Maksullinen tutkintoväylä herättää huolta tasa-arvosta
Hallitus valmistelee mallia, jossa korkeakoulututkinnon voisi suorittaa maksullisesti avoimen korkeakoulun kautta. Ehdotus saa laajaa kritiikkiä korkeakoulukentältä: sen pelätään lisäävän eriarvoisuutta, kasvattavan hallintoa ja heikentävän maksuttoman koulutuksen periaatetta.
Teksti meri eskola kuvat getty images
T
Suomalaisen korkeakoulutuksen perusajatus on tähän asti ollut, että tutkintoon johtava koulutus on opiskelijalle maksutonta. Nyt hallitus valmistelee mallia, jossa korkeakoulututkinnon voisi suorittaa myös maksullisena avoimessa korkeakoulussa.
Uudistusta perustellaan koulutusmahdollisuuksien lisäämisellä, joustavammilla opintopoluilla ja korkeakoulutettujen määrän kasvattamisella. Käytännössä se loisi maksuttoman tutkintokoulutuksen rinnalle väylän, jossa opiskelija maksaisi koulutuksen kustannukset itse.
Avoimessa korkeakoulussa suoritettava tutkinto olisi sisällöltään ja laadultaan vastaava kuin tavallisessa tutkintokoulutuksessa, mutta opiskelijaan ei sovellettaisi samoja opiskelijavalintaa ja opiskeluoikeutta koskevia säännöksiä.
Jyrkkää kritiikkiä maksullisuudelle
Hallituksen esittämä malli maksullisesta koulutuksesta on herättänyt korkeakoulukentällä voimakasta kritiikkiä. Acatiimin haastattelemat toimijat epäilevät, että maksullinen väylä ei olisi ratkaisu koulutustason nostamiseen, vaan loisi sen sijaan uusia vaikeita kysymyksiä ratkaistavaksi.
”Emme näe esityksessä mitään hyvää. Ei siinä ratkaista ongelmaa, vaan tuotetaan enemmän ongelmia korkeakouluille”, sanoo Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Nina Hahtela.
Professoriliitto nostaa esiin mallin vaikutukset yliopistojen henkilöstöön.
”Ennen näin merkittävää uudistusta tulisi tehdä laaja vaikutusten arviointi, jonka yhteydessä tulisi arvioida myös vaikutukset yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstölle ja muulle asiantuntija- ja tukihenkilöstölle”, Professoriliiton toiminnanjohtaja Tarja Niemelä sanoo.
Yhteiskunnan polarisaatio lisääntyisi
Suurena heikkoutena hallituksen esityksessä haastateltavat näkevät sen, että maksullinen koulutus rapauttaisi suomalaisen yhteiskunnan kivijalkaa, tasa-arvon periaatetta. Uudistus asettaisi korkeakoulutukseen hakevat eriarvoiseen asemaan taloudellisin perustein. Varakkaille tulisi mahdollisuus ”ostaa” tutkinto.
”Maksulliset tutkinnot lisäävät polarisaatiota yhteiskunnassa ja koulutuksellista epätasa-arvoa. Tämä uhkaa kokonaisturvallisuutta”, toteaa Tarja Niemelä Professoriliitosta.
Samaa mieltä on Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen puheenjohtaja Jari Multisilta.
”Suomi on pieni kansa, ja maksuttomalla koulutuksella on saatu parhaat kyvyt käyttöön sosioekonomisesta taustasta riippumatta”, hän muistuttaa.
”Maksulliset tutkinnot lisäävät polarisaatiota yhteiskunnassa ja koulutuksellista epätasa-arvoa. Tämä uhkaa kokonaisturvallisuutta”
Myös Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL katsoo, ettei esitys avoimen kautta suoritettavista tutkinnoista vastaa Suomen koulutustason noston haasteisiin.
”Jo nyt koulutus on vahvasti periytyvää, ja korkeakoulutuksen ulkopuolelle jäävät nuoret tulevat yleisimmin nimenomaan alemmista sosioekonomisista taustoista. Olemme myös huolissamme siitä, että uudistus eriarvoistaa korkeakoulutukseen hakeutumista”, sanoo SYL:n hallituksen jäsen Vilma Sippola.
Suomen opiskelijakuntien liitto Samokin puheenjohtaja Helena Maijasen mukaan ammattikorkeakouluissa on jo nykyisellään joustavat väylät korkeakouluun pääsemiseksi.
”Esitys vain purkaisi maksuttoman koulutuksen periaatetta”, hän sanoo.
Maksullinen väylä ei tavoittaisi nuoria
Moni haastateltavista näkee ongelmana myös sen, että esitys ei osu siihen kohderyhmään, jonka eniten toivottaisiin hakeutuvan koulutukseen – nuoriin. Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin toiminnanjohtaja Heikki Holopaisen mukaan on vaikea nähdä, miten nuoret innostuisivat maksullisesta koulutuksesta. Hän mainitsee erityisesti nuoret miehet ja toisen polven maahanmuuttajat, jotka ovat jo nyt aliedustettuina korkeakoulutukseen hakijoiden keskuudessa.
”Miten heidät saataisiin hakeutumaan maksulliseen koulutukseen?”
Kahden järjestelmän hallinto olisi vaikea rakentaa
Uudistus toisi mukanaan myös merkittäviä hallinnollisia haasteita. Korkeakoulujen pitäisi järjestää maksaville opiskelijoille edunvalvonta, neuvonta ja opinto-ohjaus. Samalla opettajien työmäärä kasvaisi.
