Toimiva hybridityöskentely – miten säilytetään korkeakoulujen tehtävän ydin?
Etä- ja hybridityö vaikuttaa työhyvinvointiin monin tavoin. Työyhteisöissä käydään nyt vilkasta keskustelua siitä, mikä on riittävä määrä kasvokkaista vuorovaikutusta.
Etä- ja hybridityö vaikuttaa työhyvinvointiin monin tavoin. Työyhteisöissä käydään nyt vilkasta keskustelua siitä, mikä on riittävä määrä kasvokkaista vuorovaikutusta.
Jyväskylän yliopistossa panostetaan professorin urapolulla oleviin: on mentorointia, verkostoitumista, starttipaketteja ja HR-partnereita.
Kantelut opetushenkilöstöstä ovat lisääntyneet. Tyypillisesti kantelut ovat nimettömiä ja kantelun tekijä jää jatkoselvittelyssäkin vain työnantajan tietoon.
Yliopistot ja korkeakoulut eivät ole rasismivapaita vyöhykkeitä. Ilmiön tunnistaminen edellyttää tiedostamista kaikilta. Tasapuolisen kohtelun lisäämisessä on kyse myös työelämätaidoista. Rasismiin ja syrjintään puuttuminen on kaikkien asia.
New ideas, wellbeing at work, connecting to a multidisciplinary research community. The refreshing effect of academic mentoring is evident not only in individuals but also in one’s work community and academic networks.
Uusia ajatuksia, työhyvinvointia, kiinnittymistä monitieteiseen tutkimusyhteisöön. Akateeminen mentorointi uudistaa ja vaikuttaa, paitsi yksilöissä myös omassa työyhteisössä ja akateemisissa verkostoissa.
Ammatillisen jakamisen ja kanssakäymisen vähyys tuntuu tutkijoiden hyvinvoinnissa.
Ahdistavien kokemusten kanssa ei tule jäädä yksin. Yliopiston kuuluu tukea työntekijää häirintätilanteissa. Lähin apu on oma esihenkilö.
Verkostoituminen lisää työhyvinvointia ja siitä saa monia hyötyjä, mutta joskus se voi olla myös haitaksi. Omaa kykyään verkostoitua voi kehittää.
Paksunahkaiseksi ryhtyminen ei ole ratkaisu, jos akateeminen ammattilainen kokee tulleensa häirityksi tai kiusatuksi. Epäkohdat kannattaa ottaa esiin ja koko organisaatiota kouluttaa.
Yliopistojen esihenkilöt kokevat usein stressiä, ja työ on kuormittavaa. Joihinkin kuormittaviin asioihin työssä voi vaikuttaa itse, mutta myös yhteiskunnallisia muutoksia tarvitaan.
Etätyö tuli jäädäkseen, mutta myös kohtaamisten merkitys ymmärretään entistä paremmin. Kampusten sijaintiin, kokoon, kustannuksiin ja tilojen suunnitteluun liittyy isoja, tärkeitä kysymyksiä.
Pendelöinti on tyypillistä asiantuntijatyössä. Työhyvinvointi ja jaksaminen paranee, kun matkan suunnittelee mieluisaksi ja pendelöijä otetaan työyhteisössä huomioon.
Akateeminen työ kovenee, ja yliopistoyhteisöt muuttuvat. Miten se näkyy tutkijoiden tunteissa? Akateemiset affektit -hankkeessa tutkitaan tiedeyhteisön tunteita.
Tutkimus ja opetus ovat yliopistojen päätehtäviä, mutta mikä on yliopiston asiantuntijahenkilöstön paikka muuttuvassa yliopistossa?
Tänäkin keväänä yliopistolla avataan tietokoneelta yksi tietty järjestelmä ja aletaan tehdä työsuunnitelmaa vuodeksi eteenpäin.