Jari Stenvallin näkemystä kuullaan julkisen hallinnon uudistuksissa

Kun yhteiskunta haluaa tietää, miten on mennyt, paikalle kutsutaan Vuoden Professori, hallintotieteen professori Jari Stenvall.

Teksti TUOMO TAMMINEN kuvat TOUKO HUJANEN

Kymmenen vuotta sitten Jari Stenvall teki kollegoineen tutkimusta kuntien varautumisesta kriiseihin. Tuloksia esiteltiin eri tilaisuuksissa päättäjille ja virkahenkilöille. Tutkijat olivat kiinnittäneet huomiota, että kuntien varautuminen kriiseihin oli puutteellista ja sote-uudistuksissa asia oli sivuutettu lähes kokonaan.

”Kuntien valmiuspäälliköitä asia kiinnosti, mutta kun olin puhumassa valtakunnan poliitikoille, minut melkein naurettiin tilaisuuksista ulos. Koettiin, että varautuminen ei ole ajankohtaista ja merkittävää ja että se on liian kallista. Nyt samat poliitikot kysyvät, miksei koronakriisiin ole varauduttu paremmin”, Stenvall kertoo.

Esimerkki ei ole kovin kuvaava, sillä yleensä Stenvallin näkemykset kyllä kiinnostavat. Viime vuosina hän on professorin töiden rinnalla ollut asiantuntijana ja arvioitsijana kehittämässä muun muassa hallinto- ja hovioikeuksia, kuntauudistusta sekä sote-ja maakuntauudistusta. Yhteensä hän laskee olleensa arvioimassa noin 50:tä erilaista uudistusta.

”Korona on niin polveileva, monitasoinen, kaikkia koskettava kriisi. Koen osallistumisen arviointiin jopa henkilökohtaiseksi kansalais­velvollisuudeksi.”

Kahtena viimeksi kuluneena vuotena häntä on työllistänyt eniten koronakriisi, aamusta iltaan. Stenvall on ollut tekemässä turvallisuustutkintaa Suomen ensimmäisen pandemia-aallon koronatoimista, ja parhaillaan hän on mukana arvioimassa Suomen koronatoimien hallinto- ja johtamismallia.

”Tämä on niin polveileva, monitasoinen, kaikkia koskettava kriisi. Koen osallistumisen arviointiin jopa henkilökohtaiseksi kansalaisvelvollisuudeksi.”

Jari Stenvall
”Olen oppinut arvostamaan
suuresti julkisessa hallinnossa
vilpittömästi yhteiskunnan eteen
tehtävää työtä”, Jari Stenvall kertoo.

VUODEN PROFESSORI

Tammikuun puolessavälissä Professoriliitto valitsi Tampereen yliopistossa hallintotieteen professorina toimivan Stenvallin Vuoden Professoriksi.

”Professori Jari Stenvall on intohimoinen tutkija, pragmaattinen ja realistinen kehittäjä sekä arvostettu verkostopelaaja, joka on hartiavoimin työskennellyt hallinnon tutkimuksen tieteenalan edistyksen lisäksi suomalaisen yhteiskunnan ja sen hallinnon rakenteiden kehittämiseksi”, valinnan perusteluissa lukee.

Suurelle yleisölle hallintotieteet eivät välttämättä näyttäydy erityisen värikkäänä tieteenalana. Stenvall tuntee stereotypiat hyvin. Jo hänen gradunsa käsitteli viranhaltijoita vanhoissa suomalaisissa elokuvissa.

”Virkamies oli mustavalkofilmeissä tylsä ja harmaa. Toimijat – vaikkapa räiskyvä Komisario Palmu – jotka rikkovat sääntöjä, saavat asioita tehtyä.”

Stenvall ei itse allekirjoita tätä näkemystä.

”Hallintotieteet ovat ihmisten tutkimusta, ja hallinto ja organisaatiot ovat ihmisiä varten. Se, että meillä tutkitaan julkista hallintoa ja johtamista, voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, että iäkkäät ihmiset saavat parempia palveluja.”

Vuonna 1992 alkaneen akateemisen uransa aikana hänelle on syntynyt vankka teoreettinen ja käytännöllinen kokemus siitä, miten erilaiset hallinnolliset uudistukset tulevat sujumaan. Samat onnistumiset ja epäonnistumiset tuntuvat toistuvan uudistuksesta toiseen.

”Mutta kuten usein muutoksessa, alkuvaiheessa niistä ei haluta johdon toimesta kuulla.”

