University atmosphere determines what a teacher is able to say when teaching and what is kept quiet. According to several researchers, these subjects have changed in the last decades.
Intentional misunderstandings, hate speech, silencing attempts. Academic of the Year, researcher and non-fiction writer Timo R. Stewart has had to witness these over the course of his career. In his opinion, a researcher conducting science with public funds plays an important role in social discourse.
Tahallisia väärinymmärryksiä, vihapuhetta ja vaientamisyrityksiä. Niitä on Vuoden tieteentekijä, tutkija ja tietokirjailija Timo R. Stewart saanut todistaa urallaan. Julkisilla varoilla tiedettä tekevällä tutkijalla on hänen mielestään tärkeä rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Moni tohtori työllistyy muualle kuin yliopistolle. Miten tutkijataustaa voi hyödyntää yrityksessä, säilyykö yhteys akatemiaan jaonnistuuko paluu, jos sitä haluaa?
Harassment and coercion threaten the work of researchers and other experts. To ensure their freedom of expression, coordinated cooperation from the research community is required, both domestically and internationally.
Häirintä ja painostus uhkaavat tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden työtä. Heidän sananvapautensa turvaaminen vaatii tutkimusyhteisöltä koordinoitua yhteistoimintaa, kansallisesti ja kansainvälisesti.
The Trump administration is cutting research funding and compiling lists of banned words. But Europe is not free of threats against science either.
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitien tavoitteena on avata korkeakoulujen ovet vähintään joka toiselle nuorelle. Tki-rahoituksen lisäämisen avulla hän haluaa turvata tulevaisuudessa vahvan Suomen kyvyn innovoida. Koulutustason nostamisen ja tutkimusrahoituksen lisäämisen kipukohdat ovat samalla hänen tiedossaan.
Liitot pystyvät neuvottelemaan erilaisista jäsentensä asioista, kun järjestäytymisaste on riittävän korkea. Neuvottelupöydissä käydään läpi muun muassa työehtosopimusten sisältöjä sekä palkankorotuksia.
Minister Mari-Leena Talvitie’s goal is to open the doors of higher education institutions to at least every second young person. By increasing RDI funding, she wants to secure a strong capability to innovate for Finland in the future. At the same time, she is aware of the difficulties of increasing the education level and research funding.
Trumpin hallinto leikkaa tutkimusrahoitusta ja laatii kiellettyjen sanojen listoja. Tieteeseen kohdistuu uhkia Euroopassakin.
Suomi haluaa lisää akateemisia asiantuntijoita ulkomailta, mutta moni tänne muuttanut lähtee muutaman vuoden jälkeen. Mitä voisi tehdä toisin?
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi kahdeksan vuotta sitten vuoteen 2030 ulottuvan vision. Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitien käynnistämässä vision uudistustyössä katse ulottuu vuoteen 2040.
Säveltäjä Pasi Lyytikäisen uralla yhdistyvät yksinäinen ja yhteisöllinen työ, ujous ja esiintymisvietti, kielen rytmi ja sanaton ilmaisu.
Tampereen yliopisto antoi kasvot 35 000:lle Suomen yliopistoissa työskentelevälle. Lakkopäivän viesti oli yksituumainen: Meitä on kuultava. Meidät on otettava vakavasti.
Tutkijoiden työtä arvioidaan jatkuvasti heidän urapolkunsa eri vaiheissa. Tiedeyhteisön parissa pyritään kehittämään vastuullista tutkijanarviointia. Millä perusteilla tutkijoita tulisi arvioida?
Tohtorikoulutuspilotti etenee: artikkeleita on jo julkaistu ja yhteyksiä työelämään luotu. Kolmen vuoden tavoite vaatii yliopistoilta uusia käytäntöjä ja asettaa rajoja sille, mitä on mahdollista saada aikaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen on ollut vuosikymmenien ajan mukana kehittämässä suomalaista sivistyskenttää ja kansalaisyhteiskuntaa.
Johtosääntö on yliopiston ”perustuslaki”, jossa määritellään, kuinka yliopistoa johdetaan. Viime aikoina yliopistoissa on huolestuttanut keskusjohtoisuuden korostuminen yliopistodemokratian kustannuksella.
Professoriliiton ja Tieteentekijöiden uudet puheenjohtajat haluavat yliopistoille lisää perusrahoitusta. Myös kansainvälinen henkilökunta tulee ottaa mukaan toimintaan täysipainoisesti. Tämä vaikuttaa liittojen omiinkin palveluihin.
Jos työyhteisössä puhutaan useampaa kuin yhtä kieltä, tulee kielten käyttöä suunnitella ja kehittää tietoisesti. Tätä kutsutaan kielitietoisuudeksi. Muun muassa Tieteentekijät on laatinut sen kehittämiseksi konkreettiset suositukset.
Suomeen on perustettu ELLIS-instituutti vahvistamaan tekoälyn tutkimusta, ja Silo AI:n toimitusjohtajan Peter Sarlinin säätiö teki ison lahjoituksen uusiin professuureihin.
Tässä artikkelissa kerrotaan Acatiimin julkaisijaliittojen jäsenten kannalta keskeisempiä veroilmoitusta tarkistettaessa huomioon otettavia kysymyksiä. Lähtökohtana ovat tieteenharjoittajien ja yliopisto-opettajien erityiskysymykset verotuksessa.
Tieteelliset oivallukset vaativat rauhaa, ja lopputulos ei silti ole ennalta varmaa. Onko tieteessä yhä aikaa ja tilaa oivaltamiselle ja varaa ottaa riskejä?