Ylikirjastonhoitaja: Kirjasto edistää avointa tiedettä
Nyt kehitetään palveluja, joilla tutkimusaineiston säilyminen varmistetaan, uudessa tehtävässään juuri aloittanut ylikirjastonhoitaja Minna Niemi-Grundström kertoo.
Teksti Pi Mäkilä kuva samuli skantsi
Kun työkenttänä on maan suurin monitieteellinen yliopistokirjasto, ylikirjastonhoitaja saa olla kehityksen eturintamassa.
”Se tekee tästä valtavan kiinnostavaa. Johtajan pitää olla hyvin perillä muun muassa uusista opetus- ja tutkimuskäytännöistä, teknologian tarjoamista mahdollisuuksista, tieteellisen kustannustoiminnan kehityksestä sekä lainsäädännön ja linjausten vaikutuksista toimintaan”, Helsingin yliopiston ylikirjastonhoitaja Minna Niemi-Grundström sanoo. Hän aloitti työnsä elokuussa.
Neljällä kampuksella ja verkossa toimivassa Helsingin yliopiston kirjastossa työskentelee noin 140 alan ammattilaista. Kirjasto on yksi yliopiston yhdeksästä erillislaitoksesta. Ylikirjastonhoitajana Niemi-Grundström vastaa toiminnan ja talouden johtamisesta, suunnittelusta ja kehittämisestä sekä henkilöstöjohtamisesta.
”Työ vastaa hyvin näkemystäni siitä, millaisessa tehtävässä haluan olla. Olen kiinnostunut uuden oppimisesta, ja tässä jos jossain on valtavasti mahdollisuuksia kehittää osaamistaan. Ylikirjastonhoitajana on mahdollisuus syventää asiakaslähtöistä palvelutoimintaa ja johtamista muuttuvassa toimintaympäristössä.”
Hän huomauttaa, että palvelujen kehittäminen on tiimityötä. Se nojaa paitsi ymmärrykseen asiakastarpeista myös monipuoliseen tietoon.
digitaalinen muutos etenee kirjastoissa
Kirjastoala on ylikirjastonhoitajalle tuttu jo opiskeluajoilta. Hän valitsi aikoinaan sivuaineekseen kirjastotieteen ja informatiikan. Lisäksi hän työskenteli keikkaluonteisesti muun muassa kotikuntansa Loimaan kaupunginkirjastossa. Ala veti vahvasti puoleensa.
”Huomasin pian, miten monipuolinen toimiala on kyseessä. On esimerkiksi ollut hyvin mielenkiintoista seurata, miten digitaalista muutosta on viety kirjastoissa eteenpäin.”
Monikulttuurisuus opettajana
Kirjastoalan ohella Niemi-Grundström kiinnostui myös muista kehittämistehtävistä. Hän työskenteli kymmenisen vuotta muun muassa tiedon-, laadunhallinnan ja operatiivisen toiminnan kehittämis- ja päällikkötehtävissä Nokialla.
Kirjastoala sekä tutkimustyö vetivät kuitenkin puoleensa. Sittemmin hän on työskennellyt Tampereen teknillisen yliopiston kirjastonjohtajana, Tampereen yliopiston kirjastonjohtajana sekä osa-aikaisena projektipäällikkönä Turun yliopiston kirjastossa.
Ennen Helsingin yliopistolle siirtymistään Niemi-Grundström toimi erikoistutkijana Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa.
”Oikeastaan kaikki työkokemus on siivittänyt kohti nykyistä työtehtävääni.”
”Oikeastaan kaikki työkokemus on siivittänyt kohti nykyistä työtehtävääni. Nokialta opin paljon siitä, miten monikulttuurisessa työyhteisössä toimitaan ja miten tulevaisuutta rakennetaan. Olen ymmärtänyt ettei muutos ole itsetarkoitus.”
avoin tiede kuuluu kirjastoon
Niemi-Grundström uskoo, että kirjaston rooli muuttuu jatkossa entistä asiakaslähtöisemmäksi. Se vaatii ennakoivaa palveluiden rakentamista ja ajan hermoilla pysymistä.
”Tieteellisellä kirjastolla on jatkossakin tärkeä rooli yhteiskunnassa. Digitalisaatiokehitys on mullistanut kirjaston toimintaa monin tavoin. Kirjasto on jo pitkään ollut merkittävä digitaalisten aineistojen tarjoaja. Ylivoimaisesti suurin osa uusista hankittavista aineistoista on digitaalisessa muodossa.”
”Kirjastolla on merkittävä tehtävä avoimen tieteen, kuten avoimen julkaisemisen sekä tutkimusaineistojen hallinnan palvelujen tarjoajana.”
