Miten Suomen tutkimuspolitiikkaa linjataan?
Tutkimus- ja innovaationeuvosto tekee strategisia valintoja, jotka ohjaavat Suomen TKI-politiikkaa. Myös tieteentekijät korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista ovat päässeet osallistumaan.
Teksti terhi hautamäki kuva istock
Vaikuttavatko strategiset valinnat siihen, mihin julkista TKI-rahoitusta tulevaisuudessa suunnataan, tutkimus- ja innovaationeuvoston pääsihteeri Johanna Moisio?
Kyllä. Strategiset valinnat vaikuttavat eri hallinnonalojen päätöksentekoon ja ohjaukseen. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö ottaa ne huomioon Business Finlandin ohjauksessa ja opetus- ja kulttuuriministeriö omassa tiedepolitiikan ohjauksessaan, esimerkiksi Suomen Akatemian rahoituksessa.
Mitä strategiset valinnat voivat tarkoittaa? Määritelläänkö niissä, mitkä tutkimusaiheet, tieteenalat tai yritysten toimialat ovat tärkeitä?
Valinnoissa ei mennä toimialatasolle, eivätkä ne ole hirveän yksityiskohtaisia. Niillä on tarkoitus osoittaa TKI-politiikan suuntaa: missä meillä on vahvuuksia, mihin Suomen kannattaa pitkällä aikajänteellä satsata. Valintojen tulee tukea päätöksentekoa: sen verran konkreettisia niiden pitää olla.
Kukin rahoittaja valitsee itse, mitä rahoittaa, on aina valinnut ja valitsee jatkossakin. Strategisilla valinnoilla pyritään kertomaan koko järjestelmälle, missä asioissa Suomessa tarvitaan enemmän TKI-toimintaa ja missä kohtaa sitä kannattaa vahvistaa.
Valinnoilla ei esimerkiksi jyvitetä mitään tiettyä jakovaraa T&K-rahoituksesta. Lopulta tutkijat, tutkimusorganisaatiot ja yritykset päättävät, mitä tutkivat ja millä edellytyksillä.
Miten tutkimuskenttää kuullaan?
Tutkimuskenttä on päässyt osallistumaan kuulemiseen marraskuussa ja pääsee osallistumaan uudelleen helmikuussa. Marraskuun kyselyyn tuli 130 vastausta, ja sidosryhmätilaisuudessa oli kolmisensataa osallistujaa. Tutkimus- ja innovaationeuvostossa on vahva tutkimuskentän edustus.
Mitkä ovat Suomen TKI-politiikan painopisteet nyt?
Kesäkuussa julkaistiin monivuotinen T&K-rahoitussuunnitelma. Siinä yksi merkittävä painopiste on yhteistyön vahvistaminen. Painopisteitä ovat myös yritysten TKI-toiminnan lisääminen, osaamisen ja tutkijanurien vahvistaminen, infrastruktuurien vahvistaminen, kansainvälisen yhteistyön lisääminen sekä EU-rahoituksen saaminen, mihin tarvitaan lisää kansallista vastinrahoitusta.
Miten työ etenee?
Alkuvuonna tieto olemassa olevista TKI-toiminnan painopisteistä yhdistetään ennakointiaineistoon. Valtioneuvosto valmistelee tulevaisuusselontekoa. Sitä varten on tunnistettu kymmeniä muutostekijöitä, jotka liittyvät esimerkiksi kansainväliseen toimintaympäristöön, talouteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön.
Muun muassa tätä ennakointityötä peilataan olemassa oleviin tutkimuksen ja kehittämisen vahvuuksiin: mitä katvealueita löytyy ja mitä pitäisi vahvistaa. Seuraava sidosryhmätilaisuus on 28.2. ja kirjallinen kuuleminen 22.2.–10.3. Aikataulu on tiukka. Maaliskuussa strategisten valintojen pitäisi olla jo valmiita.
Mikä on tutkimus- ja innovaationeuvosto?
- Pääministerin johtama, neuvoa-antava toimielin
- Tukee valtioneuvostoa tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kehittämisessä, laatii aloitteita, tekee ehdotuksia T&K-rahoituksen kohdentamisesta ja edistää tutkimus- ja innovaatiopolitiikan maakuvaa
- Ministerijäseniä, päätoiminen sihteeristö, pysyviä asiantuntijoita ja muita asiantuntijajäseniä esimerkiksi korkeakouluista, tutkimuslaitoksista, yritysmaailmasta ja valtionhallinnosta
