Suvi Haimi: Tutkija ja yrittäjä

Teksti Minna takkunen kuvat sabrina bqain

Maailma muuttuu nopeimmin menestyksellisen liiketoiminnan kei­noin. Näin ajatteli biohajoavia pakkausmateriaaleja kehittäneen Sulapacin perustaja ja toimitusjohtaja Suvi Haimi päättäessään lähteä yrittäjäksi.

”Jos aikoo luoda jotain uutta, omaan ajatteluun pitää luottaa yrittäjänä vielä enemmän kuin tutkijana. Jotta voisi luoda kannattavaa liiketoimintaa uudesta innovaatiosta, riskejä pitää myös uskaltaa ottaa eri tavalla kuin tutkija­maailmassa on tottunut”, hän sanoo.

Haimi ei pelkää, että hänen roolinsa yrittäjänä ja tohtorina olisivat ristiriidassa.

”Tutkijan tausta tukee päätöksentekoa silloin, kun johtopäätöksiä täytyy tehdä vajavaisen tiedon perusteella.”

”Päinvastoin, tutkijan tausta tukee päätöksentekoa silloin, kun johtopäätöksiä täytyy tehdä vajavaisen tiedon perusteella. Tieteeseen ja tutkimukseen nojaava maailmankatsomus on edelleen iso osa ammatillista identiteettiäni ja yksi Sulapacin liiketoiminnan peruspilareista.”

Tutkimustyö ja yrittäminen sopivat yhteen

Vuonna 2008 tohtoriksi väitellyt Haimi tietää, että tutkimustyössä kertyvät taidot ja tiedot ovat sovellettavissa yrittämiseen.

”Sinnikkyys, epävarmuuden sietokyky, rahoituksen hakeminen”, hän luettelee.

Tutkimustyölle ja yrittämiselle on yhteistä myös kokonaiskuvan hahmottaminen sekä taito käyttää syvällistä tietoa ongelmanratkaisuun.

Haimi painottaa, että yrittäjänä voi valita, millaisia ongelmia tahtoo ratkaista. Kaupallisuus ei ole hänelle ongelma, pikemminkin mahdollisuus. Startup-yrittäjänä Haimille oli toki tuttua rahoituksen löytämisen vaikeus.

”Meritoituneiden tutkijoiden hyvänlaatuistakin tutkimusta voi jäädä rahoittamatta huonon ajoituksen vuoksi.”

”Epävarmuus tutkijana rahoituksen saamisessa oli paljon sietämättömämpää. Akateemisessa maailmassa on pienestä kiinni, mitä tutkimushankkeita rahoitetaan ja mitä ei. Meritoituneiden tutkijoiden hyvänlaatuistakin tutkimusta voi jäädä rahoittamatta huonon ajoituksen vuoksi. Rahoitettavien aihepiirien painotukset vaihtuvat parin vuoden välein.”

Yrityksen rahoitus tärkeää

Haimin opiskeluaikana 2000-luvun alussa yliopistossa ei juuri puhuttu yrittäjyydestä. 

”Sitä pidettiin ylirohkeana tai sitä tarjoiltiin lähinnä silloin, jos muiden vaihtoehtojen kanssa sujui huonosti.”

Nyt akateemisilla organisaatioilla on innovaatiokeskuksia, joihin houkutellaan mukaan yrityksiä. Haimi ei usko, että hautomoista on yrittäjälle hyötyä perustamisvaiheessa.

”Yrityksissä ei ole vapaamatkustajille paikkoja. Ellei yliopisto tuo yritykselle rahoitusta, sijoittajaverkostoa tai muuta konkreettista, innovaatiokeskukselle ei ole yrittäjän näkökulmasta tarvetta.”

Yliopistojen korkea omistusosuus startup-­yhtiössä ilman konkreettista lisäarvoa vaikeuttaa rahoituksen saamista isoilta kansainvälisiltä pääomasijoittajilta. Se hidastaa yhtiön kansainvälistymistä.

Yrittäjäksi ryhtyminen on liiketoiminnan koulutus

Yrittäjäksi ryhtyminen on ollut Haimille samalla liiketoiminnan koulutus. Yritystoiminnan terminologia, lainsäädäntö ja lobbaaminen ovat vaatineet opettelemista. Haimi muistuttaa, että yrittäjäksi ryhtyvän tutkijan ei tarvitse olla kaupallistaja, ellei hän itse niin halua. Olennaista on ymmärtää, millaisia osaajia hän tarvitsee ympärilleen. 

Haimi kuvaa itseään palapeliin sopivien palojen löytäjäksi. Näihin Sulapacissa kuuluvat esimerkiksi riskejä laskevat asiantuntijat.

”Olen hyvä löytämään palapelin kulma­palat. Niiden varaan on helpompi rakentaa.”

