Kuopan kautta tavoitteeseen?

Parlamentaarinen TKI-työryhmä sai työnsä valmiiksi ennen joulua. Niin prosessiin kuin tulokseenkin voi olla tyytyväinen: aiemmin yhdessä sovittuun tavoitteeseen pyritään nyt yhdessä tuumin eri toimijoiden roolit TKI-toiminnassa tunnistaen ja niitä kunnioittaen.

Työryhmä kuuli kansainvälisiä asiantuntijoita ja järjesti avoimet, asianmukaiset lausuntokierrokset ja kuulemistilaisuudet. Teknologia- ja innovaationeuvosto pidettiin ajan tasalla. Työssä huomioitiin aiemmin tehtyjä koulutus-, tiede- ja innovaatiopoliittisia linjauksia. Virkamieskunta esitti konkreettisia vaihtoehtoja julkiselle lisärahoitukselle.

Poliitikot valitsivat rahoitusinstrumentiksi erillisen T&K-toimintaa koskevan rahoituslain.

Poliitikot valitsivat rahoitusinstrumentiksi erillisen T&K-toimintaa koskevan rahoituslain. Sen lähtökohtana on nostaa yksityisten ja julkisten T&K-panostusten taso neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Valtion osuus on noin kolmannes, 200 miljoonaa euroa vuosittain.

Poikkeuksellinen menettely on mahdollista vain T&K-toiminnan ratkaisevan tärkeän yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi. Sen tunnustavat kaikki eduskuntaryhmät. Vastaavaa menettelyä on käytetty korkeakoulujen kehittämislaissa.

Toiseksi säädetään kymmentä periaatetta noudattava, budjettikehyskautta pidempi T&K-rahoituksen suunnitelma. Kukin hallitus toteuttaa omaa T&K-linjaansa rahoituslain ja suunnitelman puitteissa ja päättää lain edellyttämästä rahoituksen korotuksesta. Vastaavia suunnitelmia on tehty puolustus- ja liikenneinfrastruktuurin kehittämisessä.

Työryhmä esittää myös pysyvän ja nykyistä laaja-alaisemman T&K-toiminnan verokannustimen käyttöönottoa. Sen arvioidaan lisäävän TKI-toimia erityisesti yksityisissä ja pienissä innovatiivisissa yrityksissä. Teknologiateollisuuden 57 jäsenyritystä ilmoitti sitoutuvansa kolmanneksen rahoittamiseen, kunhan rahoituslaki ja laajaa T&K-lisäverovähennystä koskeva laki hyväksytään eduskunnassa kuluvalla hallituskaudella.

Pudotusta uuden nousun kynnyksellä ei voi hyväksyä.

Rahoituslaki voidaan hyväksyä 1.1.2023 mennessä osana kehysmenettelyä ja TKI-rahoitusta korottaa vuodesta 2024 alkaen. Julkinen TKI-rahoitus tulee kuitenkin vuonna 2023 putoamaan määräaikaisen rahoituksen päättyessä ja kehyspäätösten seurauksena. Pudotusta uuden nousun kynnyksellä ei voi hyväksyä, varsinkaan kun koulutusvastuita on samanaikaisesti lisätty.

Luitko jo nämä?

Vad vill vi i själva verket?

Riksdagsvalet hägrar i april, och på olika håll kryllar det av gissningar/önskelistor gällande grunden för nästa regering. I samband med valet 2015 fördes en kampanj vid namn Utbildningslöfte, men den glömdes snabbt bort inom regeringspartierna.