Vuoden Professori 2024 Ursula Schwab: geeniperimän ja ravitsemuksen salojen jäljillä
Vuoden Professori Ursula Schwabin mielestä työ on parhaimmillaan niinä hetkinä, kun saa tutkimuksen päätökseen, ja opettamisessa silloin, kun huomaa opiskelijoiden kehittyvän.
Teksti minna hiidensaari kuvat petra tiihonen
Tiukkis. Tuolla sanalla Vuoden Professoriksi valittu Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwab luonnehtii itseään opettajana. Siihen on syynsä.
”Ettei potilaita hoidettaisi väärin. Asiat eivät saa olla sinnepäin, vaan ne on osattava.”
Samaan hengenvetoon Schwab toteaa opiskelijoiden olevan usein turhan kriittisiä itseään kohtaan. Asenne on tärkeä.
”Pitää antaa siimaa itselle, aikaa kypsymiseen. Kyllä sen näkee potilastapaamisissa, että opiskelija on hyvin valmistautunut, vaikka kaikki ei menisi putkeen. Silloin tsemppaan, rohkaisen ja keskityn palautteessa hyvin sujuneisiin asioihin. Jos taas opiskelija tulee tilanteeseen takki auki valmistautumatta, ohjaan hänet kertaamaan ohjeet ja oppimateriaalin.”
Tutkimuksen näkökulmat lihovat
Moneen otteeseen palkitun professorin ansioluettelo on hengästyttävää luettavaa. Schwab on julkaissut 237 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia kansainvälisissä julkaisusarjoissa, ohjannut kansainvälisiä tutkimushankkeita ja toiminut alan lukuisissa asiantuntijaryhmissä.
Schwab on kolmenkymmenen vuoden urallaan tutkinut pääasiassa elimistön rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa, viime vuosina myös muun muassa maksan rasvoittumista ja matala-asteista tulehdusta.
”Teemat ovat pysyneet samoina, näkökulma vain on lihonut. Esimerkiksi paksusuolen mikrobistoa ymmärretään vielä huonosti. Se kuitenkin tiedetään, että mikrobisto säätelee aineenvaihduntaa.”
Schwab on aina tehnyt tutkimusta ihmisillä.
”Niin kutsuttua interventiotutkimusta. Työlästä, kallista ja vaivalloista”, hän toteaa.
Ei opetusta ilman kliinistä työtä
Potilaiden kohtaaminen Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on Schwabin työn kulmakivi.
”En voisi opettaa laadukkaasti, ellen tekisi kliinistä työtä. On tärkeää ammattitaidon kannalta, että pääsen tapaamaan potilaita.”
Ravitsemustieteen tutkimuksista tiedetään, että yksilöllinen ohjaus tuo tuloksia. Myös räätälöity ravitsemustieto yhdistettynä ryhmämuotoiseen ohjaukseen toimii. Schwabin kohtaamista potilaista monella on vakava sairaus, kuten syöpä, tai vaikea neurologinen sairaus. Elämä ja kuolema ovat työssä läsnä.
”Ruoka-allergisten lapsipotilaiden kanssa on kuitenkin lähes aina valoa tunnelin päässä.”
Kliininen työ, opetus, tutkimus ja hallinnolliset tehtävät vuorottelevat Schwabin päivässä. Hän opettaa vain maisterivaiheen opiskelijoita, jotka tähtäävät kliiniselle uralle.
”Minun tyyppiselleni ihmiselle sopii tällainen. En ahdistu päällekkäisistä tehtävistä. Saan enemmän aikaan, kun haasteita on riittävästi ja pieni paine päällä. Kaikki työni ovat myös kytköksissä toisiinsa.”
Keskustelun sävyllä on väliä
Haastattelupäivänä Kuopiossa Schwab on tapansa mukaan pyöräillyt työpaikalta kotiin. Lenkki on kymmenen kilometriä suuntaansa.
”Pyöräily on hirmu hyvä keino tuulettaa aivoja. Reitillä on paljon mäkiä, siinä saa koko ajan naksutella vaihteita.”
Ahkera teenjuoja siemailee aprikoosinkukilla ryyditettyä vihreää teetä.
”Parhaimmillaan tai pahimmillaan minulla on ollut kotona 32 eri teelaatua.”
”Teemat ovat pysyneet samoina, näkökulma vain on lihonut.”
