Olennaiset ja epäolennaiset asiat

Puheenjohtajana aloin saada kutsuja puhujaksi tai median haastateltavaksi. Liiton jäsenkunnasta huolehtimisen lisäksi Tieteentekijät on muiden Acatiimin julkaisijaliittojen tavoin tärkeä tiede- ja korkeakoulupoliittinen vaikuttaja. Helsingissä vierailu erilaisten asioiden edistämiseksi on arkipäivää.

Tieteentekijöiden toimistolla työskentelee noin kymmenen henkilöä. Kun puheenjohtajan saa vaikkapa puhujakutsun, toimiston asiantuntijat ovat heti konkreettisesti hänen apunaan. Mahdolliset matkustamiseen liittyvät asiat hoitaa johdon assistentti. Puheen tai juttujen kirjoittamisessa ja ideoinnissa on apuna esimerkiksi asiantuntija, viestintäpäällikkö tai toiminnanjohtaja. Liiton toimisto on ajan hermolla niin korkeakoulupolitiikassa kuin maailman menossa. Valtava määrä tieto­taitoa on valjastettu liiton ja sen jäsenistön etujen ajamiseen.

Yliopiston tee-se-itse-toimintaympäristöön tottuneena minulle oli aluksi hämmentävää, että voin aidosti keskittyä olennaiseen, juuri siihen tehtävään, johon minut oli valittu: Johtamaan liittoa, edistämään tieteen tekemisen edellytyksiä Suomessa ja parantamaan tieteentekijöiden työelämää.

Onkin jo pitkään tuntunut siltä, että me kaikki teemme yliopistoissa enenevässä määrin myös epäolennaisia asioita. Erilaisten yliopistoilla tehtyjen säästöveivausten jälkeen työnkuviimme on tullut uusia tehtäviä. Näin on käynyt yliopistojen KOKO henkilöstölle. Opettajille ja tutkijoille valuu enenevästi hallinnon töitä. Hallinnon työntekijöiden työnkuvat puolestaan paisuvat, samalla kun organisaatiot jatkuvasti ohentuvat.

Unelmani on, että korkeakoulusektorin rahoitus olisi ylivaalikautista, kestävää ja riittävää. Korkeakoulusektorin tuottavuutta nostaisi epäilemättä se, jos kaikki voivat vakaassa toimintaympäristössä keskittyä omiin ydintehtäviinsä.

Antti Pajala

puheenjohtaja, Tieteentekijät