Miten verotus ja sosiaaliturva hoituvat etätyössä ulkomailla?
Kiinnostus tehdä ulkomailla etätöitä on lisääntynyt. Mitä EU-maahan etätöihin lähtevän kannattaa huomioida sosiaaliturvan ja verotuksen osalta?
kuvat istock
Suunnittelen tekeväni muutaman kuukauden etätöitä toisessa EU-maassa suomalaiselle työnantajalle. Työskentelen suomalaisessa yliopistossa. Miten sosiaaliturva ja verotus toteutuvat tuona aikana?
Etätyön tekemisestä on ensin sovittava työnantajan kanssa. Ulkomaille ei voi vain omatoimisesti lähteä, vaikka työn tekeminen käytännössä onnistuisikin mistä tahansa. Toisessa maassa työskentely vaikuttaa aina työnantajan sosiaalivakuutusmaksuihin ja työntekijän sosiaaliturvaan.
EU-maissa pääsääntönä on, että työntekijä kuuluu sen maan sosiaaliturvaan, jossa hän (fyysisesti) työskentelee. Tämä koskee myös etätyötä ulkomailla. Jos kuitenkin muutaman kuukauden etätyö toisessa EU-maassa sopii myös työnantajalle, voi työnantaja hakea työntekijälleen Suomen sosiaaliturvaan kuulumista ulkomaan työskentelyn ajaksi.
Hakemus tehdään Eläketurvakeskukselle, joka edellytysten täyttyessä antaa työntekijälle A1-todistuksen. Todistuksen avulla työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan, ja työnantaja voi jatkaa sosiaalivakuutusmaksujen maksamista Suomeen. Edellytyksenä A1-todistuksen saamiselle on, että työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan ennen ulkomaille lähtöä, työsuhde suomalaiseen työnantajaan pysyy voimassa ulkomailla työskentelyn ajan ja että ulkomailla tehtävä etätyö on tilapäistä, enintään kaksi vuotta. A1-todistuksen avulla työntekijä kuuluu ulkomaantyön aikana myös Kela-turvaan.
Jos työtä on tarkoitus tehdä valtiossa, jonka kanssa Suomella on verosopimus, muutaman kuukauden (alle puoli vuotta) etätyöskentely ei yleensä siirrä verotusta toiseen maahan, vaan palkka verotetaan edelleen Suomessa. Poikkeuksena tähän ovat esimerkiksi ne tilanteet, joissa suomalaisella työnantajalla on toisessa valtiossa tuloverotuksen kiinteä toimipaikka. Yliopistoilla tämä on käytännössä hyvin harvinainen tilanne. Maksat siis lyhyen etätyön aikana edelleen palkastasi veroa Suomeen.
Jos työskentely tapahtuu sellaisessa valtiossa, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta, kyseinen valtio ratkaisee oman kansallisen lainsäädäntönsä perusteella sen, verottaako se kyseisessä valtiossa tehdystä etätyöstä saatua palkkaa. Jos palkka verotetaan sekä ko. valtiossa että Suomessa, kaksinkertaisen verotuksen poistaminen ratkaistaan Suomessa sisäisen lainsäädännön nojalla. Tavanomaisesti vieraasta valtiosta saadusta tulosta siellä maksettu vero hyvitetään Suomessa maksettavista veroista. Jos kuitenkin kalenterivuonna yli puolet työstä on tehty Suomessa, niin ulkomaantyön osuus ei ole vieraasta valtiosta saatua tuloa, eikä ulkomaan veroa voida Suomessa menetelmälain mukaan hyvittää.
Olen saanut Suomesta apurahan, ja haluaisin työskennellä sen turvin ulkomailla (EU-maa). Miten tämä vaikuttaa sosiaaliturvaan ja verotukseeni?