Ursula Schwab, Vuoden Professori 2024
Miltä suomalaisen kansanterveyden kehityskulut Schwabin uran vuosikymmenten valossa näyttävät?
”Suurimpiin muutoksiin liittyy sekä hyvää että huonoa. Esimerkiksi kohonneen verenpaineen, rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden ja diabeteksen lääketieteellinen hoito on tehostunut. Kasvisten ja hedelmien käyttö on lisääntynyt. Toisaalta lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus on lisääntynyt, työikäisten ylipaino samoin. Kuituja ja hyviä rasvoja ei saada ravinnosta riittävästi.”
Ja vaikka kalaa syödään, sitä saisi suositusten mukaan syödä enemmänkin. Ruokavalion laadun kohentaminen on painonnousun yksi tärkeä hoitokeino. Vähintään yhtä keskeistä on se, millaisella sävyllä asioista puhutaan. Keskustelun syyllistävä sävy harmittaa professoria.
”Korostan opiskelijoillekin, että keskustelun tulisi olla rohkaisevaa. Syyllistäminen aiheuttaa voimattomuutta ja epäuskoa omaan onnistumiseen.”
Median nostamilla esimerkeilläkin on väliä. Triathlonisti roolimallina saattaa lannistaa. Schwab toivoisi ihmisten muistavan, että jo 5–10 prosentin painon lasku on terveyden kannalta suotuisa.
”Ei tarvitse tavoitella liian suuria muutoksia.”
Ei väittelyä somessa
Schwab on yleistajuistanut ravitsemustieteen kysymyksiä. Jo lukioikäisenä hän ajatteli, että tutkijan on oltava ulospäinsuuntautunut.
”Hyödynnämme verorahoja, joten meidän yliopistolaisten kuuluukin olla ihmisten käytettävissä.”
Nopearytminen digitaalisuus on tuonut muutoksia myös yliopistolaisen työhön.
”Maailma on avartunut. Myös suurelle yleisölle voi tiedottaa asioista aiempaa paremmin. Toisaalta tutkijoiden ja tutkimusalojen arvostelu somealustoilla on epätoivottava muutos.”
Millä mielellä ravitsemusterapian professori katselee somessa ja muualla netissä rehottavia, kaikenkirjavia ravitsemussisältöjä?
”Harmittaa. Myös taloudelliset intressit näyttävät olevan usein taustalla. En tykkää, että ihmisten terveydellä ja epätoivolla rahastetaan. Se on epäreilua ja epäkorrektia.”
Toisinaan Schwab törmää myös kliinisessä työssään siihen, että potilas on napannut syömisiinsä verkosta virheellistä ohjeistusta, minkä seurauksena terveyden kanssa on tullut ongelmia. Schwab lukee itse lähinnä tieteellisiä julkaisuja ja keskittyy ammattilaisena toimimiseen.
”Jos lähtisin somessa väittelemään, se olisi loputon suo. Vaikutuskanavani ovat muualla.”
”Jos lähtisin somessa väittelemään, se olisi loputon suo. Vaikutuskanavani ovat muualla.”
Ursula Schwab, Vuoden Professori 2024
Schwabia haastatellaan paljon lehtiin, ja hän pitää mielellään yleisöluentoja.
”Luennoilla on kiva, kun ihmiset tekevät kysymyksiä ja saan oikaistua mahdollisia virheellisiä käsityksiä perustelemalla vastaukseni huolellisesti.”
Kannustajat kirittävät eteenpäin
Ravitsemustiede on monen unelma-ala. Hakijoita oli parhaimmillaan lähes tuhat vuodessa. Nyt määrät ovat vakiintuneet 400–500:n paikkeille vuodessa. Jotkut hakevat opiskelemaan jopa seitsemän kertaa.
Alan suosio ryöpsähti etenkin siinä vaiheessa, kun ravitsemusterapeutti Hanna Partasesta tuli Olet mitä syöt -televisio-ohjelman myötä kuuluisa. Schwab ohjasi aikoinaan Partasen pro gradu -työn.
”On tärkeää, että pystymme antamaan opiskelijoille mahdollisimman hyvät lähtötelineet.”
Hyvien lähtötelineiden merkitys uralle on myös yksi Schwabin omista avainkokemuksista.
”On tärkeää, että pystymme antamaan opiskelijoille mahdollisimman hyvät lähtötelineet.”
