TIA on yhteistyötä yliopiston ja yritysten välillä

Teksti juha merimaa kuvat istock

Kun professori Anne Juppo näki ilmoituksen hausta Tandem ­Industry Academian (TIA) ohjelmaan, hän päätti heti tarttua tilaisuuteen. Ei sitä ihan joka päivä tarjota professorille mahdollisuutta vierailuun yrityspuolella.

”Vaikka minulla on taustaa teollisuudessa, olen ollut yliopistolla jo lähes 20 vuotta. Mahdollisuus päivittää tietoja kiehtoi”, muistelee Helsingin yliopiston teollisuusfarmasian professori päätöstään hakea vuoden mittaista TIA-professorin paikkaa.

Ohjelman ideana on siirtää tutkijoita ja professoreita pätkille yrityksiin. Professorit voivat saada rahoituksen vuoden työskentelyyn.

Yhteinen sävel löytyi lääkeyhtiö Bayerin kanssa. Jupon oma tutkimus käsittelee lääke­proteiinien pitämistä eheinä lääkevalmisteissa, joita annostellaan ihmisen elimistöön. Bayer puolestaan on uranuurtaja lääkkeiden annostelussa. Tämä poiki yhteisen hankkeen, jossa kehitetään tapoja annostella lääkeproteiineja suun kautta.

Paljoa sen enempää Juppo ei tosin saa hankkeesta tässä vaiheessa puhua. Lääkeyhtiössä tehtävää tutkimusta sitovat salassapitosopimukset.

Vuoden pituinen TIA-professuuri

Nopeasti ajateltuna TIA-professuurien ajatuksen voisi ajatella olevan yliopistomaailman osaamisen kaupallistamisessa. Näin ei kuitenkaan ole, kertoo Tamdem Industry Academia Professor -rahoitusta myöntävän Vaikuttavuussäätiön toimitusjohtaja Petro Poutanen.

”Jos yritykset tarvitsevat professoreita tekemään kaupallista ­tutkimusta, ne varmasti osaavat palkata heitä itsekin”, Poutanen huomauttaa.

TIAssa ajatuksena on molemminpuolinen ajatusten vaihto ja oppiminen.
Vaikka TIA vie professorin yritykseen, hänen työsuhteensa yliopistoon ei katkea. Rahoitus myönnetään yliopistolle, professorin palkkaan. Yliopiston ja professorin on järjesteltävä työt niin, että vastuut voi hoitaa TIA-hankkeen ohessa tai pitää taukoa.

”Oleellisinta ohjelmassa on antaa huippututkijoille mahdollisuus täydentää omaa osaamistaan näkemällä, miten tutkimusta käytännössä tehdään yrityksissä.”

Petro Poutanen, toimitusjohtaja, Vaikuttavuussäätiö

Vaikuttavuussäätiö edellyttää tuettujen hankkeiden tuottavan yliopiston nimissä tehtäviä julkaisuja. Jos tutkimusvuoden aikana syntyisi esimerkiksi patentoitavia innovaatioita, yliopisto olisi oikeutettu osuuteen niistä.

”Oleellisinta ohjelmassa on antaa huippututkijoille mahdollisuus täydentää omaa osaamistaan näkemällä, miten tutkimusta käytännössä tehdään yrityksissä”, Poutanen toteaa.

yliopistoilla ja yrityksillä eri rytmit

Juppo on nyt työskennellyt Bayerilla maaliskuun alusta alkaen ja aikoo jatkaa yrityksessä vuoden 2024 vappuun saakka. Vaikka vuoden mittaisen TIA-professuurin voi jakaa kolmen vuoden pätkiin, Juppo ja Bayer totesivat yhdessä, että heidän kohdallaan asiat sujuvat parhaiten yhtenäisessä jaksossa.

”Olen mukana tiimissä, joka tekee käytännön projektia. Se on todella kiinnostavaa. Olen kuullut, että muilta TIA-professoreilta on ­pyydetty enemmän itsenäistä selvitystyötä ja vastaavaa”, Juppo sanoo.

Yritysmaailmassa moni asia on toisin, Juppo on saanut huomata.

Yritysmaailmassa tahti on kovempaa kuin yliopistolla

”Minuun on tehnyt vaikutuksen esimerkiksi Teamsin käyttö. Se on todella monipuolista ja luontevaa. Koska asun itse Helsingissä ja tiimini on Turussa, kommunikoimme sujuvasti myös Teamsillä.”

Yritysmaailmassa tahti on kovempaa kuin yliopistolla.

”Kun tähdätään tuotteeseen eikä julkaisuun, asiat painottuvat eri tavalla”, Juppo kertoo.

