Tutkija ei saa jäädä häirintätilanteessa yksin
Häirintä ja painostus uhkaavat tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden työtä. Heidän sananvapautensa turvaaminen vaatii tutkimusyhteisöltä koordinoitua yhteistoimintaa, kansallisesti ja kansainvälisesti.
Puheenaiheet
-
-
Korkeakoulutusasteen nostaminen on tulevaisuuden Suomen valttikortti
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitien tavoitteena on avata korkeakoulujen ovet vähintään joka toiselle nuorelle. Tki-rahoituksen lisäämisen avulla hän haluaa turvata tulevaisuudessa vahvan Suomen kyvyn innovoida. Koulutustason nostamisen ja tutkimusrahoituksen lisäämisen kipukohdat ovat samalla hänen tiedossaan.
-
Miksi liittoon kannattaa kuulua?
Liitot pystyvät neuvottelemaan erilaisista jäsentensä asioista, kun järjestäytymisaste on riittävän korkea. Neuvottelupöydissä käydään läpi muun muassa työehtosopimusten sisältöjä sekä palkankorotuksia.
-
Onko tieteen vapaus uhattuna?
Trumpin hallinto leikkaa tutkimusrahoitusta ja laatii kiellettyjen sanojen listoja. Tieteeseen kohdistuu uhkia Euroopassakin.
-
Varmuus tulevasta saisi jäämään
Suomi haluaa lisää akateemisia asiantuntijoita ulkomailta, mutta moni tänne muuttanut lähtee muutaman vuoden jälkeen. Mitä voisi tehdä toisin?
-
Miksi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio halutaan uudistaa?
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi kahdeksan vuotta sitten vuoteen 2030 ulottuvan vision. Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitien käynnistämässä vision uudistustyössä katse ulottuu vuoteen 2040.
-
Tohtoriksi valmistunut säveltäjä Pasi Lyytikäinen: rajojen hätyyttelijä ja sanattoman sanallistaja
Säveltäjä Pasi Lyytikäisen uralla yhdistyvät yksinäinen ja yhteisöllinen työ, ujous ja esiintymisvietti, kielen rytmi ja sanaton ilmaisu.
-
Meitä on kuunneltava!
Tampereen yliopisto antoi kasvot 35 000:lle Suomen yliopistoissa työskentelevälle. Lakkopäivän viesti oli yksituumainen: Meitä on kuultava. Meidät on otettava vakavasti.
-
Tutkijat luupin alla
Tutkijoiden työtä arvioidaan jatkuvasti heidän urapolkunsa eri vaiheissa. Tiedeyhteisön parissa pyritään kehittämään vastuullista tutkijanarviointia. Millä perusteilla tutkijoita tulisi arvioida?
-
Tohtoripilotin ripeä alku
Tohtorikoulutuspilotti etenee: artikkeleita on jo julkaistu ja yhteyksiä työelämään luotu. Kolmen vuoden tavoite vaatii yliopistoilta uusia käytäntöjä ja asettaa rajoja sille, mitä on mahdollista saada aikaan.
-
Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen: päämäärätietoinen uudistaja
Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen on ollut vuosikymmenien ajan mukana kehittämässä suomalaista sivistyskenttää ja kansalaisyhteiskuntaa.
-
Johtosääntö määrää valtasuhteet yliopiston sisällä
Johtosääntö on yliopiston ”perustuslaki”, jossa määritellään, kuinka yliopistoa johdetaan. Viime aikoina yliopistoissa on huolestuttanut keskusjohtoisuuden korostuminen yliopistodemokratian kustannuksella.
-
Uudet puheenjohtajat: Yliopistojen perusrahoitus kuntoon
Professoriliiton ja Tieteentekijöiden uudet puheenjohtajat haluavat yliopistoille lisää perusrahoitusta. Myös kansainvälinen henkilökunta tulee ottaa mukaan toimintaan täysipainoisesti. Tämä vaikuttaa liittojen omiinkin palveluihin.
-
Kielitietoisempi työyhteisö on kaikkien etu
Jos työyhteisössä puhutaan useampaa kuin yhtä kieltä, tulee kielten käyttöä suunnitella ja kehittää tietoisesti. Tätä kutsutaan kielitietoisuudeksi. Muun muassa Tieteentekijät on laatinut sen kehittämiseksi konkreettiset suositukset.
-
Millainen merkitys on uusilla tekoälyprofessuureilla?
Suomeen on perustettu ELLIS-instituutti vahvistamaan tekoälyn tutkimusta, ja Silo AI:n toimitusjohtajan Peter Sarlinin säätiö teki ison lahjoituksen uusiin professuureihin.
-
Veroliite 2024
Tässä artikkelissa kerrotaan Acatiimin julkaisijaliittojen jäsenten kannalta keskeisempiä veroilmoitusta tarkistettaessa huomioon otettavia kysymyksiä. Lähtökohtana ovat tieteenharjoittajien ja yliopisto-opettajien erityiskysymykset verotuksessa.
-
Ajattelun aika
Tieteelliset oivallukset vaativat rauhaa, ja lopputulos ei silti ole ennalta varmaa. Onko tieteessä yhä aikaa ja tilaa oivaltamiselle ja varaa ottaa riskejä?
-
Heidi Kuusniemi: Ajan, paikan ja avaruuden professori
Vuoden Professori 2025 on paikkatietotekniikkaan ja satelliittinavigointiin erikoistunut Vaasan yliopiston tietotekniikan professori Heidi Kuusniemi. Hän haluaa kehittää laajaa yhteistä hyvää palvelevia ratkaisuja ja menetelmiä. Hänen uransa aikana satelliittipaikannuksessa on otettu vallankumouksellisia harppauksia.
-
Miten Suomen tutkimuspolitiikkaa linjataan?
Tutkimus- ja innovaationeuvosto tekee strategisia valintoja, jotka ohjaavat Suomen TKI-politiikkaa. Myös tieteentekijät korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista ovat päässeet osallistumaan.
-
Heidi Kuusniemi: Professor of time, place, and space
Vuoden Professori 2025 on paikkatietotekniikkaan ja satelliittinavigointiin erikoistunut Vaasan yliopiston tietotekniikan professori Heidi Kuusniemi. Hän haluaa kehittää laajaa yhteistä hyvää palvelevia ratkaisuja ja menetelmiä. Hänen uransa aikana satelliittipaikannuksessa on otettu vallankumouksellisia harppauksia.
-
How is Finnish research policymaking guided?
The Research and Innovation Council makes strategic choices to guide RDI policymaking in Finland. Academics from higher education institutions and research institutes have also been allowed to participate.
-
Time to think
Scientific insights require peace and quiet, and the end result is still not a foregone conclusion. Does science still have enough time and space for insight or taking risks?
-
Science (completely) without people?
Artificial intelligence autonomously formulates a research question and wades trough relevant literature. It analyses the data, writes an article, and undergoes peer review.
-
Valtion TKI-lisärahoituksesta kilpailevat monet tahot
Lisärahoitus tutkimukseen ja kehitykseen kanavoituu vahvasti Business Finlandin kautta ja yrityksille. Yliopistojen vapaan tutkimuksen rahoitus ei toistaiseksi kohene.