Palkkojen ostovoima kiipeää ylös inflaatiokuopasta
Suomalaisten palkkojen ostovoima, eli veronjälkeisten palkkojen kasvu suhteutettuna hintatason kasvuun, on ollut hyvin vaatimatonta vuoden 2010 jälkeen. Ajanjaksolla 2010–2020 keskipalkan ostovoima kasvoi vain 4,5 prosenttia.
Koko tämä kymmenvuotinen kasvu menetettiin vuosien 2022 ja 2023 inflaatiopyrähdyksessä. Tällöin palkkojen ostovoima heikkeni yli kuusi prosenttia eli putosi alle vuoden 2010 tasonsa. Vuonna 2024 ostovoima on ennakkotietojen mukaan kasvanut edellisestä vuodesta runsaat kaksi prosenttia.
AkavaWorksin omiin tulorekisteritietoihin perustuvan seurannan mukaan korkeasti koulutettujen palkkakehitys on noudattanut hyvin tiiviisti yleistä palkkakehitystä. Arviomme on, että vuonna 2024 heinä–syyskuussa korkeasti koulutettujen reaalipalkat kasvoivat kaksi prosenttia vuoden takaisesta, mutta ovat noin 4,5 prosenttia alle inflaatioaaltoa edeltävän tasonsa. Palkkojen ostovoimakin on kehittynyt samaa vauhtia kuin reaalipalkat, sillä korkeasti koulutettujen tyypillisillä palkkatasoilla ansioverotuksessa ei ole merkittävää muutosta viimeisen pari vuoden aikana.
Yliopistojen tutkimus- ja opetushenkilöstön palkkakehityksestä ei saada tulorekisteristä täysin vertailukelpoisia tietoja. Kokeilumielessä tekemäni laskelmien perusteella tämän ryhmän reaalipalkat ovat kasvaneet vuodessa liki neljä prosenttia heinä–syyskuussa 2024, mutta ovat edelleen 5,5 prosenttia alhaisempia kuin vuoden 2021 alussa. Vaikuttaa siltä, että vuodesta 2021 eteenpäin yliopiston tutkimus- ja opetushenkilöstön palkkakehitys ei ole ollut yleistä parempaa.
Palkkojen ostovoiman kasvu vuonna 2025 riippuu uusien työehtosopimusten palkankorotuksista. Lähtökohdat ostovoiman jonkinlaiselle kasvulle ovat joka tapauksessa otolliset, koska kuluttajahintojen kasvuvauhdin odotetaan edelleen hidastuvan, eikä palkkaverotus kiristy merkittävästi. Hidas inflaatio enteilee myös Euroopan keskuspankin päätöksiä koronlaskuista.
Pidemmän päälle työn tuottavuuden kasvu koko talouden tasolla määrää, mikä on sellainen palkkojen ostovoiman kasvuvauhti, joka ei vaaranna yritysten kannattavuutta. Työn tuottavuuden kehno kehitys onkin perimmäinen syy, miksi Suomessa palkkojen ostovoima on yli vuosikymmenen polkenut paikoillaan.