Toisaalta hän kokee itse tuoneensa osaamista yliopistolta. Esimerkiksi kokemuksesta tiettyjen koe-eläinten kanssa on ollut hyötyä.

”Meillä on perinteisesti ollut paljon yhteistyötä yliopistojen kanssa. Tämä on uusi, erinomainen tapa syventää sitä.”

Manja Ahola, tuotekehitysjohtaja, Bayer

Myös Bayer on ollut tyytyväinen TIA-professoriin.

”Meillä on perinteisesti ollut paljon yhteistyötä yliopistojen kanssa. Tämä on uusi, erinomainen tapa syventää sitä”, kertoo tuotekehitysjohtaja Manja Ahola.

Yrityksen kanalta oleellisinta on löytää yhteinen tutkimusintressi, Ahola kuvaa. Jupon kanssa se löytyi nopeasti.

”Kyseessä on järjestely, jossa molemmat osapuolet voittavat. Kehotan kaikkia muitakin professoreja pohtimaan, josko heille tulisi mieleen sopivia projekteja. Jos yritys on yhtään viisas, se kyllä kiinnostuu”, Ahola toteaa.

”Kyseessä on järjestely, jossa molemmat osapuolet voittavat.”

Manja Ahola, tuotekehitysjohtaja, Bayer

Professoreiden lisäksi TIA-rahoitusta voidaan hakea myös tutkijoille. Tyypillisesti kyseessä on yliopiston ja yrityksen yhteinen hanke, johon Vaikuttavuussäätiö antaa rahoitusta kahdelle vuodelle. Niistä toinen olisi tarkoitus tehdä yliopistolla ja toinen yrityksessä.

Yksi rahoitusta saaneista on Oulun yliopiston post-doc-tutkija Aldeliane Maria da Silva. Hän työskentelee TIA Postdcoc -rahoituksella Oulun yliopiston ja Finnadvance-yrityksen yhteisessä hankkeessa. Siinä hän kehittää elin sirulla -mallia, eli elimen toimintaa simuloivaa soluviljelmän ja integroidun piirin yhdistelmää. Mallin avulla voitaisiin tutkia nivelrikkopotilaiden sairaiden solujen reagoimista lääkeaineisiin.

Hanke yhdistää Finnadvancen aiempaa osaamista elin sirulla -mallien kehityksestä ja Oulun yliopiston asiantuntemusta nivelrikon tutkimuksessa.

”Tämä on ollut erittäin kiinnostava tapa tehdä töitä. Yritysmaailman ja yliopiston työn rytmit ovat erilaiset. Yrityksessä tehdään paljon enemmän yhdessä, kun yliopistolla saa puurtaa enemmän yksikseen.”

Aldeliane Maria da Silva, post-doc-tutkija, Oulun yliopisto

”Tämä on ollut erittäin kiinnostava tapa tehdä töitä. Yritysmaailman ja yliopiston työn rytmit ovat erilaiset. Yrityksessä tehdään paljon enemmän yhdessä, kun yliopistolla saa puurtaa enemmän yksikseen”, da Silva kertoo.

Da Silvan TIA-kausi loppuu vuodenvaihteessa. Yritysyhteistyöhän on kuitenkin suunnitteilla jatkoa. ”Haluaisin jatkaa kehitystyön parissa. Haemme siihen parhaillaan uutta ­rahoitusta”, da Silva sanoo.

Yliopistotyöllekin varattava aikaa

Haastattelujen perusteella TIAn ohjelmiin osallistuneet vaikuttavat sangen tyytyväisiltä. Tosin vierailu yritysmaailmassa ei ole ollut kummallakaan aivan niin kokonaisvaltaista kuin ohjelman kuvauksesta voisi päätellä.

Da Silva kertoo, että sen sijaan, että hän olisi tehnyt vuoden yliopistolla ja toisen yrityksessä, hän on tehnyt kaksi vuotta molemmissa ristikkäin.

”Tämä on ihan tekninen asia. Yliopistolla ja Finnadvancella on erilaiset laitteistot, ja tarvitsen molempia koko ajan”, hän kertoo.

Vaikuttavuussäätiö hyväksyy järjestelyn.

Juppo taas kertoo, että vaikka sijaiset hoitavat opetuksen, yliopistolle jäi silti velvollisuuksia, joita ei voi laittaa vuodeksi jäihin.

”Minulla on hallintotöitä sekä jatko-opiskelijoita ohjattavana. Olenkin tässä vitsaillut, että aamulla ja illalla tehdään yliopistotöitä ja sitten päivisin yritystöitä”, hän kuvaa.

.