Mitä on sivistys
Sivistyksen teemavuotena yritin sivistää itseäni siitä, mitä käsite merkitsee. Sen määritteleminen on haastavaa.
Sivistyksen osatekijöinä pidetään koulutusta, tieteiden ja taiteiden tuntemusta ja toisten ihmisten huomioimista. Sivistys myös elää ja muuttuu yhteiskunnan mukana. Sitä luokitellaan tiedolliseksi, eettiseksi ja yhteiskunnalliseksi.
Käsitteellistä yhteyttä on rakennettu muun muassa saksan Bildung-sanaan, ihmiseen jatkuvasti omia kykyjään kehittävänä olentona, sekä englannin civilization-käsitteeseen, jolla sivistys ymmärretään tieteen ja taiteen saavutuksina. Civility-käsitteen kautta sivistys nähdään demokraattista kulttuuria kannattelevana periaatteena.
Sivistys ei ole enää pelkästään ”opittua kirjatietoa”. Valtavat digitaaliset tietovarannot kulkevat taskussamme. Generatiivinen tekoäly jalostaa olemassa olevan tiedon usein varsin hyödynnettävään muotoon.
”Sivistys ei ole vain tietojen ja taitojen kartuttamista; se on syvällistä ymmärrystä ihmisyydestä, kulttuurista ja yhteiskunnasta.” ”Tiede on sivistyksen kulmakivi. Tieteellinen tutkimus avaa meille uusia näkymiä, paljastaa monimutkaisia yhteyksiä ja tarjoaa ratkaisuja aikamme suurimpiin haasteisiin.”
Psykologi Pekka Sauri kiteyttää sivistyksen kolmella sanalla: sivistys on kommunikaatiota. Aikamme suuret haasteet eivät tunne maantieteellisiä eivätkä muitakaan rajoja ja rakentuvat monimutkaisista kokonaisuuksista ja yhteyksistä. Tietoa niiden ratkaisemiseksi on paljon, mutta ongelmien ratkaiseminen taitaa vaatia vielä useita, monia rajoja ylittäviä kokonaisuuksia. Tarvitaan toisten kuuntelemista, kuulemista ja pyrkimystä ymmärtää toista: hänen näkemyksiään, tarkoituksiaan ja merkityksiään. Tarvitaan siis rakentavaa vuorovaikutusta, sivistystä.
Tästä tulee mieleeni filosofi Zenonin toteamus: ”Meillä on kaksi korvaa ja yksi suu, joten meidän tulisi kuunnella enemmän kuin puhua.”
Akateeminen vuosi tuo mukanaan tohtorikoulutuksen uudistamista, tilaohjelmia, valintakoeuudistusta, lisääntyviä opiskelijamääriä ja TES-neuvotteluja. Siis paljon mahdollisuuksia ”pyyhkiä sivistyksellä pöytää” tai pyrkiä lisäämään sivistystä. Toivotan koko tiedeyhteisölle kasvavan sivistyksen akateemista vuotta 2024–2025.
