Jääkö tiedevilppiä tutkimatta?
Moni yliopistolainen on epäillyt hyvän tieteellisen käytännön loukkauksia, mutta epäilyistä ilmoitetaan harvoin.
Teksti terhi hautamäki kuva istock
Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) julkaisi toukokuussa tutkimusetiikan barometrin, jonka kysely tehtiin keväällä 2023. Tutkijoilla on hyvin tietoa tutkimuseettisistä asioista, mutta monet kaipaavat lisää koulutusta ja keskustelua tutkimusetiikasta.
Eettisiä ongelmia ilmeni melko paljon. 43 prosenttia vastaajista oli epäillyt tutkimusaineistoihin tai -tuloksiin liittyvää piittaamattomuutta. Toiseksi eniten vastaajat ilmoittivat epäilleensä tapauksia, joissa julkaisun tekijäluetteloon oli perusteettomasti lisätty tutkijan nimi. 34 prosenttia ilmoitti epäilleensä plagiointia. Tulosten vääristelyä oli epäillyt 24 prosenttia ja havaintojen vääristelyä 18 prosenttia vastaajista.
Hyvän tieteellisen käytännön (HTK) loukkauksia epäillään yllättävän usein, mutta niistä ilmoitetaan harvoin. Miksi ongelmia ei tuoda esiin, TENKin koordinaattori Anni Sairio?
Selkeä syy näyttäisi olevan huoli seurauksista. Ilmoitus saattaa pistää ilmoittajan itsensä vaikeaan tilanteeseen, ja tälle on aika vähän tehtävissä. Järjestelmään kuuluu, että ilmoitus tehdään omalla nimellä, ellei tilanne ole ihan poikkeuksellinen.
Jääkö tiedevilppiä paljon tutkimatta?
TENKin tilastojen pohjalta voidaan sanoa, että ei varmaankaan jää. Epäilyistä todetaan usein, ettei asia kuulu HTK-loukkausten piiriin. Vilppiä todetaan varsin harvoin.
Epäselvyyksiä ja ongelmia on. Niihin liittyy usein tulehtuneita henkilösuhteita ja työyhteisön pulmia, joiden selvittäminen kuuluu henkilöstöhallinnolle.
Ongelmia on parasta ehkäistä ennalta. Tulisi kehittää hyvää tutkimuskulttuuria. Keskustelulla vältettäisiin monia ristiriitoja ja väärinymmärryksiä.
Moni kyselyyn vastanneista kantoi huolta tiedemaailman kilpailusta, kiireestä ja resurssien vähyydestä. Millaisia tutkimuseettisiä ongelmia niistä aiheutuu?
Kilpailu voi aiheuttaa painetta julkaista paljon ja nopeasti. Saatetaan oikaista sieltä, mistä ei saisi: esimerkiksi julkaista niin, että kaikki kirjoittajat eivät ole hyväksyneet käsikirjoitusta. Voi tulla valta-aseman epätasapainoa: nuorempi tutkija kokee, että hänen työtään on otettu kokeneemman tutkijan nimiin. Kiire, kilpailu ja vähäiset resurssit liittyvät yhteen ja uhkaavat rapauttaa tutkimuksen teon vakautta.
Yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa on tutkimusetiikan tukihenkilöitä. Miten tukihenkilö auttaa?
Tukihenkilö on luottamuksellista keskustelua varten. Tukihenkilöön voi ottaa yhteyttä, jos hyvään tieteelliseen käytäntöön liittyvä asia askarruttaa. Häneltä voi kysyä neuvoa, jos tuntuu, että kaikki ei ole mennyt ihan oikein, mutta on epävarma, mitä pitäisi tehdä.
Tukihenkilöillä on velvollisuus pysyä neutraaleina. He eivät ota kantaa epäilyyn.
Miten toimia, jos epäilee hyvän tieteellisen käytännön loukkausta?
Tapaukset tutkitaan organisaatiossa, jossa tilanne on tapahtunut. Suosittelen ottamaan ensin yhteyttä tutkimusetiikan tukihenkilöön. Ilmoitus tehdään TENKin lomakkeella organisaation sivuilta. Ylin johtaja, esimerkiksi yliopiston rehtori, päättää 30 päivän aikana, käynnistetäänkö esiselvitys.
Esiselvityksen tekoon on kaksi kuukautta aikaa. Jos edetään varsinaiseen tutkintaan, voi mennä vielä kolme kuukautta. Päätökseen tyytymätön osapuoli voi halutessaan pyytää TENKin lausunnon. Jos HTK-loukkaus todetaan, mahdollisista seuraamuksista päättää organisaation johtaja.
