Miten tutkijanura pidetään houkuttelevana?

Tutkijanuraa täytyy kehittää niin, että tohtoreiden on mahdollista tehdä koukkauksia myös yrityselämään, sanoo tuore tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen.

Teksti Tuomo Tamminen kuvat Laura kotila

Kautenne on jäämässä lyhyeksi. Mitä toivotte saavanne ministerinä aikaan?

”Suhtaudun realistisesti siihen, että uusia hankkeita on vaikea saada enää eteenpäin. Mutta tutkijanuran kehittämisestä olen saanut paljon palautetta. Se on huolenaihe. Menetämmekö me osaamista ja saammeko vastavuoroisesti ulkomailta uusia toimijoita tilalle? Se on asia, johon meinaan tarttua.”

Millä tavalla?

”Mahdoton vielä tässä kohtaa sanoa, en ole saanut tästä asiasta vielä briiffiä.”

”Haastavin vaihe on väitöskirjan jälkeinen vaihe. Tapasin äskettäin kaksi brittitutkijaa, jotka ovat saaneet Millennium-palkinnon. Keskustelimme, millaista tutkijanuran tekeminen on. Yhdysvalloissa ja Britanniassa tehdään useammin sivupolkuja liike-elämään, myös muilla kuin luonnontieteellisillä aloilla. Hekin olivat molemmat perustaneet useita yrityksiä. Suomessa tähän suhtaudutaan vähän varauksellisesti.”

”Uskon, että tutkijanurakin saa ihan eri vivahteita, kun se nivoutuu käytännön tekemiseen ja muuhun yhteiskuntaan.”

”En puhu tästä sen takia, että näkisin tutkimuksen ja koulutuksen eurojen kautta, vaan koska uskon, että tutkijanurakin saa ihan eri vivahteita, kun se nivoutuu käytännön tekemiseen ja muuhun yhteiskuntaan. Näin ura on monipuolisempi kuin pelkkä tieteellinen ura.”

Moni on huolissaan siitä, että yliopistojen kasvavat opiskelijamäärät näkyvät etenkin opettajien työmäärissä. Moni kokee, ettei ehdi nykyäänkään tutkia riittävästi.

”Se on totta kai vakava huoli ja tiedostan tämän hyvin. Luotan korkeakouluihin, että ne ovat hakeneet uusia koulutusvastuita vastuullisesti.”

”Luotan korkeakouluihin, että ne ovat hakeneet uusia koulutusvastuita vastuullisesti.”

”Koulutus- ja osaamistason nostaminen on kuitenkin yhteinen haaste. Ilman sitäkään ei pärjätä. Tähän vastauksia on haettu, ja uskon, että vaikutukset yhteiskunnassa nähdään viiveellä, kun osaajia valmistuu entistä enemmän.”

OKM:n rahoitusmalli nojaa tulosohjaukseen tiettävästi enemmän kuin yhdessäkään muussa eurooppalaisessa maassa. Moni kokee, että tämä kaventaa yliopistojen autonomiaa ja tieteen vapauttaa ja pitää yllä määräaikaisuuksia. Onko kritiikki perusteltua?

”Aivan varmasti on pohjaa kritiikille. Rahoitusmallin kehittäminen on kuitenkin niin iso asia, en halua lopullisia linjoja vetää. Voi olla, että se on seuraavan vaalikauden asia.”

”Siinä pitäisi kuitenkin huomioida mahdollisuus pitkäjänteisyyteen, akateemisen uran vetovoimaisuus ja se, että tutkijanura nähdään muunakin kuin puhtaana tutkijan­urana, jotta voi koukata myös yrityselämään.”

”Näen, että sivistys ei ole vain harvojen etuoikeus vaan kaikkien oikeus.”

Olette kertonut olevanne sivistyspoliitikko. Mitä se tarkoittaa?

”Se tarkoittaa sitä, että poliitikko näkee sivistyksen kantavana perusratkaisuna yhteiskunnan kehityksen ja muiden ongelmien ratkaisuun. Kansansivistysmiehenä näen myös, että sivistys ei ole vain harvojen etuoikeus vaan kaikkien oikeus.”

Luitko jo nämä?

Ammattina rehtori

Onko rehtori ensimmäinen professorien joukossa vai yliopiston toimitusjohtaja? Kysyimme viideltä entiseltä tai nykyiseltä rehtorilta, miltä yliopiston johtopaikalla näyttää.

Miltä tuntuu tutkia?

Akateeminen työ kovenee, ja yliopistoyhteisöt muuttuvat. Miten se näkyy tutkijoiden tunteissa? Akateemiset affektit -hankkeessa tutkitaan tiedeyhteisön tunteita.