Ursula Schwab, Vuoden Professori 2024
”Matkani varrelle on sattunut hirmu hyviä ihmisiä.”
Schwabin oma polku ravitsemustieteilijäksi avautui Jyväskylän lyseon lukion tarkkanäköisen oppilaanohjaajan Elisa Holman kautta.
”Holma kutsui jokaisen kahdenkeskiseen keskusteluun. Kerroin hänelle miettineeni lääkäriksi ryhtymistä, mutta se ei onnistuisi, kun fysiikka ei mahtunut opinto-ohjelmaan. Olin kallistumassa sairaanhoitajaksi. Holma sanoi, että minun pitää mennä yliopistoon ja kysyi, mikä muu minua kiinnostaa.”
Pitkää biologiaa ja kemiaa opiskeleva Schwab vastasi, että ruoka ja ravinto kiinnostavat. Holma keksi siltä istumalta kaivaa esille Kuopion yliopiston esitteen, jossa kerrottiin juuri lanseeratusta ravitsemustieteen koulutusohjelmasta. Vuosi oli 1984.
”Mitään muuta vaihtoehtoa en sitten miettinytkään. Toivoisin, että jokaisella lukiolaisella olisi tällainen Elisa Holma, joka osaa ohjata unelmien alalle.”
”Huomasin, että opettaminen on kivaa, vaikkakin varsin aikaavievää.”
Ursula Schwab, Vuoden Professori 2024
Schwab kiittää myös professoreitaan Matti Uusitupaa ja Hannu Mykkästä eteenpäin kannustamisesta.
”Molemmilla oli minulle aina aikaa. Olen yrittänyt soveltaa tuota kokemustani omien opiskelijoiden kanssa.”
Schwab oli tutkijana Bostonissa, kun Uusitupa kertoi Kuopiossa auki olevasta assistentuurista ja kehotti hakemaan.
”Venkoilin ja sanoin, että en osaa opettaa.”
Schwab kuitenkin päätyi hakemaan paikkaa ja sai sen.
”Hallinnolliset työt ovat osaltaan avartaneet näkemystäni yliopiston toiminnasta.”
Ursula Schwab, Vuoden Professori 2024
”Huomasin, että opettaminen on kivaa, vaikkakin varsin aikaavievää.”
Ursula Schwab uumoilee nyt, että ellei hän olisi hakeutunut opettamaan, hän olisi saattanut kyllästyä ainoastaan tutkijana toimimiseen. Myös hallintotehtävät tulivat hänen uralleen ulkopuolisen rohkaisun saattelemina.
”Silloinen esihenkilöni professori Jussi Pihlajamäki kehotti, että nyt menet Ursula johtajakoulutuksen. En ymmärtänyt, miksi.”
Merkitys selvisi myöhemmin koittavien tehtävien myötä.
”Hallinnolliset työt ovat osaltaan avartaneet näkemystäni yliopiston toiminnasta.”
Ravitsemuksen ja perimän risteys
Millaisissa hetkissä Schwab nauttii työstään eniten?
”Kun saan tutkimuksen päätökseen. Ja kun näkee opiskelijoiden kehittyvän.”
Hiljattain Schwab kohtasi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vastavalmistuneen, joka toimi ravitsemusterapeutin sijaisena. Tämä huokaili, että pääsisipä vielä Schwabin luennoille.
”Jotakin hyvää opetuksessani täytyy olla”, Schwab arvioi vaatimattomasti.
Työn kohokohtiin kuuluu myös potilaiden kiinnostus ravitsemusasioita kohtaan ja kiitollisuus.
”Monet ovat kiitollisia, kun saavat tuoreinta tutkimustietoa, ja saavat itse olla mukana valitsemassa keinoja, joilla vaikuttaa omaan terveyteen.”
Ursula Schwab, Vuoden Professori 2024
”Monet ovat kiitollisia, kun saavat tuoreinta tutkimustietoa, ja saavat itse olla mukana valitsemassa keinoja, joilla vaikuttaa omaan terveyteen.”
Raskaimmat vaiheet uralla sijoittuivat aikaan, jolloin ulkopuolelta tullut päätös pakotti järjestämään osan opetuksesta uusiksi. Järjestely kasvatti henkilöstön työmäärää.