Digitalisaatio on monipuolistanut kirjaston asiakaspalvelua sekä oppimisen ja tutkimuksen tarjontaa. Myös tekoälyä on alettu hyödyntää yhä enemmän kirjaston prosessien ja palveluiden suunnittelussa. Tällä hetkellä kehitetään myös digitaalisten palvelujen edellyttämiä uudenlaisia tilaratkaisuja.
”Kirjastolla on merkittävä tehtävä avoimen tieteen, kuten avoimen julkaisemisen sekä tutkimusaineistojen hallinnan palvelujen tarjoajana. Se on myös keskeinen toimija yliopistossa tuotettujen julkaisujen näkyvyyden ja saatavuuden edistäjänä. Näiden palvelujen kehittämisessä tehdään aktiivista yhteistyötä myös kansainvälisten kumppanien kanssa.”
muuttuva tietoympäristö
Yliopistojen kirjastot ovat usein kulkeneet digitalisaation aallonharjalla.
”Iso osa aineistosta hankitaan digitaalisena, mutta se ei poista painettujen kokoelmien tarvetta. Meillä on edelleen paljon tieteenaloja, joissa painetut aineistot ovat keskeisiä lähteitä ja tutkimusaineistoja.”
Hän uskoo, että kirjastojen rooli vaatii jatkossa aiempaa enemmän tasapainottelua erilaisten palvelujen ja tarpeiden kesken.
”Digitaalisten palvelujen merkitys tulee kasvamaan. Tarvitaan uusia palveluja varmistamaan esimerkiksi tutkimuksessa syntyvien aineistojen säilymistä myös tulevaisuudessa.”
yliopiston kirjasto tukee tutkimusta
Tiede ja tutkimustoiminta eivät noudata organisaatiorajoja, joten kirjastolla on tarve tehdä aktiivista yhteistyötä yliopiston sisällä ja ulkopuolisten kumppanien kanssa. Kirjasto on kiinteästi mukana tukemassa tutkimuksen, opetuksen ja oppimisen ydinprosesseja.
”Tavoitteena on, että tieteellisessä julkaisutoiminnassa siirrytään entistä vahvemmin avoimuutta tukeviin toimintamalleihin”, hän sanoo.
Niemi-Grundström huomauttaa, että asiakaslähtöisyys on kirjaston palveluille tärkeää.
”Pyrimme kasvattamaan asiakasymmärrystämme paitsi dataan perustuvalla analytiikalla myös aktiivisella yhteistyöllä asiakkaiden kanssa.”
Hän uskoo, että kirjaston tiloille, kokoelmille ja asiakaspalvelulle riittää tarvetta jatkossakin.
”Palvelut ovat vähemmän paikkaan sidottuja. Kirjasto tarjoaa asiakkaille tukea ja koulutusta muuttuvassa tietoympäristössä. Myös kirjaston palveluroolin laajentuminen luo tarvetta uudenlaiselle osaamiselle. Tietoaineistokustannusten nousu on iso haaste, johon avoimen tieteen toimintamallit tuovat toivottavasti ratkaisuja.”
”Kirjasto tarjoaa asiakkaille tukea ja koulutusta muuttuvassa tietoympäristössä.”
Siirtymä avoimeen julkaisemiseen ei toistaiseksi ole Niemi-Grundströmin mukaan tuonut muutosta, vaikka kustannusten painopiste on siirtynyt tilausmaksuista julkaisukustannusten maksamiseen. Kirjastoilla voi olla merkittävä rooli muutoksen mahdollistajana.
tulevaisuuden kirjasto
Niemi-Grundström kertoo nauttivansa työssään erityisesti uuden kehittämisestä.
”Pidän siitä, että on monta rautaa tulessa. Haasteitakin tässä työssä riittää. Yksi liittyy siihen, miten pystymme pitämään huolta voimavaroista, joilla kehitystä viedään eteenpäin.”
Kirjaston ydinrooli luotettavan tiedon tarjoajana ei ole muuttunut vuosien varrella. Toisaalta kirjasto on koko olemassaolonsa ajan kehittänyt palveluita uudenlaisiin tarpeisiin.
Niemi-Grundström uskoo, että toimiala voi muuttua radikaalistikin.
”On mielenkiintoista nähdä, miten esimerkiksi siirtymä avoimeen julkaisemiseen etenee.”
”On mielenkiintoista nähdä, miten esimerkiksi siirtymä avoimeen julkaisemiseen etenee ja millä tavoin se vaikuttaa aineistojen hankintaan, kokoelmien kehittämiseen ja tarjottaviin palveluihin.”
Muuttui ala mihin suuntaan hyvänsä, murros ei uutta ylikirjastonhoitajaa pelota. Hän kuvailee itseään tulevaisuusorientoituneeksi.
”Pyrin löytämään positiivisia näkökulmia ja kehittymään aina eteenpäin. Tällaisesta asenteesta on varmasti hyötyä tehtävässä.”
