjoja ja talousvalmennusta naisille oman talouden hallintaan, säästämiseen, sijoittamiseen ja vaurastumiseen liittyen. 

Myös institutionaaliset toimijat, kuten pankit osallistuvat naisille suunnatun taloussisällön tuotantoon. Esimerkiksi Danske Bank tuottaa Taloudellinen mielenrauha -podcastia, joka keskustelee asiantuntijoiden johdolla taloudellisen epätasa-arvon teemoista.

Niitä ovat esimerkiksi: Miksi naisen tuloeuro on pienempi kuin miehen? Miten lapsen kanssa kotona olo vaikuttaa äitien talouteen nyt ja tulevaisuudessa? Miten varmistaa puolisoiden välinen taloudellinen tasa-arvo? Kannattaako vauvalle sijoittaa? Miten lapselle puhutaan rahasta? Onko sinulla varaa erota? Saatko koskaan eläkettä? 

Finanssifeminismi kiinnittää huomiota naisten ja miesten taloudelliseen epätasa-arvoon ja sen moninaisiin rakenteellisiin syihin sekä ohjaa naisia ratkaisemaan taloudellisia haasteita omassa elämässään.

Käsitteellistän ilmiön ”finanssifeminismiksi” (financial feminism), joka kutsuu naisia kuromaan umpeen omaisuuskuilua kannustamalla toisiaan ja jakamalla talouteen liittyvää tietoa. Finanssifeminismi kiinnittää huomiota naisten ja miesten taloudelliseen epätasa-arvoon ja sen moninaisiin rakenteellisiin syihin sekä ohjaa naisia ratkaisemaan taloudellisia haasteita omassa elämässään.

Naisille suunnatun talous- ja sijoittamissisällön voi nähdä elämäntaitokirjallisuuden jatkumossa yhtenä self helpin muotona, jossa erilaisten kulttuuri­tuotteiden kautta välitetään ja rakennetaan käsityksiä siitä, miten me voisimme elää parempaa elämää. Sisällöt myös luovat ja muokkaavat kulttuurisia ihanteita naiseudesta, äitiydestä, parisuhteista, kulutuksesta ja hyvinvointivaltiosta.

Naiset puhuvat rahasta

Sijoitussisällöissä kysytään usein, miksi naiset eivät sijoita yhtä paljon kuin miehet. Tavallinen vastaus tähän on, että yleinen mielikuva sijoittajasta on keski-ikäinen, valkoinen, hyvin toimeentuleva mies. Lisäksi ainakaan Suomessa rahasta ei saa puhua avoimesti, vaan se on tabu.

Naisia estävät siis esikuvien puute ja uskomukset, kuten se, että sijoittaminen kuuluu keski-ikäisille miehille, ei esimerkiksi nuorille naisille.

Naisten vaurastumiselle voi sijoitussisältöjen mukaan olla myös psykologisia esteitä, kuten rahaan liittyvät negatiiviset uskomukset ja rahatraumat. Yleinen mielikuva on, että naiset osaavat kyllä tuhlata, eivät säästää tai sijoittaa.

Naisia estävät siis esikuvien puute ja uskomukset, kuten se, että sijoittaminen kuuluu keski-ikäisille miehille, ei esimerkiksi nuorille naisille.

Toisaalta naiset ovat hoivaavia, ja rahalla ei ole heidän elämässään yhtä suurta roolia kuin miesten elämässä. Rahaa on myös vaikea hallita, ja sen ajatteleminenkin voi olla epämukavaa. 

Finanssifeministinen sisältö haluaa purkaa näitä rahamyyttejä ja lisätä naisten avointa rahapuhetta ja -tietämystä. Myös vaurastumisen esteitä voi työstää muokkaamalla omaa rahasuhdettaan, ajattelu- ja käyttäytymismallejaan ja etsiytymällä samanhenkiseen seuraan.

Sijoittava nainen puhuu rahasta avoimesti. Taloudellisesti viisas nainen on kiinnostunut taloudesta, rahastoista ja asuntomarkkinoista. Tärkeintä on ottaa ensimmäinen askel, alkaa sijoittaa.

Taloudellisen tasa-arvon taistelu

Naisten vaurastumisen esteet eivät ole vain psykologisia. Ne ovat myös rakenteellisia. Vaikka Suomea pidetään usein tasa-arvon mallimaana, monet henkilökohtaisen talouden epätasa-arvon kysymykset ja rakenteet ovat osoittautuneet vaikeiksi muuttaa.