Haimille on ominaista kulkea omia polkujaan ja testata eri vaihtoehtoja, myös työn ulko­puolella. Hän kertoo naurahtaen tilanteesta, jossa oli kuskina. 

”Tekemistä voi korjata matkan varrella. Maalaisjärjen käyttö on sallittua.”

”Yksi kyydissä oleva työkaverini ihmetteli, että miksi sinulla Suvi on navigaattori päällä, kun ajat näköjään kuitenkin omia reittejäsi.”

Perille voi päästä montaa tietä. Ison tavoitteen on pysyttävä, mutta se, miten tavoitteeseen päästään, vaihtuu ja muuttuu kaiken aikaa.  

”Tekemistä voi korjata matkan varrella. Maalaisjärjen käyttö on sallittua.”

Yrityksen perustaminen vaatii tinkimättömyyttä

Sulapacilta kului viisi vuotta muovin korvaajan kehittämiseen. Yrityksen pakkausmateriaali on biohajoavista materiaaleista valmistettu, vettä kestävä sekä elintarvikkeille ja kosmetiikalle soveltuva.

 ”Joku ehdotti pakkaukseen muovikalvon laittamista, mutta se oli meille ehdoton ei.”

Kiinnostus kestäviin ratkaisuihin oli koko yrityksen perustamisen alkusysäys. Haimia askarrutti, miksi maailma hukkuu muoviroskaan, vaikka vaihtoehtoja olisi.

Kysymys yhdisti Haimia ja Laura ­Tirkkonen-Rajasaloa, jonka väitöskirjan Haimi ohjasi. Kaksikko päätyi perustamaan Sulapacin. Perustajatiimiin liittyi myös biohajoavan puukipsin keksinyt Antti Pärssinen. Hänkin on taustaltaan biomateriaalien tutkija.

”Rahoittajat kannattaa valita siten, että heidän kanssaan on yhteiset arvot.”

Tinkimättömyydestä huolimatta Sulapacissa on kyse voittoon pyrkivästä liiketoiminnasta. Yritys tarvitsee menestyäkseen globaaleja brändejä, jotka ovat valmiita investoimaan kestävään kasvuun.

”Mikään hyväntekeväisyyslaitos tämä ei ole. Rahoittajat kannattaa valita siten, että heidän kanssaan on yhteiset arvot.”

Sulapacin perustajat tekivät neljä vuotta järjestelmällistä työtä sen eteen, että saivat asiak­kaakseen Chanelin. Kansainvälisellä muoti- ja kosmetiikkakonsernilla oli tiukat laatuvaatimukset, eikä yritys antanut nimeään helposti kumppanien käyttöön. Nyt klassikkobrändi on yksi Sulapaciin sijoittaneista yhtiöistä.

Päätös ryhtyä yrittäjäksi

Rohkaisevalla esikuvalla tai kannustajalla on usein ratkaiseva merkitys päätöksessä ryhtyä yrittäjäksi. Haimin tapauksessa tärkeitä kata­lyyttejä ovat olleet hänen biokemistitätinsä Marja-Liisa Huhtala, joka on tohtori ja niin ikään yrittäjä, sekä professori ­­Dirk ­Grijpma. Haimi työskenteli hänen tutkimusryhmässään Hollannissa valmistumisensa jälkeen. 

Biokemian opiskelu oli luonnollinen jatkumo bioanalytiikan opinnoille. Kaavailut lääkäriksi opiskelemisesta tyssäsivät neula­kammoon, mutta molekyylitason maailma vei mukanaan. Haimi kannustaa kuuntelemaan itseään isojen päätösten edessä. 

”Jos yrittäjyys ei tunnu omalta, ei siihen pidä ryhtyä. Tärkeintä on löytää omalle persoonalle sopiva työ. Vaikka tähän matkaan mahtuu paljon epäonnistumisia ja harmaita hetkiä onnistumisten lisäksi, päivääkään en haluaisi vaihtaa pois.” 

Yrityksen johtaminen on kuitenkin tehnyt Haimille selväksi sen, että hänen on muis­tettava pitää kaiken keskellä huolta itsestään.

”En ole ihan työnarkomaani, mutta minun oli vaikeaa pitää lomaa jo silloin, kun olin tutkija”, Haimi kiiruhtaa pehmentämään.

Moni on yrittäjästä riippuvainen. Kuvaavaa on, että Haimilla on lompakossaan johtoryhmän jäsenten puolisoiden puhelinnumeroita. Yhteydenpitoa tarvitaan, jotta ihmisten jaksamisesta voidaan huolehtia. 

Hyviä herättäjiä Haimille ovat lapset. 

”He vaativat läsnäoloa. Kaksivuotiaani sanoo aina, että nyt äiti puhelin pois.” 