Apurahansaajan EU-maassa työskentelyn aikaiseen sosiaaliturvaan vaikuttaa muun muassa se, kuinka pitkään ulkomailla on tarkoitus työskennellä. Jos Suomesta apurahaa saanut henkilö lähtee työskentelemään apurahan turvin toiseen EU-maahan tilapäisesti, enintään kahdeksi vuodeksi, ja hän haluaa kuulua Suomen sosiaaliturvaan ulkomailla työskennellessä, tulee apurahansaajan
- ottaa MYEL-vakuutus apurahan osalta
- kuulua ennen ulkomaille töihin lähtöä Suomen sosiaaliturvaan työskentelyn tai asumisen perusteella sekä
- hakea Eläketurvakeskuksesta A1-todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi.
A1-todistuksella apurahansaaja voi osoittaa työskentelymaassa, että hän kuuluu Suomen sosiaaliturvaan. Apurahansaaja maksaa tällöin kaikki sosiaalivakuutusmaksut Suomeen, eikä maksuja tule maksettavaksi työskentelymaahan. A1-todistuksella apurahansaaja on myös oikeutettu Kela-turvaan ulkomailla työskentelyn aikana.
Apurahan verotukseen Suomessa ja työskentelymaassa voivat vaikuttaa muun muassa työskentelyn kesto ja se, mistä maasta apuraha maksetaan. Tämän lisäksi merkitystä on sillä, onko työskentelyn tarkoitus tapahtua valtiossa, jonka kanssa Suomella on verosopimus vai valtiossa, jonka kanssa verosopimusta ei ole. Verosopimustilanteessa verotus määräytyy sen perusteella, kumpaa valtiota (Suomi vai työskentelyvaltio) pidetään henkilön verosopimuksen mukaisena asuinvaltiona.
Verosopimusmääräykset eroavat jonkin verran toisistaan, mutta useimmiten apurahaa voidaan verottaa vain siinä valtiossa, joka on henkilön verosopimuksen mukainen asuinvaltio. Jos verosopimuksen mukaisena asuinvaltiona säilyy Suomi, Suomi verottaa apurahaa. Jos taas asuinvaltio siirtyy työskentelyvaltioon, Suomella ei välttämättä verosopimuksen mukaan ole oikeutta verottaa apurahaa, vaan se verotetaan toisessa valtiossa tämän valtion lainsäädännön mukaisesti.
Verosopimuksen määräykset ja se, kumpi valtio on verosopimusta sovellettaessa henkilön asuinvaltio, ratkaistaan aina tapauskohtaisesti henkilön olosuhteiden perusteella. Jos verosopimusta ei ole, kumpikin maa ratkaisee apurahan verotuksen oman kansallisen lainsäädäntönsä nojalla.
Apuraha on tällöin Suomessa veronalaista samoin kuin Suomessa apurahalla työskenneltäessä. Mahdollisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta verosopimuksettomassa tilanteessa on säännökset Suomen sisäisessä lainsäädännössä. Lisätietoa apurahan verotuksesta kansainvälisissä tilanteissa löytyy Verohallinnon ohjeesta Korkeakouluissa työskentelevien verotus kansainvälisissä tilanteissa.
Työskentelen suomalaisen työnantajan lähettämänä ulkomailla kahden vuoden ajan. Siirrynkö kyseisen EU-maan sosiaaliturvan ja verotuksen piiriin?
