Mahdollisuuksia vaikuttaa
Suomen kieli sekä verkostojen ja rahoituksen puute haastavat ulkomaisia tutkijoita Suomessa.
Teksti katja alaja kuva heidi volotinen
”Työskentely akateemisessa maailmassa Suomessa on haastavaa. Erityisesti silloin, jos olet ulkomainen tutkija. Olen oivaltanut tämän omien ja tutkijavertaisteni kokemusten perusteella.
Kun päätin tehdä väitöskirjan, osasin suomea jo hyvin. Minun oli helpompaa verkostoitua ja hakea apurahaa myös siksi, että minulla oli uskottavaa työkokemusta. Olin tehnyt töitä suvaitsevaisuuden edistämisen parissa kansalaisjärjestön hankkeessa.
Väitöskirjani liittyy asioihin, jotka vaikuttavat kielteisesti pohjoiseen maahanmuuttoon.
Ulkomainen tutkija tarvitsee suomen taitoa moneen. Osa rahoittajista julkaisee apurahailmoituksensa vain suomeksi, ja korkeakoulu ei välttämättä tarjoa laajalti tietoa englanniksi.
Voi olla, että suomen opiskelukaan ei onnistu, koska ei ole kursseja. Ja vaikka olisi, aikataulu voi tulla esteeksi. Tiedän monia väitöskirjatutkijoita, jotka jakavat postia ja toimivat ruokalähetteinä päivisin ja tekevät tutkimustyötä iltaisin. Aikapulan takia he eivät ehdi tutustua muihin tutkijoihin, mikä vaikeuttaa tutkimusryhmien kokoamista.
Toivon, että koulutettujen ihmisten osaamisen haaskaamisesta päästään eroon. Ulkomaiset tutkijat tarvitsevat korkeakouluilta nykyistä monipuolisempaa tukea, kuten suomen kielen opetusta sekä tutkimushankkeiden ja omaan alaan liittyvien työmahdollisuuksien esittelyä. Näin heillä on tilaisuus vaikuttaa myös yhteiskunnallisesti.”
KUKA: Nafisa Yeasmin
TYÖ JA KOULUTUS: Tutkija Lapin yliopistossa, maahanmuuton sosiologian dosentti Tampereen yliopistossa, yhteiskuntatieteiden tohtori
ERIKOISALA: Maahanmuuttajien sopeutuminen Pohjois-Suomeen. Hän on aktiivinen tutkija, kansalaisyhteiskuntavaikuttaja ja kunnallispoliitikko.
