Väitöskirjaohjaajille tulee tarjota perehdytystä
Ohjauksessa on paljon hyvää ja myös kehittämisen varaa, selvittivät pohjoismaiset nuorten tutkijoiden järjestöt.
Teksti terhi hautamäki kuva getty image
Tohtorikoulutuksen laatu on pitkälti kiinni väitöskirjaohjauksen laadusta.
Tähän pohjoismaisten nuorten tutkijoiden järjestöt halusivat kiinnittää huomiota. Ne kokosivat hyviä käytäntöjä ja suosituksia ja julkaisivat ne Nordic Link -yhteistyön tuotoksena.
”Toivomme, että voimme inspiroida ja kannustaa yliopistoja tarkastelemaan sitä, mikä Pohjoismaissa on hyvää ja toimivaa”, kertoo Tieteentekijöiden erityisasiantuntija Miia Ijäs-Idrobo.
Eurooppalainen kattojärjestö Eurodoc on jo aiemmin julkaissut oman lausuntonsa. Ijäs-Idrobon mukaan pohjoismainen vertailu tuntui kiinnostavalta, koska maiden järjestelmät ovat lähellä toisiaan.
Perehdytyksessä on eroja
Järjestöt korostavat ohjaajien perehdytystä. Tanskassa ja Ruotsissa sekä monissa Norjan yliopistoissa on pakollista osallistua koulutukseen ennen kuin voi toimia väitöskirjaohjaajana. Suomessa joissakin yliopistoissa on systemaattista perehdytystä, mutta Ijäs-Idrobon mukaan tällä hetkellä on vaikea nähdä, että sitä edellytettäisiin pakollisena.
”Emme halua koulutuksesta lisätaakkaa ohjaajille, vaan sen tulisi tukea heidän työskentelyään.”
Oslon yliopiston väitöskirjatutkija Naheeda Hamza oli mukana laatimassa suosituksia Stipendiatorganisasjonene i Norge -järjestön edustajana. Norjassa ohjaajat saavat perehdytystä tohtorikoulutuksen perusasioista ja ajankohtaisista ohjeista.
Hamzan mukaan ohjaajien on tärkeä olla perillä vaikkapa eettisistä ohjeista, jotka liittyvät geopoliittiseen tilanteeseen: näin etenkin, jos he ohjaavat tutkijoita, joiden aiheet ovat sensitiivisiä ja uhkaavat tutkijan omaakin turvallisuutta.
”Emme halua koulutuksesta lisätaakkaa ohjaajille, vaan sen tulisi tukea heidän työskentelyään.”
”Jos väitöskirjatutkijat tulevat sotaa käyvistä maista ja tutkivat puolustusalaa, geopolitiikkaa tai jopa johtamista, he voivat olla haavoittuvassa asemassa. Paluu kotimaahan voi olla hyvin vaikeaa”, Hamza sanoo.
Laadukas ohjaus tukee väitöstyön valmistumista ajallaan. Erityisen kriittistä aikataulussa eteneminen on muualta muuttaneille tutkijoille, joiden täytyy saada työnsä valmiiksi rahoitusaikana ja oleskeluluvan voimassa ollessa.
Jatkuvuutta ohjaukseen
Yksi suositus liittyy yhteisohjaamiseen. Suomessa väitöstutkijoilla on yleensä enemmän kuin yksi ohjaaja, ei kuitenkaan aina. Ongelmia voi tulla, jos on yhden ohjaajan varassa ja tämä sairastuu, vaihtaa työpaikkaa tai tulee ristiriitoja.
”Väitöskirjatyöhön liittyy monia tarpeita, niin tieteellisiä kuin urakehitystä tukevia. Eri ohjaajat voivat tukea tutkijaa hieman eri näkökulmista”, Ijäs-Idrobo sanoo.
Norjassa väitöskirjatutkijoilla on vastuullisen ohjaajan lisäksi kaksi muuta ohjaajaa. Muut ohjaajat ovat tärkeässä roolissa arjen työssä, ja joskus helpommin tavoitettavissa kuin pääohjaaja, joka voi olla kiinni eri projekteissa.
”Väitösohjaus ei ole vain älyllisten ideoiden antamista, vaan joskus tarvitsemme neuvoja henkisen stressin käsittelyyn tai haasteiden ratkomiseen.”
Järjestöt antavat suosituksia myös mahdollisuudesta vaihtaa ohjaajaa. Ruotsissa tämä oikeus on peräti lainsäädäntöön kirjattu. Norjassa ohjaajan voi vaihtaa painavista syistä. Suomessa yliopistoilla on erilaisia ohjeistuksia.
”Itse vetoan yliopistoihin, että ne miettivät käytännöt etukäteen ja kirjaavat avoimesti, miten konfliktitilanteissa toimitaan”, Ijäs-Idrobo sanoo.
Tutustu Nordic Link -suosituksiin
Quality supervision at the heart of doctoral education