Naisille suunnattu sijoittamissisältö kutsuu tiedostamaan tasa-arvon ikiaikaiset esteet ja käymään niihin käsiksi useimmiten omassa elämässä. Esteenä ovat esimerkiksi pienet palkat, naisille lankeavat palkattomat kotityöt, metatyöt, ura- ja palkkakehityksen hidastuminen ja naisten eläkeköyhyys. Sijoittava nainen murskaa patriarkaatin rikastumalla.

Ratkaisuehdotuksia muotoillaan jakamalla neuvoja siitä, miten (ura)naiset voisivat vapauttaa aikaa tienaamiselle. Ratkaisuissa pohditaan, onko perheissä mahdollista esimerkiksi muokata sukupuolirooleja (Voiko mies tehdä metatyötä?). Monet vaikuttajat mainostavat kotisiivouspalveluja ja valmisruokia.

Naisten vaurastumisen esteet eivät ole vain psykologisia. Ne ovat myös rakenteellisia.

Sijoitussisällöissä jaetaan myös neuvoja ja tietoja siitä, miten pienistäkin palkoista voi säästää ja sijoittaa järkevällä budjetoinnilla. Paremmin tienaavat voivat osallistua vaikkapa ”viisi uutta vaatetta vuodessa”- tai ”ruokaan vain 400 euroa kuukaudessa” -tyyppisiin haasteisiin ja sijoittaa säästyneet rahat. Toisaalta omiin tuloihin ohjataan vaikuttamaan hankkimalla sivutöitä tai kehittelemällä (passiivisia) tulonlähteitä, kuten sijoitusasuntoja, lyhytvuokraustoimintaa tai vaikkapa myymällä vaatteita ja tavaroita eteenpäin. 

Monet näistä neuvoista kuulostavat tutuilta naisten uraoppaista, joissa pohditaan, voiko nainen saada kaiken, uran ja perheen. Nyt kyse on kuitenkin siitä, miten nainen voi lisäksi vaurastua.

Nämä neuvot ja pohdinnat muokkaavat käsityksiä ja odotuksia, joita asetamme parisuhteille (Onko puolisosi esteenä vaurastumiselle?) ja perhe-elämälle (Oletko laskenut, paljonko lapsi maksaa?). Entä oletko laskenut, onko sinulla varaa erota?

Naisille suunnattu sijoittamissisältö kutsuu tiedostamaan tasa-arvon ikiaikaiset esteet ja käymään niihin käsiksi useimmiten omassa elämässä.

Sijoitussisällöissä ohjataan naisia laskemaan arvo palkattomalle kotityölle ja sopimaan avioehdosta. Myös vapaa­-ajalleen voi laskea arvon ja pohtia, miten käyttää aikansa tuottavasti (Onko sinulla jokin taito, josta joku voisi haluta maksaa?)

Sijoittamissisältöjä voi tarkastella arjen ­finansialisaation käsitteen kautta: miten taloudellisia arvoja yhdistetään asioihin, joita ei aiemmin ole käsitteellistetty talouden kautta? Koti on voinut olla koti perheelle, mutta nykyään se on yhä useammin myös sijoitus. Puolison ja ystävien rooli on edesauttaa vaurastumisen tiellä.

Sijoittamissisältöjen välittämät arvot myötävaikuttavat taloudellisen logiikan syvenemiseen ja työntymiseen yhä uusille arjen ja intiimin elämän alueille.

Millaista feminismiä on finanssifeminismi?

Finanssifeministisen sisällön mukaan naisten tulee sijoittaa, koska naisen omat rahat ja vaurastuminen tuovat ennen kaikkea vapautta valita. Taloudellinen itsenäisyys antaa mahdollisuuden mennä naimisiin rakkaudesta, ei rahasta.

Naisella tulisi olla ”fuck off-fund”,  joka mahdollistaa lähtemisen epätyydyttävästä suhteesta tai työpaikasta. Naisen tulee voida valita, hankkiiko lapsia vai lähteekö viideksi vuodeksi ulkomaille reppureissaamaan. 

Kuitenkin erilaiset sosiaaliset riskit, kuten eläkkeen tarve tai naisten hoivaroolit ja vastuut, tulevat usein esiin sijoittamissisällöissä.­ Erään 2020-luvulla ilmestyneen naisille suunnatun sijoitusoppaan esittelytekstissä kysytään: ”Kuka huolehtii äidistäsi, kun hän on vanha? Hyvin todennäköisesti sinä. Naiset kantavat vastuun lähimmäisistään, vauvoista vanhuksiin. Tämä on suurin syy siihen, miksi nimenomaan naisten pitää ottaa raha-asiansa haltuun ja sijoittaa.”

Finanssifeministisen sisällön mukaan naisten tulee sijoittaa, koska naisen omat rahat ja vaurastuminen tuovat ennen kaikkea vapautta valita.