”Kun Tampereen yliopiston fuusio tehtiin, yritin eräässä tilaisuudessa nostaa mahdollisia ongelmakohtia esiin. Mutta kuten usein muutoksessa, alkuvaiheessa niistä ei haluta johdon toimesta kuulla. Tein listan huomioistani, ja suunnilleen 70–80 prosenttia asioista on mennyt sen mukaan.”


HYVÄ HALLINTO ON IHMISKESKEISTÄ

Yksi uudistuksille tyypillinen ilmiö on johdon etääntyminen henkilöstöstä. Niin käy helposti yliopistossakin. Stenvallin mielestä pitäisi arvioida, johtuuko Tampereen yliopistossa jo parin vuoden ajan jatkunut turbulenssi johtamisen ongelmista.

”Huolenaiheet kuuluvat muutoksiin, ja hyvässä muutoksessa huolet pystytään käsittelemään henkilöstön kanssa ja luomaan ratkaisukeskeistä toimintaa.”

Toisaalta on muistettava, että muutoksissa menee lähes aina jotakin pieleen, ja Tampereellakin ongelmista selvitään, hän uskoo.

”Akateemiset ihmiset suhtautuvat asioihin rationaalisesti ja faktaperustaisesti ja ovat sitoutuneita. He ymmärtävät, että maailma muuttuu ympärillä. Kun on arvostusta, vuorovaikutusta ja asioiden perusteltavuutta, kyllä yliopistoja vaan on helppo johtaa.”

Yleisesti ottaen Stenvall ajattelee, että suomalainen hallintokulttuuri ja johtaminen ovat kehittyneet hänen uransa aikana parempaan – ihmiskeskeisempään – suuntaan. Yliopistoissa on kuitenkin menty liian usein päinvastaiseen suuntaan, ylhäältä johdettuun hierarkkisuuteen.

”Toiminta syntyy professoreista ja tutkijoista itsestään. Jos halutaan olla korkeatasoinen akateeminen yhteisö, annetaan tilaa alhaalta ylöspäin nousevalle toiminnalle.”

Jos esimerkiksi yliopiston strategiassa korostetaan kansainvälistymistä, ei ratkaisuna ole rehtorin tai dekaanin yksinvalta, Stenvall antaa esimerkin.

”Ei se niin mene. Toiminta syntyy professoreista ja tutkijoista itsestään. Jos halutaan olla korkeatasoinen akateeminen yhteisö, annetaan tilaa alhaalta ylöspäin nousevalle toiminnalle”, sanoo itsekin dekaanina toiminut Stenvall.

Yliopistoyhteisön osallistamisessa ja puolustamisessa tarvitaan hänen mukaansa myös henkilöstöjärjestöjä.

”Jos meillä olisi aina aivan huippujohtajia ja arvostavaa henkilöstöjohtamista, emme välttämättä tarvitsisi edunvalvontaan ammattiliittoja. Mutta koska ei ole, me tarvitsemme.”

Jari Stenvall
Keväällä Jari Stenvallilta valmistuu Professoriliiton tilaama selvitys yliopistojen johtosäännöistä.

KOHTI UUSIA KRIISEJÄ

Stenvallin korona-aika on sujunut varsin kivuttomasti. Hän on työnsä takia joutunut itsekin miettimään, miten toimia kriisitilanteessa.

”Olin jo ennen koronakriisiä jäsentänyt itselleni sen, miten minun pitää elää, jos jotakin tapahtuu.”

Hänelle se on tarkoittanut pieniä asioita: aikaa perheen koirien kanssa, musiikin tekemistä, Tampereen Ilveksen ja Porin Ässien kannattamista ja ruuan laittamista vaimon kanssa. Työtään hän ei koronakiireistä huolimatta koe raskaaksi. Se on kuitenkin myös intohimo.

Hyvä näin, sillä pandemiasta on vielä paljon opittavaa, hän ajattelee. Jatkossa olisi syytä miettiä, miten esimerkiksi yliopistojen osaamista hyödynnettäisiin kriiseissä paremmin.

”Korona ei tule olemaan viimeinen kriisimme.”

Jari Stenvall, professori

Syntynyt: vuonna 1965 Hankasalmella.
Perhe: vaimo sekä poika avopuolisoineen.
Työ: hallintotieteen professori Tampereen yliopistossa 1.8.2013
alkaen, aiemmin mm. julkishallinnon professorina Lapin yliopistossa.
Harrastukset: musiikin tekeminen, neljän koiran kanssa ulkoilu ja jääkiekon
seuraaminen.

Asiasanat: , , ,

Luitko jo nämä?

Opettajien uudet uramallit

Moni yliopisto on viime vuosina luonut uuden uramallin opettajille. Ne ovat tervetullut arvostuksen osoitus, mutta samalla moni pitää opettajien etenemismahdollisuuksia edelleen liian niukkoina.