Suomalaisen työnantajan EU-maahan tilapäisesti lähettämä työntekijä voi ulkomailla työskennellessään kuuluvansa tietyin edellytyksin edelleen Suomen sosiaaliturvaan. Työnantajan tulee ennen ulkomaantyön aloittamistasi hakea Eläketurvakeskuksesta A1-todistus, jolla voi osoittaa kuulumisen Suomen sosiaaliturvaan toisessa EU-maassa työskentelyn ajan. Jos todistusta ei voida jostain syystä myöntää, tulee työnantajan vakuuttaa työntekijä työskentelymaassa ja työntekijä siirtyy työskentelymaan sosiaaliturvaan. Edellytykset Suomen sosiaaliturvassa pysymiseksi ulkomaantyöskentelyn aikana ovat:
- Työ ulkomailla on tilapäistä, enintään 2 vuotta
- Työsuhde suomalaiseen työnantajaan säilyy koko ajan
- Työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan ennen ulkomaille lähtöä
Kahden vuoden pituinen työskentely toisessa valtiossa tarkoittaa lähtökohtaisesti sitä, että palkka verotetaan tuossa toisessa valtiossa. Tämä koskee sekä tilannetta, jossa Suomella on työskentelyvaltion kanssa verosopimus (kuten melkein kaikkien EU-maiden kanssa) että niitä tilanteita, joissa verosopimusta ei ole ja työskentelyvaltio ratkaisee palkan verotuksen puhtaasti oman sisäisen lainsäädäntönsä nojalla. Se, maksetaanko palkasta veroa myös Suomeen, riippuu siitä, soveltuuko ulkomailla tehdystä työstä saatuun palkkaan tuloverolain ns. kuuden kuukauden sääntö, jonka nojalla palkka on Suomessa verovapaata. Toisessa valtiossa tehdystä työstä saatua palkkaa ei veroteta Suomessa myöskään silloin, kun toinen valtio katsotaan tuon kahden vuoden aikana henkilön asuinvaltioksi verosopimusta sovellettaessa.
Kuuden kuukauden säännön soveltumisedellytykset, mahdollisen verosopimuksen määräykset ja se, kumpi valtio on verosopimusta sovellettaessa henkilön asuinvaltio, ratkaistaan aina tapauskohtaisesti henkilön olosuhteiden perusteella. Jos palkka olisi työskentelyvaltion lisäksi veronalaista myös Suomessa, kaksinkertainen verotus poistetaan joko verosopimuksen määräysten tai Suomen sisäisen lainsäädännön nojalla.
Olen saanut työpaikan ulkomaalaisesta yliopistosta (EU-maa). Miten muutto vaikuttaa sosiaaliturvaani ja verotukseeni?
Jos työntekijä siirtyy kokonaan työskentelemään toiseen EU-maahan ulkomaisen työnantajan palvelukseen, hän siirtyy työskentelyn alusta alkaen työskentelymaan sosiaaliturvaan ja Suomen sosiaaliturva päättyy. Ulkomailla työskentelystä kertyy mm. eläke kertyy työskentelymaahan ja työntekijä saa myös muut etuudet tästä maasta. Kun työntekijä jää eläkkeelle, hänelle maksetaan myös toiseen EU-maahan kertynyt eläke hänen silloiseen asuinvaltioonsa, esimerkiksi Suomeen, kun muistaa mainita ulkomaantyöstä eläkehakemuksessa.
Jos työntekijä siirtyy ulkomaisen työnantajan palvelukseen työnantajan kotivaltioon, kyseinen valtio verottaa palkkatuloa. Se, verottaako myös Suomi palkkatuloa, riippuu siitä, soveltuuko palkkatuloon tuloverolain ns. kuuden kuukauden sääntö, jonka nojalla palkka on Suomessa verovapaata. Suomi ei myöskään voi verottaa toisessa valtiossa tehdystä työstä saatua palkkaa silloin, kun verosopimuksen mukainen asuinvaltio siirtyy Suomesta toiseen valtioon. Jos sekä toinen valtio että Suomi verottaisivat palkkatuloa, kaksinkertainen verotus poistetaan joko soveltuvan verosopimuksen määräysten nojalla tai jos verosopimusta ei ole, Suomen sisäisen lainsäädännön nojalla.
Kannattaa huomata, että ulkomaille muuton yhteydessä Suomen kansalainen säilyy yleensä Suomessa yleisesti verovelvollisena muuttovuoden ja kolme seuraavaa vuotta, ellei hän pysty osoittamaan, että pysyvän ulkomaille muuton yhteydessä kaikki ns. olennaiset siteet Suomeen ovat katkenneet ja rajoitettu verovelvollisuus alkaa siksi jo muuttohetkellä. Jos henkilö säilyy yleisesti verovelvollisena, on kaikki tulot, myös ulkomailta saadut tulot edelleen ilmoitettava Suomen veroilmoituksella. Jos henkilöstä tulee rajoitetusti verovelvollinen heti muuttohetkestä lähtien, Suomi ei verota ulkomailla tehdystä työstä saatua palkkaa.