Yksilöllä ei ole siis vain vastuu itsestään, vaan myös läheisistään. Naisia kutsutaan sijoittamaan ”rahoittaakseen omaa ja läheistensä elämänkaarta”.

Hyvinvointivaltiota kritisoidaan harvoin avoimesti, mutta sen kestävyydestä keskustellaan. Hoivakriisi, alhainen syntyvyys ja siitä seuraava työvoimapula sekä eläkejärjestelmän kestävyys mahdollisine seurauksineen nousevat usein keskusteluihin sijoitussisällöissä. Kuka hoitaa meidät, kun olemme vanhoja?

Hyvinvointivaltion varaan ei kannata laskea elämäänsä. Sen tarjoaman turvan tason ei nähdä riittävän hyvään elämään. 

Finanssifeminismi uusintaa ja kierrättää paljon ihanteita ja arvoja, jotka ovat tulleet tutuiksi naisille suunnatuista elämäntaito-­oppaista, naistenlehdistä ja television life­style-ohjelmista.

Finanssifeminismi uusintaa ja kierrättää paljon ihanteita ja arvoja, jotka ovat tulleet tutuiksi naisille suunnatuista elämäntaito-­oppaista, naistenlehdistä ja television life­style-ohjelmista. Menestyjä on itsenäinen ja voimaantunut nainen, joka tekee järkeviä valintoja ja hallitsee elämänsä eri osa-alueita.

Hän on perheellinen uraäiti (tai perheellistymistä suunnitteleva), joka pitää huolta ulkonäöstään, kodistaan, parisuhteestaan, ystävyyssuhteistaan, omasta henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnistaan sekä seksuaalisesta vetovoimastaan. Hän suhtautuu yrittäjähenkisesti sekä ansiotyöhön että elämäänsä.

Hän myös tarkkailee itseään aktiivisesti ja kehittää itseään jatkuvasti. Tällaista naisen ihannesubjektia rakennetaan vahvasti myös kulutusvalintojen kautta. 

Naisen ihannesubjektia rakennetaan vahvasti myös kulutusvalintojen kautta. 

Kaikkien näiden lisäksi 2020-luvun menestynyt nainen on myös taloudellisesti fiksu. Hän suunnittelee talouttaan ja osallistuu finanssimarkkinoille.

Hän voi kuluttaa hyvällä omallatunnolla, kunhan kulutus on harkittua, mahtuu budjettiin ja pysyy samalla sijoitussuunnitelmassa. Talousosaamisen voi nähdä olevan yksi elämän osa-alue lisää, jossa nykypäivän naisen täytyy kehittää ja hallita itseään. 

Näitä individualistisia arvoja ja ihanteita välittävää feminismiä on kutsuttu postfeminismiksi ja uusliberaaliksi feminismiksi, jolloin eroa rakennetaan erityisesti ensimmäisen ja toisen aallon yhteiskunnalliseen muutokseen suuntautuneista feminismeistä. Vaikka finanssifeminismi hyödyntää feminististä tutkimustietoa ja tilastoja taloudellisesta epätasa-arvosta kutsuessaan naisia sijoittamaan, se hylkää sellaisen solidaarisuuden ja kollektiivisen toiminnan, joka ilmenisi poliittisena liikehdintänä. Solidaarisuus on enemmänkin toisten naisten johdattamista sijoitustiedon äärelle, jotta hekin voivat muokata ja hallita itseään sekä elämäänsä taloudellisesti.  

Kaikkien näiden lisäksi 2020-luvun menestynyt nainen on myös taloudellisesti fiksu.

Iskulause henkilökohtaisen poliittisuudesta uhkaakin uusliberalistisessa yhteiskunnassa kääntyä päälaelleen. Se, mikä ennen on ollut poliittista, näyttäytyy nyt henkilökohtaisena, itsensä muokkaamisprojektina tai yksilöiden välisinä neuvotteluina kotona tai työelämässä. 

Myönnän, että tässä esseessä tarjoamani näkökulma naisten sijoittamisintoon on pessimistinen luenta uusliberaalien ajatusten ja arvojen työntymisestä yhä syvemmälle ihmisten intiimiin elämään.

Kuitenkin talouden hallinta tarjoaa epäilemättä monille myös turvaa ja tapoja tehdä elämästään elettävämpää yhä prekaarimmaksi muuttuvan elämän rakenteissa.

Tulee olemaan kiinnostavaa tutkia, miten finanssifeminismiä eletään, muokataan ja vastustetaan arjessa. Siitä kuulette enemmän seuraamalla alkavan hankkeeni tuloksia tulevina vuosina.