Yliopistojen opetusalan liitto YLL:n puheenjohtaja Santeri Palviainen arvelee, että maksullinen tutkinto olisi järjestettävä hybridimuotoisena opetuksena, mutta korkeakoulujen nykyisiä rakenteita ei ole suunniteltu suurelle määrälle uusia opiskelijoita.
”Miten heille järjestettäisiin ohjausta esimerkiksi opinnäytetöihin?” Palviainen kysyy.
Myös opiskelijoiden asema herättää kysymyksiä. Epäselvää on esimerkiksi se, voisiko maksullisessa koulutuksessa aloittanut opiskelija siirtyä myöhemmin maksuttomaan tutkintokoulutukseen, ja miten siirtymät vaikuttaisivat opintojen suunnitteluun.
”Olisi vaikea rakentaa opintotarjontaa, kun asiakaskäyttäytyminen olisi näin ennakoimatonta.”
”Olisi vaikea rakentaa opintotarjontaa, kun asiakaskäyttäytyminen olisi näin ennakoimatonta”, Unifin Heikki Holopainen toteaa.
SYL kiinnittää huomiota avoimen väylän opiskelijoiden asemaan.
”Avoimen tutkinnon opiskelijat olisivat eriarvoisessa asemassa opiskelijastatuksen, YTHS:n, oikeuksien ja toimeentulon kannalta”, Vilma Sippola mainitsee.
Epäselväksi jää myös, miten opiskelijoiden opintopolut rakentuisivat sekä kuka hallinnoisi kokonaisuutta ja takaisi sen, että maksulliset opinnot vastaavat tutkintojen sisältöä.
”Pelkäämme, että maksullista opetusta alettaisiin käyttää preppauskurssina. Siitä voisi tulla byrokraattinen luuppi, kun opiskelija poukkoilee maksuttoman ja maksullisen opetuksen välillä. Entä miten opinto-oikeus lasketaan?” kysyy Samokin puheenjohtaja Helena Maijanen.
Uudistuksen rahoitus epäselvää
Hallituksen esityksen mukaan maksullisen opetuksen rahoitus ei olisi täyskatteellista. Korkeakoulut siis joutuisivat käyttämään perusrahoitustaan myös maksulliseen opetukseen. Acatiimin haastattelemat toimijat näkevät siinä vaaran, että valtio ei lisäisi korkeakoulutuksen kokonaisrahoitusta, vaan sysäisi osan kustannuksista korkeakouluille ja opiskelijoille.
”Tuskinpa hallituksen esitys kasvattaisi kokonaissummaa, vaan muuttaisi rakennetta. Rahat otettaisiin yhä syvemmin opiskelijoiden taskuista”, Santeri Palviainen YLL:sta sanoo.
SYL kantaa huolta siitä, että avoimen tutkinnonanto-oikeuden laajentaminen voisi muuttaa maksullisen ja maksuttoman koulutuksen välistä tasapainoa.
”Pitkällä aikavälillä tämä voi lisätä korkeakoulutuksen markkinaistumista ja muuttaa julkisesti rahoitetun koulutuksen asemaa”, Vilma Sippola sanoo.
”Pitkällä aikavälillä tämä voi lisätä korkeakoulutuksen markkinaistumista ja muuttaa julkisesti rahoitetun koulutuksen asemaa.”
Professoriliiton Tarja Niemelä näkee vaarana sen, että tietyt alat painottuisivat avoimen väylän maksullisissa opinnoissa.
”Käytännössä tästä seuraa, että niin sanottuja kalliita aloja tai aloja, joissa on vahva käytännön harjoitteluun perustuva opetus, ei voi opiskella avoimessa yliopistossa”, hän muistuttaa.
Maailmalta tuttu opiskelijan rooli maksavana asiakkaana tuntuu suomalaisista vieraalta. Täällä opiskelijat ovat osa akateemista yhteisöä. He eivät osta koulutuspalvelua, vaan opiskelevat sivistyäkseen ja ollakseen yhteiskunnalle hyödyksi.
Arenen puheenjohtaja Jari Multisilta näkee, että korkeakoulut suorittavat nyt jo palvelutehtävää.
”Tavoitteemme on, että opiskelijat valmistuvat ja pääsevät työelämään. Jokaisen korkeakoulun työntekijän fokuksessa pitää olla se, että teemme töitä opiskelijan vuoksi.
Lyhyttutkintojen tarve jää epäselväksi
Helsingin, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot ovat esittäneet osaamistason noston keinoksi maksullisia lyhyttutkintoja. Noin 60 opintopisteen laajuiset koulutuskokonaisuudet olisi tarkoitettu työelämässä tarvittavan osaamisen päivittämiseen ja täydentämiseen.
Acatiimin haastateltavat kuitenkin huomauttavat, että tarjolla on jo nyt erikoistumisopintoja ja täydennyskoulutusta.
”Emme näe tarvetta lyhyttutkinnoille. Mitä valmistuvat tekisivät työelämässä? Jotkut väittävät, että työmarkkinoilta tulee tällaisille tarvesignaalia, mutta mitä se tarkalleen on, ja mitä opiskelijat osaisivat?” YLL:n puheenjohtaja Santeri Palviainen kysyy.
Unifin Heikki Holopainen sanoo, että liitolla on lyhyttutkintoihin uteliaan avoin asenne. Ne eivät olisi osa virallista tutkintojärjestelmää, vaan tutkintoja lyhyempiä kokonaisuuksia, erityisesti korkeakoulututkinnon suorittaneille.
“Tämä voisi tutkinnon suorittaneiden osalta suunnata niin sanottua normitutkintokoulutuskysyntää pois yhteishauista ja vastata paremmin työelämässä olevien koulutustarpeisiin.