Lisätietoa verovelvollisuusasemasta ja ulkomailla tehdystä työstä saadun palkan verotuksesta löytyy Verohallinnon ohjeista Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus sekä verosopimuksen mukainen asuminen – luonnolliset henkilöt, Ulkomailla työskentelyn verotus sekä Ulkomaantyöstä saatua palkkaa koskeva kuuden kuukauden sääntö.
Mitä pitää ottaa huomioon, jos harkitsen etätyötä EU:n ulkopuolella?
Jos harkitset etätöiden tekemistä suomalaisen työnantajan lukuun ulkomailla, tulee etätyöstä aina ensimmäiseksi sopia työnantajan kanssa. Työnantaja päättää, voitko tehdä etätöitä ulkomailla. Ulkomailla tehty etätyö vaikuttaa moneen asiaan, esimerkiksi työnantajan vakuutusmaksuihin sekä työntekijän sosiaaliturvaan.
EU:n ulkopuolisissa maissa työskennellessä huomioon tulee otettavaksi sekä Suomen kansallinen lainsäädäntö että työskentelymaan lainsäädäntö. Esimerkiksi, jos työskentelet vaikka Thaimaassa suomalaisen työnantajan palveluksessa ja olette sopineet etätyön tekemisestä siellä, tulee työnantajasi yleensä työeläkevakuuttaa sinut edelleen Suomessa. Sen lisäksi työnantajan tulee myös selvittää mahdolliset muut lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Suomessa ja Thaimaassa.
Monessa tilanteessa työnantajalle voi tulla etätyöntekijästä kaksinkertaiset sosiaalivakuutusmaksut maksettavaksi EU:n ulkopuolisissa maissa työskentelevästä työntekijästä. Suomella on myös kahdenvälinen sosiaaliturvasopimus muutaman EU:n ulkopuolisen valtion kanssa. Näissä maissa tilapäisesti etätyöskennellessä työntekijä voi tietyin edellytyksin kuulua edelleen Suomen sosiaaliturvaan.
Verotuksen näkökulmasta vaikutusta on lähinnä sillä, tapahtuuko työskentely verosopimusvaltiossa, vai sellaisessa valtiossa, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Jos verosopimusta ei ole, työskentelyvaltio ratkaisee oman kansallisen lainsäädäntönsä nojalla sen, verottaako se etätyöstä saatua palkkaa. Suomessa kyseinen palkka on tällöin aina veronalaista tuloa ja mahdollinen kaksinkertaisen verotuksen poistaminen ratkeaa Suomen sisäisen lainsäädännön nojalla.
Jos taas etätöitä tehtäisiin verosopimusvaltiossa, verosopimus määrittelee, milloin ko. valtio voi verottaa etätyöstä saatua palkkaa. Jos kyse olisi pidemmästä etätyöskentelystä toisessa maassa, palkkaa verotetaan kyseisessä valtiossa. Jos verosopimuksen mukainen asuinvaltio siirtyisi etätyöskentelyn ajaksi toiseen valtioon, vain tuolla toisella valtiolla olisi oikeus verottaa palkkatuloa, eikä palkkaa tässä tilanteessa voitaisi verottaa Suomessa.
Etätyöhön ei voi soveltua tuloverolain ns. kuuden kuukauden sääntö, jonka soveltuessa ulkomailla tehdystä työstä saatu palkka olisi Suomessa verovapaata. Tämä johtuu siitä, että kuuden kuukauden säännön soveltuminen edellyttää ulkomailla oleskelun johtuvan nimenomaan työskentelystä. Etätyö ei edellytä oleskelua ko. valtiossa, jolloin syy oleskelulle on muu kuin työskentely.
Kysymyksiin vastasi:
sosiaaliturvaan liittyen kansainvälisten asioiden erityisasiantuntija Marjaana Lundqvist Eläketurvakeskuksesta
verotuksesta johtava veroasiantuntija Anna-Leena Rautajuuri Verohallinnosta.
