Ikääntyminen on valtava haaste yhteiskunnalle ja vaatii akateemista tutkimusta
WHO:n arvion mukaan vuonna 2040 joka kolmas eurooppalainen on yli 65-vuotias. Ikääntymiseen liitetyt taudit, kuten tyyppi-2 diabetes ja rasvamaksatauti, yleistyvät jopa lapsilla.
7–16-vuotiaista pojista lähes joka kolmas on ylipainoinen, tytöistä joka viides. Nuorten kestävyyskunto on laskenut viimeisen 30 vuoden aikana jopa 50 prosenttia.
Yksilön elämänlaatu kärsii sairastavuudesta, mutta yhteiskunnan kantokyvyn nopeasti kasvava monisairaiden määrä romahduttaa. Kansakunnan turvallisuus on vaakalaudalla. Mistä löytyvät tulevaisuuden tekijät voimaa ja kestävyyttä vaativiin ammatteihin, kun nuorten kestävyyskunto heikentyy? Onko Suomessa vuonna 2040 pelastajia, rajavartijoita, ensihoitajia, rakentajia tai sairaanhoitajia?
Elämäntapaneuvonta ja liikunnan lisääminen ovat tärkeitä, mutta lähivuosikymmenten kannalta ne ovat jo myöhässä. Niiden oheen tarvitaan yksilöllistä lääketiedettä, terveyttä edistäviä, sairauksia lieventäviä ja ehkäiseviä täsmähoitoja.
Molekyylilääketieteen kehitys on viime vuosikymmeninä ollut huimaa. Tutkimus tuottaa arvokkaita datamassoja, joiden analyysiä koneoppiminen ja tekoäly tehostavat. Työ vaatii terävimpiä tieteentekijöitä, monialaista osaamista ja pitkäjänteistä rahoitusta. Jos taudin mekanismin tuntemus estää tai siirtää työikäisen sokeutumista diabeteksen komplikaationa tai aivotaudin puhkeamista, vaikuttavuus ja säästöt ovat valtavat.
Suomalaisten terveyden edistäminen vaatii vahvaa akateemista tutkimusta.
Suomalaisten terveyden edistäminen vaatii vahvaa akateemista tutkimusta. Hallitusohjelman TKI-panostukset ohjautuvat kuitenkin toisaalle yliopistojen perusrahoituksen ohi, keksivä tutkimus näivettyy ja nuorten usko akateemisiin urapolkuihin laskee. Toisiolaki ja monipolviset lupaprosessit ovat hidastaneet ja komplisoineet potilastutkimusta ja dramaattisesti vähentäneet kliinistä tutkimusta.
”Minulla on jotenkin jatkuvasti odottava olo. Ehkä se on toivoa. En odota ihmettä mutta odotan lääketieteen kehitystä ja pieniä edistysaskelia”, kirjoitti potilaan läheinen.
Askelet voisivat olla harppauksia. Se vaatii suurta suunnan muutosta, lupasääntelyn järkeistämistä, sitoutunutta tieteeseen pohjaavaa tulevaisuusstrategiaa ja vahvaa TKI-panostusta, jotta parhaat kansainväliset tekijät ja laatua seuraavat yritykset saadaan Suomeen. Silloin ovi terveempään tulevaisuuteen on raollaan.
