The purchasing power of salaries in Finland, or salary growth after taxes proportional to the price level increase, has remained very modest since 2010. Between 2010 and 2020, the purchasing power of the average salary only grew by 4.5 percent.
Suomalaisten palkkojen ostovoima, eli veronjälkeisten palkkojen kasvu suhteutettuna hintatason kasvuun, on ollut hyvin vaatimatonta vuoden 2010 jälkeen. Ajanjaksolla 2010–2020 keskipalkan ostovoima kasvoi vain 4,5 prosenttia.
Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaikaa koskevat määräykset on nykyisessä työehtosopimuksessa määritelty väljästi. Niiden tavoitteeksi on kirjattu työjärjestelyjen joustavuuden lisääminen, tutkimusedellytysten parantaminen, taiteellisen toiminnan edistäminen, tutkimuspohjaisen opetuksen kehittäminen sekä uusien kannustavampien opetus- ja opiskelumuotojen kehittäminen.
Direktiven som gäller undervisnings- och forskningspersonalens totalarbetstid är rätt löst formulerade i det nuvarande kollektivavtalet. Målsättningen är enligt avtalet att öka flexibiliteten i arbetsarrangemangen, förbättra förutsättningarna för forskning, främja konstnärlig verksamhet, utveckla den forskningsbaserade undervisningen samt utveckla mer sporrande undervisnings- och studiemetoder.
In the current collective agreement, the provisions regarding total working hours for teaching and research stuff are loosely defined. Their stated goal is to increase the flexibility of working arrangements, improve research qualifications, facilitating artistic activity, developing research-based teaching and new, more encouraging teaching and learning methods.
Förhandlingarna om kollektivavtal står igen för dörren. Förbundens målsättningar fogas samman på basis av indata från medlemmarna, och maskineriet bakom organisationernas beredskap oljas igen för att stödja förhandlingarna.
Lisärahoitus tutkimukseen ja kehitykseen kanavoituu vahvasti Business Finlandin kautta ja yrityksille. Yliopistojen vapaan tutkimuksen rahoitus ei toistaiseksi kohene.
WHO:n arvion mukaan vuonna 2040 joka kolmas eurooppalainen on yli 65-vuotias. Ikääntymiseen liitetyt taudit, kuten tyyppi-2 diabetes ja rasvamaksatauti, yleistyvät jopa lapsilla.
Tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksien turvaaminen tulisi olla ykkösprioriteettimme, sanoo tutkimusprofessori Sofia Laine, Vuoden tieteentekijä 2024. Hän näkee,että nuorisotutkimus on välttämättömyyskestävän elämisen edellytystenvarmistamisessa planeetallamme.
Yliopistojen yleinen työehtosopimus päättyy maaliskuun 2025 lopulla. Valmistelut uudesta sopimuksesta ovat jo käynnissä. Onhan monen tahon näkemykset sovitettava yhteen.
Työehtosopimusneuvottelut ovat jälleen ovella. Liittojen tavoitteita hitsataan yhteen jäsenistön syötteiden pohjalta, ja järjestövalmiuskoneistoja öljytään jälleen neuvotteluja tukemaan.
Tekoäly muotoilee itsenäisesti tutkimuskysymyksen ja kahlaa läpi relevantin kirjallisuuden. Se analysoi datan, kirjoittaa artikkelin ja suorittaa vertaisarvioinnin. Tarvitaanko tieteeseen enää lainkaan ihmistä?
Securing life opportunities for future generations should be our number one priority, says the Academic of the Year 2024, Research Professor Sofia Laine. She finds youth research essential for securing the conditions for sustainable life on our planet.
The joint university collective agreement ends in late March 2025. Preparations for a new agreement are already underway. After all, the viewpoints of many different parties must be coordinated.
The collective bargaining agreemet season is here again. Union goals are being welded together based on member input as the organisational readiness machinery gets oiled up to support negotiations.
The WHO estimates that in the year 2040, every third European will be over 65 years old. Aging-related disorders such as type 2 diabetes and fatty liver disease are on the rise, even among children.
Additional research and development funding is heavily channelled via Business Finland towards businesses. For the time being, free research funding for universities sees no increase.
Yliopistot koettavat hillitä kulujaan muokkaamalla tiloja ja luopumalla kiinteistöistä. Tilat eivät kuitenkaan ole vain kuluerä: ne joko tukevat tai haittaavat akateemista työtä.
Suomalaisen Tiedeakatemian hallituksen puheenjohtaja, professori Tuula Linna uskoo vapaan ja riippumattoman tieteen edistämiseen. Hän iloitsee kestävän kehityksen jalansijasta tutkimuksessa. Tieteen kuuluu totuudelliseen tietoon pyrkimisen rinnalla puolustaa elämää. Samalla moni tieteen tekemisen edellytyksiä nakertava ilmiö herättää hänessä huolta.
Ensimmäiset tohtorikoulutuspilottiin valitut aloittavat tänä syksynä.
Moni yliopistolainen on epäillyt hyvän tieteellisen käytännön loukkauksia, mutta epäilyistä ilmoitetaan harvoin.
The first people selected for the doctoral education pilot are starting this autumn.
President of the Finnish Academy of Science and Letters Tuula Linna believes in the advancement of free and independent science. She is pleased by the foothold gained by sustainable development in research. Along with striving for fact-based information, science must defend life. At the same time, she is concerned by many phenomena whittling away at the resources to allow science to happen.
Suspicions of Responsible Conduct of Research violations are raised at universities quit often but rarely reported.