”Oli ajettava muutos läpi, vaikka en ollut tuota hallinnollista päätöstä itse tekemässä, enkä sitä kannattanut. ”
Eräästä YLEn artikkelista noina aikoina Schwabin silmiin osunut lausahdus auttoi käsittelemään tilannetta.
”Tekstissä todettiin, että ongelmilla on aina oltava pää ja vartalo.”
”Ihmiset tekevät paljon ylimääräistä työtä, jotta opiskelijat tulevat opetetuiksi hyvin.”
Ursula Schwab, Vuoden Professori 2024
Hankalissa käänteissä ihmiset tarvitsevat jonkun, johon purkaa vastalauseet ja mielipaha.
Schwabin mielestä yliopistossa riittäisi kehitettävää. Yksi keskeisimmistä asioista on resurssien saaminen riittämään siten, että opettajien tehtävät pysyisivät työaikojen sisällä.
”Ihmiset tekevät paljon ylimääräistä työtä, jotta opiskelijat tulevat opetetuiksi hyvin. Yliopistoissa ja opetus- ja kulttuuriministeriössä ei tulisi luottaa siihen, että tulevaisuudessa ihmiset tekevät yhtä paljon ylimääräistä työtä kuin nykyään.”
Vaikka rahoitusmahdollisuudet ovat monipuolistuneet, pula tutkimusrahoituksesta syö alaa.
”On suorastaan noloa, että tutkimusrahoitus on niukkaa. Jos lahjakas vastavalmistunut on kiinnostunut tieteen tekemisestä, sitä pitäisi pystyä tukemaan.”
Ursula Schwab, Vuoden Professori 2024
”Joitakin geenien toimintoja voidaan elintapamuutoksilla virkistää, toisia sammuttaa.”
Schwab itse aikoo tutkia perintötekijöiden merkitystä elintapamuutosten tehokkuuden näkökulmasta vielä lisää.
”Joitakin geenien toimintoja voidaan elintapamuutoksilla virkistää, toisia sammuttaa.”
Schwabia kiehtoo mahdollisuus, että esimerkiksi korkeasta kolesterolista kärsivälle potilaalle voisi antaa hänen perimänsä perusteella terveyttä edistävät täsmäohjeet ravitsemukseen.
Tutkimustyön vastapainoksi Schwab kuvailee terapioivansa itseään kasvimaalla. Hän kasvattaa kotipihassa ja lähistöllä sijaitsevalla palstalla kesäkurpitsaa, tomaattia, perunaa, vahapapuja, erilaisia salaatteja ja mustajuurta.
”Tutkimustyössä asiat tapahtuvat hitaasti. Puutarhahommissa tulosta tulee paljon nopeammin.”
Ursula Schwab, ravitsemusterapian professori, Itä-Suomen yliopisto
Vuoden Professori 2024: Professori Ursula Schwabin tutkimusala edellyttää yhteistyötä haastavissa koeasetelmissa eri osapuolten kesken. Tulosten esille saaminen ja tulkitseminen on monen vuoden pitkäjänteisen työn tulos. Schwab on alallaan uranuurtaja ja pystynyt muuntamaan tutkimustuloksista käytännön suosituksia.
Työ: ravitsemusterapian professori vuodesta 2016 Itä-Suomen yliopistossa. Työskentelee myös Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.
Perhe: puoliso, kaksi aikuista lasta.
Harrastukset: puutarhanviljely, ruoanlaitto, erityisesti uusien reseptien kokeilu, laskettelu, isojen palapelien kokoaminen, musiikki. ”Soitin lapsena ja nuorena
klarinettia. Katson ensimmäisenä
konserteissa klarinetistit.”
Mistä tunnetaan työyhteisössä? Työtovereiden mukaan tehokkuudesta, ajanhallintataidoista, laaja-alaisesta ravitsemustieteen osaamisesta, työntekijöiden etujen puolustamisesta ja saavutettavissa olemisesta. “Sinulta voi kysyä koska vain ja mitä vain.”
Mistä ei tunneta? Seurannut pikkutytöstä lähtien jalkapalloa. Mieleen on jäänyt erityisesti vuoden 1978 Argentiina–Hollanti-matsi, joka päättyi 3–1. “Isäni neuvon mukaan seuraan urheilua siten, että nautin parhaista suorituksista, olivatpa ne kenen hyvänsä.”
