“Thinking is meant to be slow and painful”
Artificial intelligence methods enable analysis a human being is incapable of. Meanwhile, the world drowns in AI-generated slop. How has university work already changed?
Ajankohtaista
-
-
”Ajattelun kuuluu olla hidasta ja kivuliasta”
Tekoälymenetelmät mahdollistavat analyysin, johon ihminen ei kykene. Samaan aikaan maailma hukkuu AI-generoituun roskaan. Miten työ yliopistoissa on jo muuttunut?
-
How to support a colleague whose home country has an ongoing crisis?
The university offering a list of sources to seek help from is not enough. The support of the closest work community is also important.
-
Kuinka tukea kollegaa, jonka kotimaassa on kriisi?
Ei riitä, että yliopisto listaa tahot, joista hakea apua. Myös lähimmän työyhteisön tuki on tärkeää.
-
Vem ska förverkliga visionen?
Ett universitet kan uppfattas både som en organisation och som en institution. Att inse detta hjälpte mig i sinom tid att analysera universitetets olika uppgifter och strukturer.
-
Vision without doers?
The university can be understood as an organisation and institution. Realising this in the past helped me categorise how the university’s different tasks and structures are set up.
-
Visio ilman tekijöitä?
Yliopiston voi ymmärtää organisaationa ja instituutiona. Tämän oivaltaminen auttoi itseäni aikanaan jäsentelemään, miten yliopiston eri tehtävät ja rakenteet jäsentyvät.
-
Future-gazer, enabler, and architect of change
Anu Haapala builds a better future with information, blazes a trail for as many points of view as possible, and ponders the meta skills required in the future. She wants to keep the curriculum and research focus at the heart when needs for university education reform are considered.
-
Kauas katsoja, mahdollistaja ja muutosarkkitehti
Helsingin yliopiston Koulutuksen palveluiden kehitysjohtaja Anu Haapala rakentaa parempaa tulevaisuutta tiedolla, raivaa maastoa mahdollisimman monille näkökulmille ja puntaroi tulevaisuudessa tarvittavia metataitoja. Hän haluaa säilyttää opetussuunnitelman ja tutkimusperustaisuuden ytimessä, kun pohditaan yliopistokoulutuksen uudistustarpeita.
-
Universities need the best international experts
International experts do a significant amount of work in the education sector, especially in higher education institutions. Nearly a third of the teaching and research staff at Finnish universities already consists of foreign nationals, with the highest percentage of them at Aalto University.
-
Yliopistot tarvitsevat kansainvälisesti parhaat osaajat
Kansainväliset osaajat tekevät Suomessa merkittävän osan työstä sivistysalalla, erityisesti korkeakouluissa. Suomalaisten yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöstä jo lähes kolmannes on ulkomaiden kansalaisia. Heidän osuutensa on suurin Aalto-yliopistossa.
-
Ylhäältä johdettu yliopisto – myös muissa Pohjoismaissa
Rehtorien vallasta ja kollegiaalisuuden heikentymisestä kannetaan huolta muuallakin.
-
As many stories as arrivals
International staff at universities cannot be lumped in as a single group. People have very diverse experiences of organising their academic careers and the rest of their lives in a foreign country.
-
Strateginen ohjaus kaventaa akateemista vapautta
Poliittinen ja taloudellinen ohjaus rapauttavat tieteen vapautta. Tutkimusorganisaatioiden on pidettävä huoli, ettei tämä ohjaus valu alas tutkijoiden arkeen.
-
Yhtä monta tarinaa kuin on tulijaa
Yliopistojen kansainvälisestä henkilöstöstä ei voi puhua yhtenä ryhmänä. Ihmisillä on hyvin monenlaisia kokemuksia akateemisen uran ja muun elämän järjestymisestä vieraassa maassa.
-
Science is a community effort
Media and communications researcher Veera Ehrlén believes that science is created together. She works with Young Academy Finland to build a community of researchers where expertise is shared, the voice of science is boosted, and research is made socially visible.
-
Tiede on yhteisölaji
Median ja viestinnän tutkija Veera Ehrlén uskoo, että tiede syntyy yhdessä. Hän on mukana Nuorten Tiedeakatemiassa rakentamassa tutkijoiden yhteisöä, jossa jaetaan osaamista, vahvistetaan tieteen ääntä ja tehdään tutkimuksesta yhteiskunnallisesti näkyvää.
-
Who owns the copyright to my research article?
In Finland, the copyright to a research article principally belongs to its author or authors.
-
Kuka ohjaa tieteen suuntaa?
Yliopistojen ja tutkimuslaitosten perustehtävä on tuottaa riippumatonta tietoa, joka palvelee yhteiskuntaa pitkällä aikavälillä.
-
Mihin työaikakokeilu johtaa?
TES-lisäpöytäkirjassa vuonna 2025 sovittu malli herättää huolta opetustyömäärän kasvusta. Tampereen ja Lapin yliopistoissa ollaan menossa kokeiluun.
-
Tekoäly tieteellisessä julkaisuprosessissa: mahdollisuudet, riskit ja pelisäännöt
Tekoäly on nyt kaikkialla – myös julkaisemisessa.
-
Kuka omistaa tutkimusartikkelini tekijänoikeudet?
Suomessa tutkimusartikkelin tekijänoikeudet kuuluvat lähtökohtaisesti kirjoittajalle tai kirjoittajille.
-
Where will the working hours trial lead?
The new model agreed upon in the additional collective agreement protocol drawn up in 2025 is raising concerns over increased working hours for teachers. The Tampere University and University of Lapland are heading into trials.
-
Vem styr riktningen för vetenskap?
Universiteten och forskningsantalterna har som grunduppgift att generera oberoende vetskap som ska betjäna samhället på lång sikt.